Perintöä odotellessa
Kehtaako kukaan muu myöntää, että miettii tavaroita, joita tulee saamaan perinnöksi?
Esim. meillä on yksi ruma lipasto, enkä ole ostanut sen tilalle uutta, kun joskus siihen on tulossa tietty lipasto, joka on nyt isälläni. Äitini on jo kuollut, mutta hänen korunsa ovat edelleen isälläni. Joitain niistä haluan ottaa käyttöön, kun omaisuus siirtyy minulle ja lapsilleni (testamentti on). Jotkut taide-esineet löytävät myös meiltä paikan.
Kommentit (63)
Mistä tiedät ettei pankkitilillä ole rahaa?
Yllätyin kun äiti kuoli joten yllätyimme veljen kanssa että sillä oli kolme tiliä ja rahaa noin 580000 euroa. Saimme veljeni kanssa molemmat siis noin 235000 euroa verojen jälkeen, kuluihin ja hautajaisiin meni rahaa myös.
Kyllä mä mietin ja sitä riitaa mikä siitä tulee siskon kanssa koska sen narsistin elämäntehtävä ei ole muuta tehdä kuin minulle paha olo.
En kyllä. Itseasiassa haluaisin luopua perinnöstä ja olin niin aikonut sisareni hyväksi kunnes tajusin ettei se onnistu. Jos luopuisin menisi perintöni miehelleni koska meillä ei ole lapsia. Jos haluaisin sisareni saavan osuuteni laskettaisiin se lahjaksi ja joutuisin maksamaan perintöveron kuitenkin sekä sisareni lahjaveron. Ihan kahelia sanon minä
Vierailija kirjoitti:
Yllätyin kun äiti kuoli joten yllätyimme veljen kanssa että sillä oli kolme tiliä ja rahaa noin 580000 euroa. Saimme veljeni kanssa molemmat siis noin 235000 euroa verojen jälkeen, kuluihin ja hautajaisiin meni rahaa myös.
Onnittelut teille. Nyt huomaamme myös, ettei se perintövero olekaan 100%:tia.
En mittään rojuja kaipaa..hilloa vaan tilille ja toivottavasti mahd.nopealla aikataululla...alkaa v i t u t t a a tää odottelu ja toisten pitkäikäisyys..
Ahdistaa ajatus kaikesta hävitettästä. Mitään tavaraa emme halua itsellemme.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä. Itseasiassa haluaisin luopua perinnöstä ja olin niin aikonut sisareni hyväksi kunnes tajusin ettei se onnistu. Jos luopuisin menisi perintöni miehelleni koska meillä ei ole lapsia. Jos haluaisin sisareni saavan osuuteni laskettaisiin se lahjaksi ja joutuisin maksamaan perintöveron kuitenkin sekä sisareni lahjaveron. Ihan kahelia sanon minä
Tee avioehto miehesi kanssa tai pyydä vanhempiasi tekemään testamentti, jossa puolison oikeus perintöön poistetaan.
No me ollaan jo jaettu tavaroita ihan ääneen huumorilla höystettynä, äitini naureskellessa vieressä. On sanonut että kirjoittakaa nimilaput tavaroiden pohjiin kenelle on varattu, ettei tule sitten riitaa. :) Miksi muuten äitisi korut on isälläsi?
Ymmärsit vähän väärin, sanoin huonosti. Se että osuuteni menisi miehelleni ei varsinaisesti ole se ongelma vaan se ettei perinnöstä voi luopua toisen saman perinnön osakkaan hyväksi eli siis sisareni vaan perintö siirtyy luopuessa perintökaaren mukaan minun perillisilleni joka tässä tapauksessa vain sattuisi olemaan mieheni. Hämmästyin tästä kun luin asiasta.
Itse vähennän tavaraa jo nyt, en tarvitse yhtään mitään lisää. Tehtiinkin iso inventaario, kun muutettiin omakotitalosta kolmioon keskustassa lasten lennettyä pesästä.
