Mistä mielestäsi johtuu, että toiset menestyvät elämässä ja toiset eivät?
Toki varmaan monen asian summa, mutta mikä vaikuttaa mielestäsi eniten? Oletaan, että nyt puhutaan suurin piirtein terveistä ihmisistä, jotka asuvat Suomessa tai muussa hyvinvointivaltiossa.
Kommentit (89)
Älykkyys, ahkeruus, sinnikkyys, rohkeus ja sosiaaliset taidot.
Kun nämä ovat kunnossa, menestys on varma.
Muut sitten tarvitsevat onnea.
Vierailija kirjoitti:
Sinnikkyys auttaa eniten, mutta vain jos on hyvä tuuri. Itse olin todella sinnikäs, jokaisen vastoinkäymisen jälkeen yritin uudestaan. Jos ei onnistunut, yritin vähän eri tavalla. Periksiantamaton ja jääräpää olivat termeitä, joita minusta käytettiin. Mutta vastoinkäymiset eivät loppuneet, päinvastoin, niitä tuli kaksi kertaa lisää kun yhdestä sai voiton. Välillä ihan nauroin ääneen, miten asiat voivatkaan olla niin hankalia ja yhdelle ihmiselle kasaantua kaikki, ihan kuin kirottu olisi. Yritin taistella vain kovempaa, ja lopulta kehoni sanoi itsensä irti. Nyt olen pahasti uupunut, kehossa mikään ei enää toimi kunnolla.
Minulla on samantyyppinen tarina. Nyt terveyteni on lopullisesti mennyt, juurikin liian sinnikkyyden ja yrittämisen takia. Ajattelin myös, ettei minkään todennäköisyyden mukaan vastoinkäymisiä voisi tulla enää lisää. Mutta niitä tuli.
En kuunnellut kroppaani, joka alkoi reistailla, vaan painoin vastoinkäymisten tullessa aina eteenpäin. Kunnes terveyteni teki lopullisen stopin. Menin siihen kuntoon, etten selviä enää edes arjestani.
Olen myös rutiköyhä lopunelämäni. Elän työmarkkinatuella, koska Kela ei päästä eläkkeelle. Ikää minulla on melkein 60, joten jos terveyteni osittain palautuisikin, niin kukaan ei palkkaa ikäistäni pitkäaikaistyötöntä. Kohta minulta menee vielä omistusyksiöni alta, kun sen vastikeeseen ei vuodenvaihteessa enää saa asumistukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastasin omasta asenteesta/sinnikkyydestä, mutta siinäkin juurisyy on usein isoilta osin perhetaustassa.
En kuitenkaan halunnut vastata perhetausta/lapsuus, koska olen itse ponnistanut vähävaraisesta alkkisperheestä ja siinä onnistumisessa nimenomaan auttoi oma asenne ja se, että otti vastuun omasta itsestään eikä takertunut siihen kurjaan lapsuuteen.
Olen sitä mieltä, että kurja lapsuus vaikeuttaa asioita ja hidastaa asioita, mutta kaikkea ei voi laittaa tuon vaikean lapsuuden piikin ja jossain vaiheessa ihmisen on otettava vastuu omasta elämästään. Jos vielä viisikymppisenäkin syyttää kaikesta huonoa lapsuutta niin kyllä silloin ihminen on itse laiminlyönyt oman henkisen kasvunsa.
Aika suuren osan saa laittaa huonon lapsuuden piikkiin:
"ELS was associated with a larger IQ-achievement discrepancy, specifically lower achievement than expected based on IQ. "
Huono lapsuus johtaa siihen, ettet koskaan yllä täyteen potentiaaliisi. Koska isäs päätti juoda, äitis hakata, mitälie. Huonon vanhemman pahuus ei lopu siihen että uhri lähtee lapsuudenkodista, tai siihen että kaltoinlohtelija kuolee. Kyllä se varjostaa koko loppuelämää. Olet naiivi jos luulet toisin.
