Miksi aikuiset pitävät lukiota parempana vaihtoehtona kuin ammattikoulua
Ihmettelen tosissani tätä ilmiötä, että valtaosa +40-vuotiaista pitää lukiota ns. kunnon vaihtoehtona ja ammattikoulua lähinnä tyhmien häiriköiden vaihtoehtona. Onko tässä taustalla joku vanhojen ihmisten tottumus, onko asia ennen ollut todella näin?
Ja en nyt puhu itse tutkinnosta, jonka toiseen asteen koulutuksesta saa, vaan yleisesti ihmisen kasvamisesta lukion tai ammattikoulun aikana. Olen omasta ystävä- ja tuttavapiiristäni (molempia, sekä amiksia että lukiolaisia löytyy useita) huomannut, että amikset ovat kyllä henkisesti kasvaneet paljon enemmän yläkoulun jälkeen kuin lukiolaiset. Toki tämä voi johtua siitä, että kotipaikkakunnallani on pelkästään lukio, joten lukiolaiset jäivät ns. jatkamaan sitä peruskouluelämää, kun amikset joutuivat muuttamaan omilleen eri kaupunkeihin.
Nykyään olen huomannut, että mun ammattikoulussa olevat / valmistuneet ystävät haluaa paljon mieluummin käyttää aikaansa harrastuksiin ja ystävien kanssa ajan viettämiseen, kun lukiolaiset panostaa ulkonäköön ja baarissa notkumiseen. Olen yllättynyt, kun olen nähnyt vanhoja luokkalaisia, ja ne vanhat kunnon oppilaat ovat alkaneet käyttämään alkoholia, ja ne vanhat häiriköt ovat nykyään asiallista seuraa. Toki lukiolaisystävistäni löytyy myös pari niitä, jotka eivät ole päihteitä ikinä kokeilleet ja haluavat tosissaan panostaa, jotta pääsisivät hyvään yliopistoon, mutta vanhempien painostuksesta lukioon menneet ovat näitä aiemman kuvailun kaltaisia
Toisaalta itse jälkeenpäin jopa toivon, että olisin valinnut kotipaikkakunnan lukion, koska olisi ollut paljon helpompi vaan jatkaa teini-ikää ja saada yleissivistystä samalla, sekä valmistautua rauhassa amk tai yliopistoon. Mutta tiedän, että itse elämästäni huolehtiminen ja suhteellisen vaativa työ asiakkaiden kanssa on tehnyt minusta sen ihmisen joka nyt olen
Pohdin tässä myös, johtuuko ero siitä, että duunariperheiden lapset kokeilivat sitä alkoholia jo teineinä, joten heitä kiinnosta nyt elämässä eri asiat, kun taas nk. hyväosaisten lapset panostivat peruskoulussa opiskeluun, joten nyt koetaan se nuoruus
Noh saa nähdä millaisia aikuisia meistä tulee, kun toinen aste on ohi, kenties myös korkeakoulut :) Kunhan ihmettelin, miksi tämä yleinen aikuisten käsitys lukiolaisista ja ammattikoululaisista on osoittautunut elämässäni niin päinvastaiseksi
N18
Kommentit (177)
Siistit sisätyöt ovat kulttuurissamme korkeasti arvostettuja, koska Suomalaiset laskeutuivat puusta vasta vähän aikaa sitten. Toisin on monissa vanhoissa sivistysmaissa, joissa käsityöläisyyttä arvostetaan jopa professioammattejakin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärtänet että siinä kun lukiolaiset miettivät jatko-opintohalujaan eivätkä välttämättä koskaan opiskele lukiotutkintoa enempää, tienaa amislainen työstään esim 30k/vuosi. Se on valtava etumatka siihen nähden kuinka joku lukiolainen vain mietiskelee ja kuluttaa aikaansa "
Ymmärrän erinomaisen hyvin. Mutta ymmrrän myös sen, että kaikkia ei ohjaa lainkaan ammatti tai opiskeluvalinnoissa raha, eivätkä he kaikki myöskään väheksy rahan merkitystä Mutta motivaatio ja kiinnostu ja halu tehdä syntyy jostain iham muusta kuin rahasta.
Mutta merkitseehän se paljon. Ihan jo eläkekin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ymmärtänet että siinä kun lukiolaiset miettivät jatko-opintohalujaan eivätkä välttämättä koskaan opiskele lukiotutkintoa enempää, tienaa amislainen työstään esim 30k/vuosi. Se on valtava etumatka siihen nähden kuinka joku lukiolainen vain mietiskelee ja kuluttaa aikaansa "
Ymmärrän erinomaisen hyvin. Mutta ymmrrän myös sen, että kaikkia ei ohjaa lainkaan ammatti tai opiskeluvalinnoissa raha, eivätkä he kaikki myöskään väheksy rahan merkitystä Mutta motivaatio ja kiinnostu ja halu tehdä syntyy jostain iham muusta kuin rahasta.
