Mikä vaivaa miestä, joka ei halua mennä päiväkodin isänpäiväkahveille?
Lapsi on toivottu, mutta mies ei halua mennä päiväkodin isänpäiväkahveille. Mikä häntä vaivaa? Ei osallistu muutenkaan mihinkään lasta koskevaan, kuten vanhempainiltoihin tai neuvolaan.
Onko kellään muulla samanlaista?
Kommentit (82)
No ei ole naista eikä lasta, niin miksi minä sinne menisin kahville, kun en edes juo sitä
Miehet yleisesti eivät ole lasten hoitajia samalla tavalla kuin naiset. Propaganda väittää toisin, mutta käytäntö ja todellisuus kertoo totuuden.
Näin vain on.
Noi oli ihan perseestä. Osallistut yhteen ja sitten on pakko tehdä töitä iltaseitsemään, jotta saa puuttuvat tunnit kuitattua. Ikäänkuin silloin pikkulapsiarjessa ei olisi ollut muutenkin pulaa ajasta, yöunista, rahasta yms. Ja sitten piti käydä noissa ihme kissanristiäisissä.
Meillä on meljä lasta. Mieheni on kerran pari ollut mukana vanhempainillassa tai vastaavassa. Hän ei vain halua, viitsi eikä osaa monia lapsiin liittyviä asioita. Hänellä ei ole Wilma-tunnuksia, hän ei tiedä, mitä koulussa tapahtuu myöskään siksi, ettei keskustele siitä.
Äitinä pyrin aina olemaan pois näistä tilaisuuksista; ilmoitettiin liian myöhään, aika tapahtumalle oli yleensä outo, päikkärin johtajatar oli uskis (ja toi asiaa esille kaikissa ns. juhlissa!), lapsetkaan eivät näistä oikein tykänneet. Osallistuin pari-kolme kertaa joulupakkojuhliin, mies ei niihinkään. Muuten molemmat kävimme kyllä lapsen kanssa erilaisissa tapahtumissa, retkillä, kirjastossa, taidetalolla, keramiikkapajalla ym.
Inhottavat vaan nämä ns. pakkopullajuhlat! Poika on nyt aikuinen eikä itsekään vietä näistä mitään, ei pidä niistä ja viettää juuri niitä juhlia, joita itse arvostaa ja haluaa.
Vastaus: Miestä ei vaivaa mikään!
Vierailija kirjoitti:
Meillä on meljä lasta. Mieheni on kerran pari ollut mukana vanhempainillassa tai vastaavassa. Hän ei vain halua, viitsi eikä osaa monia lapsiin liittyviä asioita. Hänellä ei ole Wilma-tunnuksia, hän ei tiedä, mitä koulussa tapahtuu myöskään siksi, ettei keskustele siitä.
Anna mä arvaan: paljon keskittymistä vaativa duuni, joten ei halua enää lisää ajateltavaa? Jos näin on, niin ymmärrän miestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi nämä tällaiset kahvitukset ja vastaavat on aina aamupäivällä klo 9:30 jälkeen. Mutta ennen lounasta. Ei niihin ehdi jos on töissä. Ja näistä ilmoitetaan aina ihan viime tipassa, aikaisintaan viikkoa ennen. Ei pysty yhtään ennakoimaan.
Mikä vaivaa ihmistä, joka ei pysty yhtään ennakoimaan äitienpäivää tai isänpäivää? Nehän näkee kalenterista vuosien päähän.
Ei kai noita kahvituksia pyhänä järjestetä, vaan viikolla? Äitien- ja isäpäivät ovat sunnuntaina.
Vierailija kirjoitti:
Oma isäni oli ja on samanlainen. Ei ikinä osallistunut mihinkään tapahtumiin, tullut neuvolaan, osallistunut joulun viettoon paitsi syömällä kaikki herkut, osallistunut mihinkään minun juhliini jne. Esimerkiksi ylioppilasjuhlien alkaessa päätto että lehmät pitää päästää laitumelle just silloin. Ei ole ikinä käynyt yhdessäkään minun asunnossani vuosien varrella. Sitä ei vain kiinnosta sellaiset. Ihan hyvissä väleissä ollaan. Ei ole taatusti neurotyypillinen, mutta omasta mielestä muut ihmiset vain tekevät ihan turhia höpöhommia. En lapsena pitänyt mitenkään erikoisena, se vain oli semmoinen kuin on.