Manifestoinnista. Mutta suurin osa ihmisistä on kuin lampaat, menee lauman mukana eikä ymmärrä että vasta sen ulkopuolella avautuu maailma. Mielen voima on rajaton. Monet menestyneet ihmiset puhuvat manifestoinnin puolesta, sattumaako?
Vierailija kirjoitti:
Manifestoinnista. Mutta suurin osa ihmisistä on kuin lampaat, menee lauman mukana eikä ymmärrä että vasta sen ulkopuolella avautuu maailma. Mielen voima on rajaton. Monet menestyneet ihmiset puhuvat manifestoinnin puolesta, sattumaako?
Lampaille toimitetaan toivoa ja muille tuloksia.
Tietysti menestymistä on monenlaista. Tässä kuitenkin taidamme tarkoittaa korkeaa asemaa työelämässä ja suurta palkkaa.
Mielestäni on tutkimusta siitä, että se, miten elämä menee, on paljon tuurista kiinni. Tietysti monella asialla on väliä. Se millaisesta perheestä tulet, vaikuttaa paljon. Jos ympärillä on menestyvuä ja varakkaita ihmisiä, jotka kenties vielä odottavat sinulta samaa, niin tietysti se ohjaa eteenpäin. Geeneillä on vaikutusta siihen, että millainen on ylipäätänsä ihmisenä ja ympäristö vaikuttaa siihen, että millaiset geenit korostuu kenessäkin. Arvot ja kiinnostuksenkohteet vaikuttavat siihen, mitä haluaa tavoitella. Aiemmat kokemukset ja persoona vaikuttavat siihen, että miten asioihin suhtautuu ja mitä uskaltaa tavoitella. Sitten lopulta silllä on väliä, että juuri kun hakee jotain työtä, niin on avoinna sellainen paikka, johon sinä olet sopiva ja juuri sinut valitaan siihen. Tai että tunnet ihmisen, joka osaa auttaa sinua löytämään työpaikan/vinkkaa sinulle paikasta/suosuttelee sinua jonnekin. Ja kun on tiettyä kokemusta, niin se mahdollistaa siirtymisen eteenpäin. Esim. tutkimusten mukaan laman aikana valmistuneet ovat koko työuransa heikommassa asemassa. Heillä on paljon työttömyyttä ja määräaikaisia työsopimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinnikkyys auttaa eniten, mutta vain jos on hyvä tuuri. Itse olin todella sinnikäs, jokaisen vastoinkäymisen jälkeen yritin uudestaan. Jos ei onnistunut, yritin vähän eri tavalla. Periksiantamaton ja jääräpää olivat termeitä, joita minusta käytettiin. Mutta vastoinkäymiset eivät loppuneet, päinvastoin, niitä tuli kaksi kertaa lisää kun yhdestä sai voiton. Välillä ihan nauroin ääneen, miten asiat voivatkaan olla niin hankalia ja yhdelle ihmiselle kasaantua kaikki, ihan kuin kirottu olisi. Yritin taistella vain kovempaa, ja lopulta kehoni sanoi itsensä irti. Nyt olen pahasti uupunut, kehossa mikään ei enää toimi kunnolla.
Minulla on samantyyppinen tarina. Nyt terveyteni on lopullisesti mennyt, juurikin liian sinnikkyyden ja yrittämisen takia. Ajattelin myös, ettei minkään todennäköisyyden mukaan vastoinkäymisiä voisi tulla enää lisää. Mutta niitä tuli.
No tämä.
Pitää tehdä rauha itsensä kanssa. Hyväksyä, ettei tule ikinä pystymään niin hyvään kuin voisi. Että vaikka paska lapsuus ei tehnyt lapsesta riisitautista eivätkä raajat ole viidellä mutkalla hakkaamisen seurauksena, niin sitä tulee olemaan rampa loppuikänsä. Jos ei tunnusta taakkaansa ja yrittää pinnistellä hitokseen liian vähällä edes yhtä pitkälle kuin muut, niin hajoaa ennen aikojaan. Osa hajottaa itsensä prosessiin ja osa linkkaa pitkän mutta kaltoinlohtelun sotkeman elämänpolun läpi. Ihan yhtä epäreiluja vaihtoehtoja molemmat.
