Mies joka ottaa tyytyväisenä palvelun vastaan, mutta ei koskaan itse tee/järjestä mitään?
Mieheni on tällainen, että kaiken hemmottelun ym ottaa tyytyväisenä vastaan, laitan ruokaa hänelle, hän syö kyllä tyytyväisenä tai jos ostan jotain, järjestän matkoja ym. Mutta itse ei tee mitään, ei ole edes ravintolaan vienyt, vaikka olen pyytänyt. En ymmärrä? Kuulemma hän on niin huono tällaisissa, joten jättää kaiken tekemättä.
Kommentit (160)
Lakkaisin tekemästä miehen puolesta enää mitään. Kävisin myös yksin aktiviteeteissa yms. Jos mies ihmettelisi niin vastaisin vain, että en enää muista miten sitä ja sitä tehdään enkä osaa, ei voi mitään. Sitten olisin taas ylsin menossa. Joka tapauksessa, saisi vätys itse kaivella niitä aivosolujaan sitten ja miettiä mikä mättää. Jos kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse kyselisin että mikä miehen mielestä on tässä taustalla kun ajattelee olevansa "huono tällaisissa" ja mitä hän suhtautuu siihen ajatukseen että hän voisi opetella olemaan "parempi" kun se kerran on toiselle osapuolelle tärkeää. Vastaukset kertoo paljon asenteesta että onko valmis opetteleen toisen mieliksi asioita. Kodin ulkopuolisten asioiden ja aktiviteettien järjestäminen edes silloin tällöin ei ole liikaa odotettu ja pyydetty.
Sanoo että voi yrittää tsempata, mutta mitään muutosta ei tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Lakkaisin tekemästä miehen puolesta enää mitään. Kävisin myös yksin aktiviteeteissa yms. Jos mies ihmettelisi niin vastaisin vain, että en enää muista miten sitä ja sitä tehdään enkä osaa, ei voi mitään. Sitten olisin taas ylsin menossa. Joka tapauksessa, saisi vätys itse kaivella niitä aivosolujaan sitten ja miettiä mikä mättää. Jos kiinnostaa.
Tuo olisi passiivisagressiivinen lähestysmistapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos häntä ei kiinnosta niin paljon käydä matkoilla, että järjestäisi niitä itse. Sinä haluat matkalle joten hän lähtee mukaan koska olette pariskunta.
Hän ei pidä ruoanlaitosta ja söisi yksin ollessaan mahdollisimman helppoja ruokia. Sinä haluat tehdä ruokaa joten hän syö koska sitä on tarjolla.
Ihmettelen ainoastaan sitä, ettei hän vie sinua ravintolaan edes joskus vaikka olet pyytänyt. Ehkäpä hän ei halua syödä ravintoloissa tai pelkää mokaavansa siellä jotenkin.
Melko tyypillinen esimerkki miehestä, tai ylipäätään ihmisestä, jonka ihan vaan kannattaisi pysyä sinkkuna. Tai ainakin etsiä joku samanlainen tyyppi joka ei oikein halua tehdä mitään tai mennä minnekään. Mutta yleensä tällaiset ihmiset eivät hirveästi tunnu välittävän muiden seurasta vaan haluavat elää tehden mitä itse hu
Miksi mies vaatii saada olla parisuhteessa vaikka oikeasti haluaisi kämppissuhteen ja runkkualustan?
Sinulla on hyvin tyypillinen Suomimies. Suurin osa on juuri tuollaisia. Vaikka kumppani vihjailisi vihjailemasta päästyään tai ihan sanoisi suoraan mistä hän ilahtuisi, niin EI, sitä ei mies toteuta.
Pelkäättekö te miehet niin kovasti sitä että jos panostaisitte johonkin ja sitten toinen ei olisikaan tyytyväinen tai vaikka että joku pikkuasia ei onnistuisikaan, niin nainen olisi pettynyt ja siksi ette tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on hyvin tyypillinen Suomimies. Suurin osa on juuri tuollaisia. Vaikka kumppani vihjailisi vihjailemasta päästyään tai ihan sanoisi suoraan mistä hän ilahtuisi, niin EI, sitä ei mies toteuta.
Pelkäättekö te miehet niin kovasti sitä että jos panostaisitte johonkin ja sitten toinen ei olisikaan tyytyväinen tai vaikka että joku pikkuasia ei onnistuisikaan, niin nainen olisi pettynyt ja siksi ette tee mitään.
Mulle ei kans ole selvinnyt miksi tilanne on monesti tämä? Tiedän kyllä onnellisia pariskuntia, joissa taas täysin erilainen mies. Sellainen joka keksii että lähdetään retkelle ja on pakannut kaakaot mukaan, yllättää matkoilla, yksinkertaisesti jaksaa nähdä vaivaa toisen ilahduttamiseksi eteen. Ja toki puolin ja toisin.
Mutta tosiaan on varmasti paljon jotka samassa tilanteessa kuin itsekin, että sen kun teet ja yrität, mutta toinen ottaa vaan kaiken vastaan ja omat toiveet kaikuu kuuroille korville. Mies kertoo kuinka ei välitä mistään romanttisesta hömpötyksestä tai lahjoista tms. Hänelle kuulemma riittää pelkkä arki, ei kaipaa muuta.