Äiti ja isä ovat hyväkuntoisia 85-vuotiaita. Itsekin olen jo yli 60v.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä. Itseasiassa haluaisin luopua perinnöstä ja olin niin aikonut sisareni hyväksi kunnes tajusin ettei se onnistu. Jos luopuisin menisi perintöni miehelleni koska meillä ei ole lapsia. Jos haluaisin sisareni saavan osuuteni laskettaisiin se lahjaksi ja joutuisin maksamaan perintöveron kuitenkin sekä sisareni lahjaveron. Ihan kahelia sanon minä
Perintö ei mene miehellesi: Luopuvan perillisen perintöosuus jakaantuu lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaisesti. Jos luopujalla on lapsia, perintö menee heille. Jos ei ole lapsia, perintö menee luopujan vanhemmille. Jos ei ole vanhempia, perintö menee luopujan sisaruksilla ja niin edelleen.
Lapsettomalla aviopuoliso perii ei vanhemmat. Avoliitossa sitten eri juttu
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsit vähän väärin, sanoin huonosti. Se että osuuteni menisi miehelleni ei varsinaisesti ole se ongelma vaan se ettei perinnöstä voi luopua toisen saman perinnön osakkaan hyväksi eli siis sisareni vaan perintö siirtyy luopuessa perintökaaren mukaan minun perillisilleni joka tässä tapauksessa vain sattuisi olemaan mieheni. Hämmästyin tästä kun luin asiasta.
Mies ei ole sinun perillisesi.
Minua suorastaan kuvottaa sellaiset ihmiset, jotka miettivät mahdollista perintöään ennenkuin ihminen on edes kuollut. Ei ole ne tavarat & rahat hänen omaisuuttaan, jotka toinen on hankkinut & tienannut elämänsä aikana. Tiedän yhdenkin tällaisen haaskan omasta suvusta.
On. Lapsettomat avioparit perivät toisensa
Vierailija kirjoitti:
En kyllä. Itseasiassa haluaisin luopua perinnöstä ja olin niin aikonut sisareni hyväksi kunnes tajusin ettei se onnistu. Jos luopuisin menisi perintöni miehelleni koska meillä ei ole lapsia. Jos haluaisin sisareni saavan osuuteni laskettaisiin se lahjaksi ja joutuisin maksamaan perintöveron kuitenkin sekä sisareni lahjaveron. Ihan kahelia sanon minä
Mitä sä höpiset! Jos luovut perinnöstä, niin se ei todellakaan mene miehellesi. Luovuttuasi perinnöstäsi se jaetaan muiden perillisten kesken ja niihin ei miehesi kuulu.
Näin mäkin luulin mutta ei se niin mene
Lapsuudenkotini oli rivitalossa, kaukana kaikesta. Vanhemmat tajusivat on hölmöä maksaa mm yhtiövastiketta 2 tyhjästä huoneesta, laitettiin asunto myyntiin, samoin teki 2 muuta samasta taloyhtiöstä. Tuli ketjutus. Vanhempani muuttivat pois 4 h, asuu nyt kaksiossta, kolmion omistaja muutti heille.
Yhtiövastike tippui puoleen. Tulevassa putkiremontissa tullaan uusimaan mm olohuoneen lattia, seiniin jotain ja koko keittiö.
Tämä remontti tulee maksamaan enemmän, mikä on asunnon arvo.
Asunto oli pitkään myynnissä ja meni kaupaksi vain, koska 1 osti yhden asunnon. Pelkästään asunnon myyminen joskus tulee olemaan iso projekti.
Koska asuntoa myytiin kauan, oli toinen makkari tyhjä ja ainakin 1 sohva heitettiin roskiin. Asunto on karsittu huolella, eikä siellä ole mitään, mistä myymällä saisi kunnolla rahaa.
Mahdollinen perintöni tulee olemaan hyvin pieni
Olen haaveillut tulevasta perinnöstäni. En ole vielä keksinyt, että mitä minä niihin tyhjiin jogurttipurkkeihin laittaisin. Silmälasit ja tekohampaat heitän kuitenkin roskiin. Edellä mainitut esineet ovat arvokkainta perintöäni tulevasta tätini jäämistöstä.