Hävettää! Sanoin puistossa eräälle äidille VAHINGOSSA olevani tk-lääkäri. :(
Juttelimme kaikenlaista ja tämä äiti kysyi, mitä teen työkseni. Jotenkin yllätyin kysymyksestä, ja suustani lipsahti "olen terveyskeskuslääkäri".
En tajua mistä tuo tuli! Enkä tietenkään voinut korjata virhettä enää, se vasta olisi ollut noloa. :(
Kommentit (1240)
Vierailija kirjoitti:
Huippu ketju, kiitos nostosta! Sai taas nauraa vedet silmissä.
Itselläni on omista toilailuistani jäänyt mieleen ensimmäinen Pariisinreissu.. Olin kauppakeskuksessa lapseni kanssa ja etsiskelin eläinkauppaa. Mieheni oli neuvonut minulle sijainnin, vaan eipä näkynyt. No, aikani pyörittyäni päädyin kysymään vastaantulijalta eläinkaupan sijaintia. Ranska kun ei oikein suju, käytin englantia. Kysäisin siis vastaantulevalta rouvalta "Excuse me, where is the petshop?"
Nainen katsoi minua oudosti eikä vastannut mitään. Ajattelin ettei hän puhu englantia, joten kysyin vielä kolmelta muultakin vastaantulijalta. Yksi nauroi makeasti, muut nyrpistelivät nenäänsä. Lopulta nuorehko mies pysähtyi nauraen kertomaan emissä eläinkauppa on, ja ystävällisesti mainitsi lopuksi että pet tarkoittaa ranskaksi pierua..
Jälkeenpäin ollaan tälle naureskeltu, mutta silloin olisin voinut vajota maan rakoon. Lapsikaan ei muista reissusta muuta kuin äidin epätoivoisen pierukauppaetsinnän.
No tämä oli kyllä idioottien ranskalaisten moka, kun eivät englantia osaa! Onpa hauskaa, heh heh heh.
Ravintolassa: Haluaisin laksaa maksun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö nyt taaskin :D Jos vahingossa jotain tuollaista sanoisi, niin jokainen järkevä ihminen korjaisi virheellisen sanomisensa heti kun vain mahdollista.
Mutta koska ap:n kohdalla ei kyse ollut oikeasti vahingosta, niin tietenkään ei sitä korjannutkaan.Mistä näitä tosikoita sikiää, ja ennenkaikkea miksi?
A) Ihminen ei ole tosikko, vaikka häntä ei nauratakkaan samat asiat kuin juuri sinua.
B) Syytön jokainen meistä syntymäänsä on.
Itse en koe huvittavaksi puujalkavitseja kuten tämän ketjun aloitus on (siis täysin päästä keksitty mukahauska-juttu).
Joo näitähän mulla riittää. Olen mm. pyytänyt Picnicissä väriä ja latvojen tasausta. Mietiskelin kampaajan varaamista siinä jonottaessani ja minun vuoroni tuli yllättäen.
Eräältä naiselta kysyin kerran: "Mistä toi sun perse on ostettu?" Tarkoitin farkkuja. Hänen takapuoli näytti niissä hyvältä.
100% varmuudella olet Nainen !!!
En ole koskaan kuullut että rane-raudoittajalta "vahingossa" lipsahtaa kysyttäettä ammattia että "Joo olen TK Lääkärinä HYKS:ssä"
Vierailija kirjoitti:
100% varmuudella olet Nainen !!!
En ole koskaan kuullut että rane-raudoittajalta "vahingossa" lipsahtaa kysyttäettä ammattia että "Joo olen TK Lääkärinä HYKS:ssä"
Niin, miehet valehtelevat ihan silmät kirkkaina mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
100% varmuudella olet Nainen !!!
En ole koskaan kuullut että rane-raudoittajalta "vahingossa" lipsahtaa kysyttäettä ammattia että "Joo olen TK Lääkärinä HYKS:ssä"
Niin, no harvoin terveyskeskuslääkäri on Helsingin yliopistollisessa sairaalassa töissä. Että ehkä rane-raudoittaja ei sitä sano, jos on järkevä.
Törmäsin kerran baarissa entiseen opiskelutoveriin, ja aloimme juttelemaan. Hän kysyi että olenko pitänyt yhteyttä muihin entisiin luokkalaisiimme, johon vastasin että "En." :D Vaikka eräs parhaista kavereistani on näitä entisiä luokkalaisia, ja kyseisessäkin baarissa olimme käyneet kouluporukalla sitten kouluaikojen. En tiedä miksi vastasin tuolla tavoin!
Vierailija kirjoitti:
Tosi erikoisia nää tarinat. Alkakaa nyt herranjestas tehdä sudokuja ja ristikoita, jos noin aivot haparoi.
Ratkon vapaa-ajalla ristikoita, teen sudokuja ja teen näitä mensan testi-tyyppisiä juttuja. Ongelma ei ole älyssä tai aivokapasiteetissa, vaan ylikuormittumisessa. Pää on ylikierroksilla, kun pitäisi muistaa sitä sun tätä ja oppia koko ajan uusia ohjelmia, uusia säädöksiä, uusia menettelytapaohjeita...Ja lisäksi kohdata noin yli 500 uutta ihmistä ajanjaksoilla syys-joulukuu ja tammi-helmikuu ynnä esimerkiksi arvioida heidän osaamistaan. Siis 50 ihmistä per ryhmä.