No, itse olen tullut siihen pisteeseen, että pakko vaan todeta ja hyväksyä se tosiasia että parisuhde ei anna minulle mitään. En tee mitään tällaisella parisuhteella. Läheisyyttä ei ole, koska mies ei sellaista kaipaa. Seksiäkään ei enää ole, koska tosi yllättävä seuraus siitä ettei minun tarpeillani ole mitään merkitystä miehelle, haluni ovat kummallisesti vain hävinneet. Tai en edes ole haluton, en vain halua seksiä mieheni kanssa. Miksi ihmeessä haluaisin?
Mutta edelleen mikä on vastaus kysymykseen, miksi jotkut miehet käyttäytyvät nöin? En keksi muuta kuin äärimmäinen itsekkyys, ajattelutapa että ei ole pakko tehdä mitään jos itseä ei huvita. Kaikki ajattelu ja tekeminen lähtee itsestä. Mitä hän itse kaipaa ja haluaa. Toinen on siinä vaan täydentämässä hänen tarpeitaan (seksi, kotityöt jne).
Vierailija kirjoitti:
Miksi se mies mihinkään vaivautuisi kun palvelut pelaa mitään tekemättäkin.
Tämä! Mitkään vaatimiset eikä uhkailut auta, koska mies tietää naisen jatkavan passaamista. Kestää kyllä sanalliset sepustukset, koska kohta on kuitenkin edessä sitä mukavaa juttua. Siksi miehille tuleekin aina yllätyksenä naisen haluama ero. Koska on luullut naisen passaavan ihan mielellään, koska ei ole sitä lopettanut vaikka on ns. nalkuttanut.
Naiset joskus itse mahdollistavat miehen huonon käytöksen ja sitten kärsivät. Kannattaa oikeasti ottaa se ero, sillä mikään ei tule muuttumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakkaisin tekemästä miehen puolesta enää mitään. Kävisin myös yksin aktiviteeteissa yms. Jos mies ihmettelisi niin vastaisin vain, että en enää muista miten sitä ja sitä tehdään enkä osaa, ei voi mitään. Sitten olisin taas ylsin menossa. Joka tapauksessa, saisi vätys itse kaivella niitä aivosolujaan sitten ja miettiä mikä mättää. Jos kiinnostaa.
Tuo olisi passiivisagressiivinen lähestysmistapa.
Ei ole vaan aktiivista toimintaa.
Kuulostaa tutulta, voin kertoa olleeni viimeisen 35 v aikana 3 eri tällaisessa suhteessa. Eräs näistä (nuorena) oli niin itsekeskeinen että hän eli täysin omaa elämää ja minä tulin siinä sivussa, meillä ei toki nuorena ollut rahaa juuri mihinkään ylimääräiseen ja hänelle tärkeintä oli se että tulin seuraamana hänen treenejä ja/tai vähintäänkin pelejä (pelasi sarjassa erästä joukkuelajia). Sitten hän meni taas menojaan peliporukoiden tai muiden kavereiden kansa ja minä olin yksin tai ystävieni kanssa kunnes häneltä taas liikeni aikaa minulle. Hän ei koskaan ehdottanut mitään yhteistä tai sellaista mikä olisi ehkä ollut minun mieleen, toki kävimme joskus yhdessä uimassa tai kavereiden kanssa keilaamassa, mutta hän ei ns hemmotellut minua koskaan. Mutta toisaalta ei sellainen ollut 80-90 luvun taitteessa ollenkaan yleistä. Miehet olivat yleensä enemmän tai vähemmän tunnevammaisia, todella itsekeskeisiä, eikä tuollaista edes ymmärretty että olisi pitänyt pitää oma rakas tyttöystävä tyytyväisenä ja nähdä hiukan vaivaa sen eteen.
Välissä oli mies joka saattoi olla että ehdotti jotain ideaa, eli tyyliin että jos lähdetään syksyllä käymään etelässä, niin xxx tai yyy paikka vois olla kiva. Ja se kivuuden syy oli se että siellä oli jotain mikä häntä kiinnosti. Ok, ne oli ihan kivoja ehdotuksia, mutta sitten mitään ei tapahtunut syyskuulle saakka, joten otin taas kertaalleen ohjat käsiini ja kyselin voidaanko järkätä saman aikana loma, lähdetäänkö vai ei ja mikä tilanne. No saatiin lomat hoidettua, minä patistelen häntä koneen ääreen, nyt katotaan se kohde!!! Ja sitten minä hoidan varaukset, lentoparkin jne... ja vielä varmistan että onhan hänen passi vielä voimassa. Laittoi hän tililleni kuitenkin oman osuutensa rahoista ettei nyt ihan minun piikkiin mennyt. Ja kuten arvata saattaa , kun lähtö lähestyy, muistuttelen häntä kaikesta mitä olisi syytä ottaa mukaan. Olen kiitollinen siitä, että hän ajoi lentokentälle ja nosteli matkalaukut hihnalle ja kohteessa hihnalta pois.