Mutta merkitseehän se paljon. Ihan jo eläkekin!
Kyllä, kyllä. En minä henkilökohtaisesti halua rahaa ja rahan antamia mahdollisuuksia vähätellä mutta haluaisin sinun ymmärtävän, että "kaikki eivät ole ostettavissa". - Kauppias on sellainen jolle on kaikki on kaupan mutta millekään ei mitään arvoa. Jotkut meistä saattavat elää muutoin hyvinkin vaatimattoman olosita elämää, kunhan vain saavat ja voivat tejdä tai ainakin yrittää tehdä "omaa juttuaan".
Kyllä valtaosa heitä, jotka haluavat opsikellla esimerkiksi folkloristiikka, etnomusikologiaa ja tai vaikka kirjallisuutta tiedostavat ja tietävät erinomaisen hyvin, että jos he aikovat omalta alaltaan työllistyä -aivan sama yrittäjän tai toisen paleveluksessa yksityisella tai julkisella sektorilla, niin he tuskin tulevaty olemaan kovapalkkaisimpien joukossa, millään yleisesti käytetyllä mittarilla. Palkka ja tyydytys tulee siitä, että saa taisisiaisi tehdä sitä "omaa juttuaan" mutta yhtä hyvin tuon oman juttunsa voi päästä käsiksi käymällä ammattikoulun - Ei ole mitään väärää haluta ja pyrkiä toimimaan vaikka räätälimestarina. kelloseppänä tai vaikka veneenrakentajana.
Mutta työtä ja sinnikkyyttä omasta jutusta kiinni pitäminen vaatii varmasti enemmän kuin osaa kuvitella; mutta olisi kovin yksinkertaistavaa ajatella, että houkutus rahasta riittäisi aina sytyttmään ja syttymisen jälkeen säilyttämään kipinän,
Jos ajattelet että amislainen on vaikka oppisopimuksen avulla töissä 17-vuotiaasta a 30k/v ja samassa ajassa lukiolainen ensin miettii 3 v = tulot 0, sitten pitää välivuoden jos toisenkin kun vieläkin miettii / korottaa numeroitaan = tulot edelleen 0, tuohon on palanut jo 5 vuotta. Sitten korkeakoulutus jos ja kun sinne pääsee 6 vuotta, edelleen tulot 0.
Samaan aikaan tämä amislainen on tienannut joka vuosi vähintään 30k = 300k.
Ja se lukiolainen vaan haaveilee ja tulee erittäin vaikeasti työllistymään korkeakoulutetun pätkätöihin.
Vierailija kirjoitti:
Ku ei 15-vuotiaana tiedä vielä mitä haluaa isona tehdä.
Mä oon 37 ja en tiedä vielä itekään.
Luuletko, että siellä amiksessa ei voisi miettiä mitä haluaa isona tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelet että amislainen on vaikka oppisopimuksen avulla töissä 17-vuotiaasta a 30k/v ja samassa ajassa lukiolainen ensin miettii 3 v = tulot 0, sitten pitää välivuoden jos toisenkin kun vieläkin miettii / korottaa numeroitaan = tulot edelleen 0, tuohon on palanut jo 5 vuotta. Sitten korkeakoulutus jos ja kun sinne pääsee 6 vuotta, edelleen tulot 0.
Samaan aikaan tämä amislainen on tienannut joka vuosi vähintään 30k = 300k.
Ja se lukiolainen vaan haaveilee ja tulee erittäin vaikeasti työllistymään korkeakoulutetun pätkätöihin.
Tosiasia on, että korkeasti koulutetut tienaavat työurallaan huomattavasti enemmän kuin ammattikoulusta valmistuneet. Lisäksi työttömyys on sitä epätodennäköisempää, mitä korkeampi koulutus.
Jos haluaa pelata varman päälle, kannattaa valita lukio. Lukion jälkeen voi halutessaan suorittaa ammattikoulun lyhyessä ajassa. Ammattikoulusta on huomattavasti vaikeampaa päästä korkeakouluun ja monelle alalle lähes mahdotonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ku ei 15-vuotiaana tiedä vielä mitä haluaa isona tehdä.
Mä oon 37 ja en tiedä vielä itekään.
Luuletko, että siellä amiksessa ei voisi miettiä mitä haluaa isona tehdä?
Voi miettiä, mutta mahdollisuudet kapenevat verrattuna niihin, jotka valitsivat lukion.
