Miksi annat lapsesi olla huono koulussa?

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli outoa, että oppilaalla, jolla oli erityisen tuen opetussuunnitelma, piti kyetä lukemaan ala-asteella sama määrä läksyjä ja opettelemaan samat asiat ulkoa kuin ns. normilapsen. En lähtisi syyllistämään vanhempia viitsimättömyydestä, jos koulu tukahduttaa lapsen läksyillä eikä vapaa-aikaa jää, kun illat menee läksyjen lukuun. Vaikka mikä tehtiin esim. englannin sanojen oppimiseen pistaria varten, niin illalla minkä oli osannut oli haihtunut aamulla päästä. Yläasteella ymmärrettiin erilaisia paremmin ja kaikki oppiminen tehtiin koulussa, panostettiin enemmän tiedon hakemiseen älylaitteilla kuin ulkoaopetteluun, ei ollut läksyjä vaan ne tehtiin koulussa, kokeita oli satunnaisia ja niissä sai käyttää älylaitettaapuna eli ennemminkin keskityttiin siihen, että ymmärretään kysymyksiä ja osataan hakea tietoa. Kun oppiminen on miellyttävää ja erituislapsen kykyihin sopivaa, niin silloin oppii enemmän kuin pakonomaisella ulkoaopettelulla. 

Ei tuollaisen lapsen paikka ole normaalissa luokassa. Ei ole reilua tavallisia oppilaita kohtaan, jos nepsy vie opettajien resurssit ja jos hänet arvostellaan kevyemmällä vaatimustasolla ja sillä todistuksella pyritetään jatko-opintoihin. Sitten kuitenkin lukiossa tai amiksessa hänen pitäisi pärjätä muiden kanssa ilman apua. Viimeistään työelämässä pitää pystyä olemaan muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö arvosanat edelleenkin pyritä antamaan Gaussin käyrän mukaisesti? Eli jos jokainen oppilas nostaa osaamistasoaan, arvosana pysyy samana. Vitsillä sanottuna helpompi on nostaa arvosanaansa sabotoimalla toisten opiskelua kuin tehostamalla omaansa.

Ei todellakaan anneta. Vain ylioppilaskoe on pisteytetty Gaussin käyrän tyylisesti. Peruskoulun kokeesta voivat vaikka kaikki saada viitosen. 

Kokeet ja arvosanat pitäisi normittaa arviointikriteereihin. Kaikki opet eivät tätä tee ja osa oppilaista on siksi saanut joko liian hyvän tai liian huonon arvosanan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on ollut laiskureita ja kapinallisia. 

Mutta miksi niiden annetaan olla laiskureita ja kapinallisia? Vanhemmilla olisi monta keinoa puuttua käytökseen. Myös monta positiivista keinoa. Ostetaan jotain naposteltavaa ja vietetään ilta sohvalla vilttien alla ja käydään yhdessä keskustellen historian koealuetta läpi. Etsitään dokumentteja tai tubevideoita tai pelejä aiheesta. Tingitään lapsen kotityövaatimuksista, jos käyttää saman ajan opiskeluun. Kiristetään, uhkaillaan ja lahjotaan.

Tässähän se vastaus osin tuleekin. Vanhempien panostusta tarvittaisiin heikomman aineksen oppilaiden ja vanhempia ei nappaa. Ei kiinnosta oman ajan käyttäminen eikä jakseta jankuttaa lapselle, että hoitaisi tehtävänsä. Ehkä vanhempien omakin koulumenestys on ollut mallia ”en ollut lukumiehiä/naisia ja ihan hyvin tässä pärjätty”. Ei jakseta panostaa.

Ei kiitos AI:n vastauksia. Täällä ihmiset keskustelevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli outoa, että oppilaalla, jolla oli erityisen tuen opetussuunnitelma, piti kyetä lukemaan ala-asteella sama määrä läksyjä ja opettelemaan samat asiat ulkoa kuin ns. normilapsen. En lähtisi syyllistämään vanhempia viitsimättömyydestä, jos koulu tukahduttaa lapsen läksyillä eikä vapaa-aikaa jää, kun illat menee läksyjen lukuun. Vaikka mikä tehtiin esim. englannin sanojen oppimiseen pistaria varten, niin illalla minkä oli osannut oli haihtunut aamulla päästä. Yläasteella ymmärrettiin erilaisia paremmin ja kaikki oppiminen tehtiin koulussa, panostettiin enemmän tiedon hakemiseen älylaitteilla kuin ulkoaopetteluun, ei ollut läksyjä vaan ne tehtiin koulussa, kokeita oli satunnaisia ja niissä sai käyttää älylaitettaapuna eli ennemminkin keskityttiin siihen, että ymmärretään kysymyksiä ja osataan hakea tietoa. Kun oppiminen on miellyttävää ja erituislapsen kykyihin sopivaa, niin silloin oppii enemmän kuin pakonomaisella ulkoaopettelulla. 

Ei tuollaisen lapsen paikka ole normaalissa luokassa. Ei ole reilua tavallisia oppilaita kohtaan, jos nepsy vie opettajien resurssit ja jos hänet arvostellaan kevyemmällä vaatimustasolla ja sillä todistuksella pyritetään jatko-opintoihin. Sitten kuitenkin lukiossa tai amiksessa hänen pitäisi pärjätä muiden kanssa ilman apua. Viimeistään työelämässä pitää pystyä olemaan muiden kanssa.