Ihan oikeasti, miksi me suomalaisessa kulttuurissa hyväksemme etupäässä miehiltä tällaisen täydellisen sosiaalisten taitojen puutteen. Millaisia poikia nämä miehet kasvattavat? No niitä, jotka kitisevät päivästä toiseen, kun tavallinen mies ei kelpaa. Esim. juhlissa naiselle kaatuu koko homma hoidettavaksi ja lisäksi tietysti nolottaa, kun äijä häipyy jonnekin. On todella vaikea uskoa,ettei tuo olisi vaikuttanut sinuun lapsena.
Tuskinpa miestä mikään vaivaa. Itse inhosin näitä kaikkia tällaisia tilaisuuksia, onneksi ei ole enää päiväkoti-ikäisiä lapsia. Ne olivat aina kesken työpäivän, mikä oli hankalaa järjestää, mammat juoruilivat siellä omien tuttujensa kanssa eikä minulla ollut koskaan siellä muuta kuin kiusaantunut ja ahdistunut olo. Eikä se sitä tarkoittanut ettenkö välittäisi lapsestani. Onneksi nämä on nyt lusittu eikä enää koskaan tarvitse mennä.
Vanhempainillat menettelisivät jos niissä ei tarvitsisi osallistua mihinkään tyhmiin ryhmätöihin. Saan tällaisista tiimitöistä aivan tarpeekseni jo töissä, en halua vapaa-aikanani tehdä mitään tyhjänpäiväisiä ryhmätöitä kenenkään tuikituntemattomien kanssa.
Neuvolassa tietenkin on käytävä, mutta en sinne miestä pakottaisi jos ei halua mennä. Ei se mikään hyvän isyyden mittari ole.
Itse inhosin päiväkodin äitienpäiväkahveja - menin silti, mutta erittöin vastentahtoisesti. Olen aamulla väsynyt ja epäsosiaalinen ja mieluiten joisin kahvin ja söisin aamupalan omassa rauhassa. En muutenkaan oikein jaksanut koskaan niitä muita vanhempia, ärsytti ne kahvipöydän keskustelut ja lisäksi mielikuvani päiväkodin pinnoista (pöytien, tuolien) oli aina aika epämiellyttävä - flunssapöpöjä, kihomadon munia, norovorusta... joten tuntui vastenmieliselta koskea niihin. (Tämä viimeinen syy tietysti on kaikkea muuta kuin hyvä perustelu, kun lapsi kuitenkin oli siinä päiväkodissa, mutta kyse onkin ruokahalun pilaavasta mielikuvasta.)
Joten voiskohan sillä isänpäiväkahvit skippaavalla miehellä olla jotain vastaavaa? Niin joo ja jotkut voivat sitten vielä olla ujoja ja/tai introverttejä. Joillain on jo kiire töihin eikä pysty jäämään.
Vierailija kirjoitti:
No enpä minäkään välittäisi mistään kollektiivisista äitienpäiväkahveista. En ole sosiaalinen ihminen enkä koe, että muiden päiväkodin lasten vanhempien kanssa on mitään tarvetta ryhmäytyä. Oman perheen kesken juhlitaan ja kahvitellaan silloin kuin siltä tuntuu.
Minäkin olen hyvin introvertti, mutta koska olen tehnyt lapsia pakotan itseni juuri lasten kavereiden vanhempien kanssa ryhmäytymään.
Silloin tietää missä porukassa lapset liikkuvat vielä kun ovat murkkuiässä, kun on joku oma meno voi puolin ja toisin turvautua lasten kavereiden vanhempiin erilaisissa kuljetuksissa, kun koulussa tuntuu menevän huonosti, voi kysyä miten teillä menee, voi sopia yhteiset kotiin tuloajat jne
Vierailija kirjoitti:
Miehet yleisesti eivät ole lasten hoitajia samalla tavalla kuin naiset. Propaganda väittää toisin, mutta käytäntö ja todellisuus kertoo totuuden.
Näin vain on.
Missähän ihmeen kuplassa minä elän kun kuuntelen omien lasten +35v, juttuja lapsista ja heidän juttujaan työkaverien lapsista, mitä miehet juttelevat lapsistaan töissä. Tai miten saan ryöstää puoli vuotiaan isänsä sylistä että saan mummuna edes kerran vaihtaa vaipan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se halus bildee ei lasta. Tyypillinen lapsi josta ei ole isäksi. Niitä on 40 tusinaan.