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelet että amislainen on vaikka oppisopimuksen avulla töissä 17-vuotiaasta a 30k/v ja samassa ajassa lukiolainen ensin miettii 3 v = tulot 0, sitten pitää välivuoden jos toisenkin kun vieläkin miettii / korottaa numeroitaan = tulot edelleen 0, tuohon on palanut jo 5 vuotta. Sitten korkeakoulutus jos ja kun sinne pääsee 6 vuotta, edelleen tulot 0.
Samaan aikaan tämä amislainen on tienannut joka vuosi vähintään 30k = 300k.
Ja se lukiolainen vaan haaveilee ja tulee erittäin vaikeasti työllistymään korkeakoulutetun pätkätöihin.
No ei ole uusi tieto, että Suomessa korkeakoulutus on "jo"paljossa inflatoitu ja ilm haluttaaa inflatointia jatkaa edelleen. Mutta. mutta asiaa on jatkunut jo niin monta vuotta. että osa vosii, jos oma korvaväli mahdollsitaa niin monimukiaen ajatuksen kuin, että ihmisillä on muitakin motivatioita opiskella "omaa juttuaan" kuin se, että opintojen kautta vosivat mahdollsimman hvin muuttaa oppimansa rahaksi. - Tiedän kyllä, että osalle tällaine kuullostaa v..selta jeesustelulta koska ei sillä pelkällä kutsumuksella maksella asuntolainoja tai elätetä perhettä. Mutta ei ihminen ole rationaalinen eläin, joka pyrkisi maksimoimaan tuottonsa. - Tyottona joka korvattaisiin rahassa.
Vierailija kirjoitti:
Siistit sisätyöt ovat kulttuurissamme korkeasti arvostettuja, koska Suomalaiset laskeutuivat puusta vasta vähän aikaa sitten. Toisin on monissa vanhoissa sivistysmaissa, joissa käsityöläisyyttä arvostetaan jopa professioammattejakin enemmän.
Suomessa on valitettavan vähän työpaikkoja käsityöläisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelet että amislainen on vaikka oppisopimuksen avulla töissä 17-vuotiaasta a 30k/v ja samassa ajassa lukiolainen ensin miettii 3 v = tulot 0, sitten pitää välivuoden jos toisenkin kun vieläkin miettii / korottaa numeroitaan = tulot edelleen 0, tuohon on palanut jo 5 vuotta. Sitten korkeakoulutus jos ja kun sinne pääsee 6 vuotta, edelleen tulot 0.
Samaan aikaan tämä amislainen on tienannut joka vuosi vähintään 30k = 300k.
Ja se lukiolainen vaan haaveilee ja tulee erittäin vaikeasti työllistymään korkeakoulutetun pätkätöihin.
Tosiasia on, että korkeasti koulutetut tienaavat työurallaan huomattavasti enemmän kuin ammattikoulusta valmistuneet. Lisäksi työttömyys on sitä epätodennäköisempää, mitä korkeampi koulutus.
Jos haluaa pelata varman päälle, kannattaa valita lukio. Lukion jälkeen voi halutessaan suorittaa ammattikoulun
Jatkan vielä, että jos ja kun amislainen on tienannut tuon 10 v = 300k, mikään ei estä häntä käymästä lukion oppimäärää halutessaan vaikka nettilukion kautta, jatkamaan korkeakouluopintoihin ja olemaan samalla töissä eli tienaten edelleen ja opiskella saman oppimäärän kuin tämä lukiolainenkin. Aikaisemmin aikuisopintovapaa oli todella yleistä mutta nythän hallitus romutti koko järjestelmän. Mielestäni siis amis on kannattavampi koska siinä saa heti ammatin jolla pääsee tekemään rahaa ennen ja opintojen aikana.
Ai miten niin vanhat? Nuorilla on itselläänkin ihan selkeä käsitys lukion ja amitsun eroista. Kysyin poikani kavereilta, mihin aikovat hakea peruskoulun jälkeen. Vastaus oli, että "no todellakin lukioon, mulla on yli 8,5 keskiarvo". Oma poika on helsinkiläisessä eliittilukiossa, tavoitteena oikis.
PK-seudulla amitsut ovat m.a.m.u.-helvettejä, ehkä jossain maakunnassa vielä on järkevää opiskella amitsussa.
Ennen vanhaan oli vain kaksi koulutusreittiä, joko lukiosta korkeakoulutukseen tai amiksesta duunariksi. Sehän ei enää päde lainkaan, mutta vanhukset eivät tätä tiedä tai tiedosta.
Lisäksi ennen akateemisia oli suhteessa vähemmän koko ikäluokasta, jolloin kaikille koulutetuille oli mahdollisuus parempiin töihin. Nykyään koulutettuja on enemmän, joten koulutuksella saa työmarkkinoilla vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ku ei 15-vuotiaana tiedä vielä mitä haluaa isona tehdä.