Onhan olemassa erityisammattikouluja sekä vammaispalvelujen työtoimintaa ja avotyötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli outoa, että oppilaalla, jolla oli erityisen tuen opetussuunnitelma, piti kyetä lukemaan ala-asteella sama määrä läksyjä ja opettelemaan samat asiat ulkoa kuin ns. normilapsen. En lähtisi syyllistämään vanhempia viitsimättömyydestä, jos koulu tukahduttaa lapsen läksyillä eikä vapaa-aikaa jää, kun illat menee läksyjen lukuun. Vaikka mikä tehtiin esim. englannin sanojen oppimiseen pistaria varten, niin illalla minkä oli osannut oli haihtunut aamulla päästä. Yläasteella ymmärrettiin erilaisia paremmin ja kaikki oppiminen tehtiin koulussa, panostettiin enemmän tiedon hakemiseen älylaitteilla kuin ulkoaopetteluun, ei ollut läksyjä vaan ne tehtiin koulussa, kokeita oli satunnaisia ja niissä sai käyttää älylaitettaapuna eli ennemminkin keskityttiin siihen, että ymmärretään kysymyksiä ja osataan hakea tietoa. Kun oppiminen on miellyttävää ja erituislapsen kykyihin sopivaa, niin silloin oppii enemmän kuin pakonomaisella ulkoaopettelulla. 

Ei tuollaisen lapsen paikka ole normaalissa luokassa. Ei ole reilua tavallisia oppilaita kohtaan, jos nepsy vie opettajien resurssit ja jos hänet arvostellaan kevyemmällä vaatimustasolla ja sillä todistuksella pyritetään jatko-opintoihin. Sitten kuitenkin lukiossa tai amiksessa hänen pitäisi pärjätä muiden kanssa ilman apua. Viimeistään työelämässä pitää pystyä olemaan muiden kanssa.

Onhan olemassa erityisammattikouluja sekä vammaispalvelujen työtoimintaa ja avotyötä.

Suurin osa erityisen tuen oppilaista on normi lapsia, ei heillä ole mitään vammaa. Ei silloin pääse erityisammattikouluun tai vammaispalvelujen pariin.  
Mutta isossa luokassa jää helposti jälkeen, ei opettajalla ole aikaa yhden oppilaan kanssa olla. Ja koulussa edetään aineissa nopeaan tahtiin, joten kun ei ehdi opetettua sisäistää niin kelkasta jää.

Kurillako jollekin taotaan lisää älliä päähän? Ja olen lapseton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli outoa, että oppilaalla, jolla oli erityisen tuen opetussuunnitelma, piti kyetä lukemaan ala-asteella sama määrä läksyjä ja opettelemaan samat asiat ulkoa kuin ns. normilapsen. En lähtisi syyllistämään vanhempia viitsimättömyydestä, jos koulu tukahduttaa lapsen läksyillä eikä vapaa-aikaa jää, kun illat menee läksyjen lukuun. Vaikka mikä tehtiin esim. englannin sanojen oppimiseen pistaria varten, niin illalla minkä oli osannut oli haihtunut aamulla päästä. Yläasteella ymmärrettiin erilaisia paremmin ja kaikki oppiminen tehtiin koulussa, panostettiin enemmän tiedon hakemiseen älylaitteilla kuin ulkoaopetteluun, ei ollut läksyjä vaan ne tehtiin koulussa, kokeita oli satunnaisia ja niissä sai käyttää älylaitettaapuna eli ennemminkin keskityttiin siihen, että ymmärretään kysymyksiä ja osataan hakea tietoa. Kun oppiminen on miellyttävää ja erituislapsen kykyihin sopivaa, niin silloin oppii enemmän kuin pakonomaisella ulkoaopettelulla. 

Ei tuollaisen lapsen paikka ole normaalissa luokassa. Ei ole reilua tavallisia oppilaita kohtaan, jos nepsy vie opettajien resurssit ja jos hänet arvostellaan kevyemmällä vaatimustasolla ja sillä todistuksella pyritetään jatko-opintoihin. Sitten kuitenkin lukiossa tai amiksessa hänen pitäisi pärjätä muiden kanssa ilman apua. Viimeistään työelämässä pitää pystyä olemaan muiden kanssa.

Olenko jossain sanonut, että oli normiluokalla. Ja onko sinusta reilua, että lapsi jolla on joku vamma tai sairaus ei saa mahdollisuutta päästä mukaan työelämään vaan hänet pitää syrjäyttää ns. nomilasten vanhempien ennäkkoluulojen ja kuvitelmien takia. Vai onko sinusta amiksen käynyt duunari niin ala-arvoinen, ettei hän voi edes haistella samaa ilmaa kuin sinun muka niin täydellinen lapsesi. Noi sun kuvitelmat, ettei pysty olemaan muiden kanssa työelämässä, on hieman outoja. Avaa silmäsi, ei kaikki "nepsyt" ole samanlaisia eikä kaikki edes ole nepsyjä. Eikä kaikki erityislapset ole häiriköitä.