Itse et asialle voi yhtään mitään. Muut maksakoon hintaa siitä mitä antoivat sulle tapahtua. Olisit pystynyt parempaankin, muttet koskaan saanut mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman asenteen kehittyminen riippuu isolta osaltaan tuurista.
Oma asenne on noista vaihtoehdoista ainoa, johon voi itse vaikuttaa.
Tämähän se on hullua kun on ihminen on vuosikausia sinnitellyt ja tehnyt ahkerasti töitä ja sitten viimeinkin tulee se asia joka tuo suurempaa menestymistä niin heti ihmiset on laittamassa sitä silkan tuurin piikkiin, vaikka se kaikki sun tekemä työ tätä ennen on se syy mikä johti sinua saamaan tämän yhden loistavan mahdollisuuden.
"Pitää tehdä rauha itsensä kanssa. Hyväksyä, ettei tule ikinä pystymään niin hyvään kuin voisi."
Sitä kovasti olen yrittänyt. Kun melkein onnistun pääsemään rauhaan itseni kanssa, tulee joku muu syyllistämään. Jos ei muualla, niin täällä palstoilla.
Syyllistetään, että "sinä se vaan makaat kotona työttömänä", vaikka olen työkyvytön, eikä kukaan edes palkkaisi minua. "Olisit opiskellut luuseri." Olen opiskellut, ja pitkälle, mutta se ei tilanteeseeni nyt auta, koska en kykene töihin. "Olisit tehnyt sinnikkäästi töitä tavoitteitesi eteen". Olen ollut sinnikäs ja tavoitteellinen, ja juuri siksi kaikki lopulta romahti. "Lopettaisit päihteiden käytön." En käytä päihteitä ollenkaan. "Keräisit pulloja, marjoja ja sieniä." Olen sairas ja työkyvytön, en kykene edes arjen pakollisiin sisäaskareisiin, saati ulos jotain keräilemään. "Jos olisit oikeasti sairas, olisit päässyt kuntoutustuelle tai eläkkeelle." Useat lääkärit ovat nämä minulle kirjoittaneet, mutta Kela ja työeläkeyhtiö ovat ne evänneet.
Kun kerrot ongelmistasi, ainakin tällä palstalla ne usein kuitataan, että ainahan työttömillä lusmuilla tekosyitä riittää. Saat tuntea olevasi yhteiskunnalle hyödytön kuluerä, ja terveysongelmasi ja muut vastoinkäymisesi ovat oma vikasi. Mitäs et yrittänyt tarpeeksi. Vaikka totuus on, että jos olisin ollut vähemmän sinnikäs ja tavoitteellinen, en olisi nyt näin pahassa jamassa.
Vastaukset ovat mielenkiintoiset. Toki moni tekijä voi vaikuttaa menestykseen, mutta nostaisin älykkyyden merkittävimmäksi näistä. Vastaukset taas kielivät siitä, että ihmiset haluavat tuudittautua ajatukseen, ettei geneettinen determinismi määrittelee menestystä niinkään, vaan tekijät joihin voi vaikuttaa ja jotka voivat muuttua, kuten tuuri, hyvä asenne ja jopa perhetausta. Tulee mielikuva, etteivät ihmiset halua myöntää, että jotkut meistä on vain ohjelmoitu menestymään paremmin kuin toiset. On vaikeaa myöntää, että vaikka kuinka tekisi töitä ja olisi tuuri, menestystä ei siltikään välttämättä tule. Olemme monessa suhteessa geeniemme vankeja.
Minulla on vähän samanlaisia tuntemuksia kuin edelläni kirjoittaneella. Vielä kerran yritän potkia epäonnea vastaan, mutta jaksaminen on seitinohutta, koska niin kauan ja monesti olen selättänyt vastoinkäymiset. Kyllä se on tuurista paljolti kiinni.
1. Tuuri. On vaikea menestyä jos esimerkiksi piano putoaa päähän tai syntyy vaikeasti vammaisena.
2. Lähtökohdat joihin syntyy. Sekopäinen perhe, äärimmäinen köyhyys ja Pohjois-Korea on esimerkiksi yhdistelmä, jolla menestymättömyys on lähes taattu. Käytännössä siis tuuria tämäkin.