Vajaaälyisiä naisia puolestaan on 50 tusinassa. Miehet ovat ylivertraisia kaikessa naisiin verrattuna. Se ahdistaa naisia suunnattomasti ja siitä ahdistuksesta tämäkin keksitty aloitus kumpuaa.
Sellaset incelin fantasiat...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on meljä lasta. Mieheni on kerran pari ollut mukana vanhempainillassa tai vastaavassa. Hän ei vain halua, viitsi eikä osaa monia lapsiin liittyviä asioita. Hänellä ei ole Wilma-tunnuksia, hän ei tiedä, mitä koulussa tapahtuu myöskään siksi, ettei keskustele siitä.
Anna mä arvaan: paljon keskittymistä vaativa duuni, joten ei halua enää lisää ajateltavaa? Jos näin on, niin ymmärrän miestäsi.
Ja ei kondomia ole osannut käyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No enpä minäkään välittäisi mistään kollektiivisista äitienpäiväkahveista. En ole sosiaalinen ihminen enkä koe, että muiden päiväkodin lasten vanhempien kanssa on mitään tarvetta ryhmäytyä. Oman perheen kesken juhlitaan ja kahvitellaan silloin kuin siltä tuntuu.
Minäkin olen hyvin introvertti, mutta koska olen tehnyt lapsia pakotan itseni juuri lasten kavereiden vanhempien kanssa ryhmäytymään.
Silloin tietää missä porukassa lapset liikkuvat vielä kun ovat murkkuiässä, kun on joku oma meno voi puolin ja toisin turvautua lasten kavereiden vanhempiin erilaisissa kuljetuksissa, kun koulussa tuntuu menevän huonosti, voi kysyä miten teillä menee, voi sopia yhteiset kotiin tuloajat jne
Päiväkotiaikana ei vielä voi ennustaa, keiden kanssa lapset liikkuvat murkkuiässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No enpä minäkään välittäisi mistään kollektiivisista äitienpäiväkahveista. En ole sosiaalinen ihminen enkä koe, että muiden päiväkodin lasten vanhempien kanssa on mitään tarvetta ryhmäytyä. Oman perheen kesken juhlitaan ja kahvitellaan silloin kuin siltä tuntuu.
Minäkin olen hyvin introvertti, mutta koska olen tehnyt lapsia pakotan itseni juuri lasten kavereiden vanhempien kanssa ryhmäytymään.
Silloin tietää missä porukassa lapset liikkuvat vielä kun ovat murkkuiässä, kun on joku oma meno voi puolin ja toisin turvautua lasten kavereiden vanhempiin erilaisissa kuljetuksissa, kun koulussa tuntuu menevän huonosti, voi kysyä miten teillä menee, voi sopia yhteiset kotiin tuloajat jne
Päiväkotiaikana ei vielä voi ennustaa, keiden kanssa lapset liikkuvat murkkuiässä.
Ei tietenkään jos muuttaa, mutta kun tuntee suurimman osan vanhemmista on jonkun näköinen ajatus millaisissa piireissä lapset liikkuu ja jos kaveriporukka muuttuu, mutta tietenkin jos ei psdkaskssn välitä niin olkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se halus bildee ei lasta. Tyypillinen lapsi josta ei ole isäksi. Niitä on 40 tusinaan.
Vajaaälyisiä naisia puolestaan on 50 tusinassa. Miehet ovat ylivertraisia kaikessa naisiin verrattuna. Se ahdistaa naisia suunnattomasti ja siitä ahdistuksesta tämäkin keksitty aloitus kumpuaa.
Sellaset incelin fantasiat...
Niinpä, luulisi että tuokin olisi naisen löytänyt, jos nämä olisivat niin vähä-älyisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on meljä lasta. Mieheni on kerran pari ollut mukana vanhempainillassa tai vastaavassa. Hän ei vain halua, viitsi eikä osaa monia lapsiin liittyviä asioita. Hänellä ei ole Wilma-tunnuksia, hän ei tiedä, mitä koulussa tapahtuu myöskään siksi, ettei keskustele siitä.
Anna mä arvaan: paljon keskittymistä vaativa duuni, joten ei halua enää lisää ajateltavaa? Jos näin on, niin ymmärrän miestäsi.
Ja ei kondomia ole osannut käyttää?
Ehkä suostui vaimonsa toiveeseen.
Ei meillä ollut isänpäivä vaan läheisen päivä sai mennä kuka tahansa. Aloittajan tapauksessa epäilen että isää ahdistaa tuollaiset tilaisuudet....