Viimeisin edotteli myös joskus jotain mutta ei voinut itse tehdä mitään koska oli niin persaukinen. Ainoa mitä voitiin tehdä oli ulkoilu ja tv:n katsominen, jonkun hyvän syöminen. Hän olikin muutenkin hyvin nopeasti ex.
Miehesi on tyypillinen flegmaatikko joka vaan liihottelee tuulen mukana.
Ap, mitä tarkoitat?
Selitä? Perustelee?
Meillä on alusta lähtidn ollut rakkauskliitto, Tuttustumme jo yliopistoaikoina. Opisleluaja seurustilimme.
Molemmat olimme eri paikkakunnilta lähröisin. Samoin olimme kesäduuneissa eri paikkakunnilla, mutta suhde piti, ja jatkui.
Kun valmistuimme, molemmat hakivat töitä samalta seudulta. Ja se tärppäsi, sillä alallamme oli suuri työvoimapula Suomessa.
Meistä tuli pari, Kihlauduttiin, olimme kihlloussa pari vuotta.
Ja lopulta avioduttiin. Olimme avioliitossa kolme vuotta, kunnes molemmat saivat alallaan vakituosrn työpaikan.
Se toi turvan tulevaisuuteen, ja uskallisimme hankkia ensinnäisen lapsen.
Näin se normaali elämä nyky-yhteiskunnassa suurinpiirtein menee,
On oltava tietynlainen pohja, myös korkeakoulutuksen jälkeen, luottamus siihen, että elämä kantaa, että on mahdillisuus antaa jälkeläisellii hyvär geenit, ja suht.koht. hyvä elämä lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Jaa puhut vissiin meidän isännästä. Täydeksi miesvauvaksi muuttui, kun yhteen muutettiin. Laiskuuden lisäksi valehtelee sujuvasti niin pienessä kuin isossakin asiassa. Ero edessä häämöttää.
Lopeta kutsumasta sitä isännäksi.
Ap, sun mielipiteesi on perseestä ja sairas.
Sllä nimenomaan miehet haluavat jälkeläisiin, parhaan mahdillisen tulevaisuuden.
Jos näin ei ole niin-
- mies on jollain tavoin vähä-älyinen
- jotenkin muutoin henkisesti vajaa
- miehet haluavat aina jälkeläisiä, juuri siksi luonto on asettanut heille asettanut erittäin voimakkaan
seksuaalisen halun
- naiset eivät koskaan pysty, eikä voi yksin jatkaa sukua, suvun jatkamiseen tarvitaan
aina miesten siittiösolut
- se taas on kokonaan eri asia, minkä luonteisia miehet mieleltään, käytkselfään ovat
sehän riippuu kokonaan siitä, miilaiset geenit, mies on vanhemiltaan, suvultaan saanut.
Unohdit mainita että miehes käy töissä ja maksaa jokaisen laskun, ja sun raskaat metatyöt sohvalla maaten.
Vierailija kirjoitti:
Unohdit mainita että miehes käy töissä ja maksaa jokaisen laskun, ja sun raskaat metatyöt sohvalla maaten.
Unohdin muuten mainita että itse teen enemmän työtä MYÖS kodin ulkopuolella, ja maksan kaikesta enemmän, joten se siitä! T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap, sun mielipiteesi on perseestä ja sairas.
Sllä nimenomaan miehet haluavat jälkeläisiin, parhaan mahdillisen tulevaisuuden.
Jos näin ei ole niin-
- mies on jollain tavoin vähä-älyinen
- jotenkin muutoin henkisesti vajaa
- miehet haluavat aina jälkeläisiä, juuri siksi luonto on asettanut heille asettanut erittäin voimakkaan
seksuaalisen halun
- naiset eivät koskaan pysty, eikä voi yksin jatkaa sukua, suvun jatkamiseen tarvitaan
aina miesten siittiösolut
- se taas on kokonaan eri asia, minkä luonteisia miehet mieleltään, käytkselfään ovat
sehän riippuu kokonaan siitä, miilaiset geenit, mies on vanhemiltaan, suvultaan saanut.
Oletko kenties itse kaikkia noita: sairas, henkisesti vajaa, vähä-älyinen jne? Ainakin näin mies arviointi kommenttisi perusteella: kyllä.
Turhaa draamaa. Haluatko että mies tarjoaa? Jos vain haluat että valitsee ravintolan etkö voi kysyä kahdesta vaihtoehdosta?
Yksi ystäväni käy miehensä kanssa konserteissa, keikoilla, teatterissa, museoissa, matkoilla sekä patikoimassa Lapissa ja mökillä. Hyvin harvoin heillä on mitään eistetty somessa. Oma mies lähtee mukaan harvakseltaan vaikka itse tykkään konserteista, teatterista ja taidenäyttelyistä. Olenkin ottanut niihin seuraksi mukaan ystävn tai omat lapset. Miksi sinusta on niin kummllista, että jotkut oikeasti tykkäävät noista?