Mulle on tehty muistitesti, koska koin, että muistini on heikentynyt. Tulos oli: keskivertoa parempi muisti, mutta keskittymiskyky surkea. Tämä on tulos multitaskaamisyrityksistä ja jatkuvista ylitöistä.
Sitä paitsi muistini on ollut todella hyvä aikanaan. Nyt ei enää muista ihmisten nimiä eikä joitain tunnuslukuja.
Vuosia sitten olin menossa kutsuille joilla en entuudestaan tuntenut kuin muutaman henkilön. Olin hyvin jännittynyt ja kun isäntäpari tervehti vieraita hallissa ja sanoi "tervetuloa" niin vastasin siihen myös että "tervetuloa". Kesti hetkisen ennen kuin tajusin mitä suustani päästin ja siinä vaiheessa tilanne oli ohi ja seuraavat vieraat jo isäntäparin luona. Hemmetti, vieläkin häpeän puna nousee poskilleni kun tätä muistelen...
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kerran pienessä putiikissa leveästi hymyillen tervehtinyt ystävällisen ja jotenkin tutun näköistä naista, kunnes myyjän ja hänen seurassaan olleen asiakkaan ällistyneet ilmeet nähtyäni tajusin tervehtineeni iloisesti omaa peilikuvaani...
voiko noin oikeasti käydä? :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Mä joskus mietin jossain vaatekaupassa, että onpa jollain vastaantulijalla harvinaisen hyvä maku, ihan samanlainen takki kuin mulla ja kiva tukkakin vielä. Ahaa, kiva että oon omaan tyyliini noin tyytyväinen...
Ostin kerran lapsena kioskilta hedelmöitettyjä sokerikarkkeja. Siis sokeroituja hedelmäkarkkeja!
Olen ehkä alitajuisesti pyyhkinyt mielestä pois kaikki pahimmat, koska en muista mitään aivan järkyttävää...
Oon kirpparilla kailottanut kovaan ääneen kaverille, että "et ikinä usko mitä hittoa mä just löysin!?" ja esitellyt jotain ihmeellistä penismukia, mutta kaveri olikin jo jossain kauempana ja vieressä täysin tuntematon ihminen.
Oon jo varsin aikuinen, mutta eksän kanssa meillä oli tapana puhua omintakeisella lässytyksellä toisillemme. Tämä homma lähti niin käsistä, että siitä muodostui oma aivan käsittämätön kieli, jota viljeltiin myös viesteissä. Joskus olin töissä lähettämässä tekstaria, kun sitten jostain syystä luin sen kirjoittamani höpönlöpön ääneen. Työkaverin sermin takaa kuului hämmentynyt "Mitä sä sanoit?"
Samainen ex leperteli kerran kaupassa viereen ilmestyneelle papalle, kun luuli mun tulleen takaisin siihen jostain toisesta hyllyvälistä.
Oon myös vastannut puhelimeen miespuolisen työkaverin nimellä, kun just hetki aiemmin kuulin hänen tekevän niin. Olen myös asiakkaalle itse soittaessani luullut vastaavani puhelimeen ja käyttänyt vastausfraasini. Hein tilalla olen sanonut kiitos puhelimeen vastatessa.
Työhaastattelussa kysyttiin, mikä motivoi työntekoon. Möläytin suoraan, että raha, enkä keksinyt mitään muuta, joten se oli ainoa mitä siihen sanoin. Sain muuten sen duunin, heh.
Itsekkin päästelen ajoittain kaikenlaista suustani, varsinkin jos hermostun. Siskoni (Päivi)häissä jouduin esittelemään itseni ja alku meni näin...Hei olen Liisa, Päivin sisko....hei olen Liisa Päivin sisko, aikani sitä hoettuani niin olinkin kääntänyt sen, hei olen Päivi, Liisan sisko😂 voi niitä katseita mitä sain sulhasen sukulaisilta 😄
Olen koko päivän hoitanut töissä ulkomaan tilauksia ja äsken luin omaa sähköpostiani ja vastasin sitten verkkokaupan tarkentavaan kysymykseen englanniksi. Vähän nolottaa, mutta en ala selittelemään. Kyllähän nuo tuntuivat ymmärtävän.
Et ole ainoa. Esa Laihokin vahingossa lipsautti olevansa lääkäri.
Lapseni juo aamuisin ummetuslääkettä mehuun sekoitettuna. Toinen lapsi juo joskus kaakaota maitoon tehtynä ja itse juon teetä. Monta kertaa olen unenpöpperössä sekoitellut näitä juomia väärin. Esimerkiksi laittanut lääkkeen maitoon tai kuumaan veteen, tai pudottanut teepussin mehuun tai maitoon.
Valelääkäri :) mutta sydämen asialla kuitenkin ?
Mieti seuraavan kerran vähän kauemmin, ennen kuin vastaat.
Monesti kun olen missä milloinkin istunut ja odotellut vuoroani, aspa/lääkäri käy huutelemassa jotain nimeä, katsellut aikansa, palannut huoneeseensa ja tullut kohta toista nimeä huudellen...... Se siis johtuukin tästä :'D