Mikä vaivaa miestä, joka ei halua mennä päiväkodin isänpäiväkahveille?

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ollut isänpäivä vaan läheisen päivä sai mennä kuka tahansa. Aloittajan tapauksessa epäilen että isää ahdistaa tuollaiset tilaisuudet....

Läheisen päivä on kannatettava ajatus! Nykyisinhän on yhä enemmän itsellisiä äitejä yms. Mutta miksi häntä ahdistaa tuollaiset tilaisuudet? Siksi kun niissä ei ole alkoholitarjoilua?

Vierailija kirjoitti:

Äitinä pyrin aina olemaan pois näistä tilaisuuksista; ilmoitettiin liian myöhään, aika tapahtumalle oli yleensä outo, päikkärin johtajatar oli uskis (ja toi asiaa esille kaikissa ns. juhlissa!), lapsetkaan eivät näistä oikein tykänneet. Osallistuin pari-kolme kertaa joulupakkojuhliin, mies ei niihinkään. Muuten molemmat kävimme kyllä lapsen kanssa erilaisissa tapahtumissa, retkillä, kirjastossa, taidetalolla, keramiikkapajalla ym.

Inhottavat vaan nämä ns. pakkopullajuhlat! Poika on nyt aikuinen eikä itsekään vietä näistä mitään, ei pidä niistä ja viettää juuri niitä juhlia, joita itse arvostaa ja haluaa.

Vastaus: Miestä ei vaivaa mikään!



Vaivaapas. Ei siis arvosta isyyttään ja isänä olemista.

Oisko sillä miehellä ihan vain töitä silloin kun päiväkodissa kahvitellaan?

Kuka sinne haluaa istumaan liian pienillä puutuoleilla?

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa miestä mikään vaivaa. Itse inhosin näitä kaikkia tällaisia tilaisuuksia, onneksi ei ole enää päiväkoti-ikäisiä lapsia. Ne olivat aina kesken työpäivän, mikä oli hankalaa järjestää, mammat juoruilivat siellä omien tuttujensa kanssa eikä minulla ollut koskaan siellä muuta kuin kiusaantunut ja ahdistunut olo. Eikä se sitä tarkoittanut ettenkö välittäisi lapsestani. Onneksi nämä on nyt lusittu eikä enää koskaan tarvitse mennä.

Vanhempainillat menettelisivät jos niissä ei tarvitsisi osallistua mihinkään tyhmiin ryhmätöihin. Saan tällaisista tiimitöistä aivan tarpeekseni jo töissä, en halua vapaa-aikanani tehdä mitään tyhjänpäiväisiä ryhmätöitä kenenkään tuikituntemattomien kanssa.

Neuvolassa tietenkin on käytävä, mutta en sinne miestä pakottaisi jos ei halua mennä. Ei se mikään hyvän isyyden mittari ole.

Mutta jos ei halua neuvolaan, eikö se tarkoita silloin sitä, että ei ole kiinnostunut oman lapsensa terveydestä ja kehityksestä? Mielestäni tuo on aika hyvä isyyden mittari.

Vierailija kirjoitti:

Oisko sillä miehellä ihan vain töitä silloin kun päiväkodissa kahvitellaan?

Aloittaja varmaan kyllä tietäisi jos ei voisi mitenkään töiden takia mennä.

Vierailija kirjoitti:

Itse inhosin päiväkodin äitienpäiväkahveja - menin silti, mutta erittöin vastentahtoisesti. Olen aamulla väsynyt ja epäsosiaalinen ja mieluiten joisin kahvin ja söisin aamupalan omassa rauhassa. En muutenkaan oikein jaksanut koskaan niitä muita vanhempia, ärsytti ne kahvipöydän keskustelut ja lisäksi mielikuvani päiväkodin pinnoista (pöytien, tuolien) oli aina aika epämiellyttävä - flunssapöpöjä, kihomadon munia, norovorusta... joten tuntui vastenmieliselta koskea niihin. (Tämä viimeinen syy tietysti on kaikkea muuta kuin hyvä perustelu, kun lapsi kuitenkin oli siinä päiväkodissa, mutta kyse onkin ruokahalun pilaavasta mielikuvasta.)

Joten voiskohan sillä isänpäiväkahvit skippaavalla miehellä olla jotain vastaavaa? Niin joo ja jotkut voivat sitten vielä olla ujoja ja/tai introverttejä. Joillain on jo kiire töihin eikä pysty jäämään.

Miehellä ei ole mitään tuollaista pöpökammoa, kun ei viitsi edes käsiään pestä saippualla tms. On siis ilmeisesti epäsosiaalinen luonteeltaan. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi mennä? 

Niinno miksipä sinne pitäisi mennä. Eihän mies ole tehnyt muuta lapsensa eteen kuin luovuttanut yhden siittiön. Tässä mielessä ei isänpäivässä ole mitään syytä juhlimiseen. Onhan äiti tehnyt suurimman työn. Toki nykyaikana on paljon osallistuvia isiä, joita sietää juhliakin. 