Mä oon 37 ja en tiedä vielä itekään.
Luuletko, että siellä amiksessa ei voisi miettiä mitä haluaa isona tehdä?
Ku sä käyt siellä rekkapenaks tsi lähihoitajaks niin rekkapenaks tai lähihoitajaks jäät
No eiköhän se juuri Yhdysvaltain vaaleissa nähty, mitä siitä seuraa kun kansalaisten sivistystaso laskee.
Arvostan duunariammatit ihan yhtä korkealle kuin akateemisetkin, mutta kyllä jokaisen pitäisi tietää maailmasta vähintään lukiokoulutuksen verran, oli ammatti mikä tahansa. Ja mieluiten paljon enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelet että amislainen on vaikka oppisopimuksen avulla töissä 17-vuotiaasta a 30k/v ja samassa ajassa lukiolainen ensin miettii 3 v = tulot 0, sitten pitää välivuoden jos toisenkin kun vieläkin miettii / korottaa numeroitaan = tulot edelleen 0, tuohon on palanut jo 5 vuotta. Sitten korkeakoulutus jos ja kun sinne pääsee 6 vuotta, edelleen tulot 0.
Samaan aikaan tämä amislainen on tienannut joka vuosi vähintään 30k = 300k.
Ja se lukiolainen vaan haaveilee ja tulee erittäin vaikeasti työllistymään korkeakoulutetun pätkätöihin.
Oppisopimuksella ei tosiaankaan saa 30k / vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli vain kaksi koulutusreittiä, joko lukiosta korkeakoulutukseen tai amiksesta duunariksi. Sehän ei enää päde lainkaan, mutta vanhukset eivät tätä tiedä tai tiedosta.
Lisäksi ennen akateemisia oli suhteessa vähemmän koko ikäluokasta, jolloin kaikille koulutetuille oli mahdollisuus parempiin töihin. Nykyään koulutettuja on enemmän, joten koulutuksella saa työmarkkinoilla vähemmän.
Eläkekertymä tulee olemaan karu näille lukiolaishaaveilijoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelet että amislainen on vaikka oppisopimuksen avulla töissä 17-vuotiaasta a 30k/v ja samassa ajassa lukiolainen ensin miettii 3 v = tulot 0, sitten pitää välivuoden jos toisenkin kun vieläkin miettii / korottaa numeroitaan = tulot edelleen 0, tuohon on palanut jo 5 vuotta. Sitten korkeakoulutus jos ja kun sinne pääsee 6 vuotta, edelleen tulot 0.
Samaan aikaan tämä amislainen on tienannut joka vuosi vähintään 30k = 300k.
Ja se lukiolainen vaan haaveilee ja tulee erittäin vaikeasti työllistymään korkeakoulutetun pätkätöihin.
Oppisopimuksella ei tosiaankaan saa 30k / vuosi.
Kyllä oppisopimuksella saa oikean palkan.
Vierailija kirjoitti:
Lukion tasokkuus ja vaativuus riippuu ihan siitä lukiosta. On hyviä ja huonoja lukioita. Tämä numerolle 5.
Ylioppilaskirjotukset on samat kaikille aina Hangosta Petsamoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan oli vain kaksi koulutusreittiä, joko lukiosta korkeakoulutukseen tai amiksesta duunariksi. Sehän ei enää päde lainkaan, mutta vanhukset eivät tätä tiedä tai tiedosta.
Lisäksi ennen akateemisia oli suhteessa vähemmän koko ikäluokasta, jolloin kaikille koulutetuille oli mahdollisuus parempiin töihin. Nykyään koulutettuja on enemmän, joten koulutuksella saa työmarkkinoilla vähemmän.
Eläkekertymä tulee olemaan karu näille lukiolaishaaveilijoille.
Ikävä kyllä eläkekertymä on sitä pienempi, mitä matalampi koulutus.
"Ymmärtänet että siinä kun lukiolaiset miettivät jatko-opintohalujaan eivätkä välttämättä koskaan opiskele lukiotutkintoa enempää, tienaa amislainen työstään esim 30k/vuosi. Se on valtava etumatka siihen nähden kuinka joku lukiolainen vain mietiskelee ja kuluttaa aikaansa "
Ymmärrän erinomaisen hyvin. Mutta ymmrrän myös sen, että kaikkia ei ohjaa lainkaan ammatti tai opiskeluvalinnoissa raha, eivätkä he kaikki myöskään väheksy rahan merkitystä Mutta motivaatio ja kiinnostu ja halu tehdä syntyy jostain iham muusta kuin rahasta.