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei varoittanut että lasten takia pitää tehdä epämukavia juttuja mitkä ei huvita

Oliko tämä ironisesti kirjoitettu? Tämä kuvastaa juurikin sitä vastuuttomuutta, kun ei osata ottaa vastuuta omista päätöksistä eikä viitsitä ottaa asioista selvää vaan sälytetään kaikki muille. 

Meidän isukkia pitää aina väkisin repiä pois sieltä päiväkodista kun siellä on se lyhyessä hameessa kulkeva suuri rintainen ja aina hirveä kikatus ja nauru siellä meneillään ja aina innoissaan menossa yksin hakemaan ja viemään lapsia...hitto ei voi enää päästää ja itte mentävä.

Mun mies kävi aina kun oli mahdollista. Usein ei ollut, koska tekee reissutyötä. Minä sitten tuurasin.

Eihän noissa tarvi mitenkään ryhmäytyä, ainakaan silloin kun omat lapset olivat pieniä. Nautin tarjottavat ja katsoin mitä lapsella oli näytettävänä jne. Hänelle oli tärkeää että siellä oli joku ja lapsen vuoksi sinne menin, koska välitän ja on mulle tärkeä. Samoin miehelle, on osallistunut neuvolat ja hoitanut harrastus kuskauksia aina kun töiltään on pystynyt. On ollut hyvin osallistuva isä, en kyllä vapaamatkustajaa katselisikaan.

Jokaiselle tekee hyvää poistua välillä sieltä mukavuusalueeltaan ja itse tein sen introverttinä mielelläni lasteni takia.

Sosiaalisten tilanteiden pelko? On ihan oikea ja yleinenkin syy vältellä tapahtumia ja tilaisuuksia, joiden kulkua ja omaa osuuttaan siellä ei voi tietää ennalta. Toinen syy voi olla ettei arvosta itseään isänä. Lapset eivät näitä syitä ymmärrä, mutta voisivat olla iloisia ja ylpeitä, jos oma isi osallistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Syitähän voi olla myös kova jännittäminen tai vaikka introverttius. 

Ja on myös hyvä esimerkki lapselle, että ei tarvitse tehdä mitään mitä ei halua. 

Minä jännitän ihan järjettömän paljon olla isossa porukassa ja olen introvertti. Ikinä en niiden takia ole ollut poissa lapselle tärkeistä asioista.

Yh-isänä mut pyydettiin jopa äitienpäivänä kaffelle päiväkotiin....menin kun lapset halus et meen sinne.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalisten tilanteiden pelko? On ihan oikea ja yleinenkin syy vältellä tapahtumia ja tilaisuuksia, joiden kulkua ja omaa osuuttaan siellä ei voi tietää ennalta. Toinen syy voi olla ettei arvosta itseään isänä. Lapset eivät näitä syitä ymmärrä, mutta voisivat olla iloisia ja ylpeitä, jos oma isi osallistuisi.

No ei ollut ainakaan silloin sosiaalisten tilanteiden pelkoa, kun muhun tutustui yhdessä tilaisuudessa. Ehkä on vaan laiska, itsekäs ja epäsosiaalinen, kuten yksi täällä epäili. Ja häpeilee itseään isänä. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi nämä tällaiset kahvitukset ja vastaavat on aina aamupäivällä klo 9:30 jälkeen. Mutta ennen lounasta. Ei niihin ehdi jos on töissä. Ja näistä ilmoitetaan aina ihan viime tipassa, aikaisintaan viikkoa ennen. Ei pysty yhtään ennakoimaan.

 

Mikä vaivaa ihmistä, joka ei pysty yhtään ennakoimaan äitienpäivää tai isänpäivää? Nehän näkee kalenterista vuosien päähän.

Ei kai noita kahvituksia pyhänä järjestetä, vaan viikolla? Äitien- ja isäpäivät ovat sunnuntaina.

Totta kai ne järjestetään arkipäivänä kun päiväkotikin on auki, mutta ainakin meillä ne ovat olleet saman viikon perjantaina kun. Ihan puppua siis, ettei muka pysty yhtään ennakoimaan. Eiköhän kaikkialla pysty viikon tarkkuudella päättelemään, milloin mahtaisi olla kahvitukset.

Siinä joutuu olemaan poissa töistä, ja se maksaa rahaa. Vastineeksi saa väkinäistä seurustelua huonon kahvin äärellä. Menisin, mutta nuo pitäisi järjestää työpäivän päätyttyä.

Uni 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on samanlaista. En osaa sanoa syytä. Mutta minua vi tuttaa tuollainen käytös isältä. 

Oikeinko vi tuttaa? Oletko teini?

Hyi, mennä nyt sinne basillien sekaan hakemaan itselleen bakteerit, virukset, täit ja kihomadot.

Parempi pysyä poissa vaan.