3. Omat kyvyt. Näissäkin on pääosin tuurista kyse, esimerkiksi älykkyys ja lahjakkuus ovat synnynnäisiä ominaisuuksia. Ne voi jättää käyttämättä mutta jos niitä ei alunperinkään ollut niin niitä ei voi valita käyttää.
4. Oma vaivannäkö. Suurimmalla osalla lopulta kaikki on kiinni tästä jos edelliset kohdat ovat olleet riittävän suotuisat. Ilman omaa vaivaa, ja yleensä todella kovaa vaivaa, erittäin harva menestyy. Jos sattuu syntymään rikkaaksi, sen tason toki pystyy usein jotenkuten säilyttämään. Vähäisemmistä lähtökohdista ei ilman vaivannäköä nousta.
Vierailija kirjoitti:
Sinnikkyys auttaa eniten, mutta vain jos on hyvä tuuri. Itse olin todella sinnikäs, jokaisen vastoinkäymisen jälkeen yritin uudestaan. Jos ei onnistunut, yritin vähän eri tavalla. Periksiantamaton ja jääräpää olivat termeitä, joita minusta käytettiin. Mutta vastoinkäymiset eivät loppuneet, päinvastoin, niitä tuli kaksi kertaa lisää kun yhdestä sai voiton. Välillä ihan nauroin ääneen, miten asiat voivatkaan olla niin hankalia ja yhdelle ihmiselle kasaantua kaikki, ihan kuin kirottu olisi. Yritin taistella vain kovempaa, ja lopulta kehoni sanoi itsensä irti. Nyt olen pahasti uupunut, kehossa mikään ei enää toimi kunnolla.
Näinhän tuo menee. Kaikilla ei ole tuuria.
Vanha kunnon SSS määrittää asiat. Säkä, Sattuma, Suhteet.
Samalla älykkyydellä ja koulutuksella toinen voi päätyä tilastollisen jakaumaan eri päähän kuin toinen. Kaikki toimivat aivan yksilöllisessä mahdollisuuksien ja resurssien kehikossa. Toiset saavat käteensä huomattavasti paremmat kortit kuin toiset.
"Tuuri" on oikeammin sattumaa, joka on määräävin tekijä.Jopa sattumaan voi yrittää vaikuttaa altistamalla itseään ns. positiiviselle mahdollisuuksille, mutta mitään se ei takaa. Jos esim. identtiset kaksoset jakavat samat ominaisuudet ja perhetaustan, kumpikin päätyy todennäkäisesti aivan eri loppuasemaan.
Kansanomaisesti, ei auta muuta kuin yrittää. Koskaan ei tiedä, miten käy. Jos onnistuu isosti, voi sitten alkaa julkisuudessa kertomaan, kuinka kovalla työllä, osaamisella ja asenteella tähän on päästy ja kuinka laiskat ja tyhmät eivät etene elämässään. Vaikka se huonosti menestynyt identtinen kaksosveli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman asenteen kehittyminen riippuu isolta osaltaan tuurista.
Oma asenne on noista vaihtoehdoista ainoa, johon voi itse vaikuttaa.
Tämähän se on hullua kun on ihminen on vuosikausia sinnitellyt ja tehnyt ahkerasti töitä ja sitten viimeinkin tulee se asia joka tuo suurempaa menestymistä niin heti ihmiset on laittamassa sitä silkan tuurin piikkiin, vaikka se kaikki sun tekemä työ tätä ennen on se syy mikä johti sinua saamaan tämän yhden loistavan mahdollisuuden.
...ja sitten on ne, jotka saavat sen mahdollisuuden tekemättä yhtä paljon, osa lainkaan töitä sen eteen.
Kaikista noista aloituksessa mainituista. Tapauskohtaisesti. Joko yksi tai useampi tekijä vaikuttamassa.
Kyllähän se pitkälti on tuurista kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on tuuri, voit olla vaikka kuinka ahkera mutta jos asiat ei johda mihinkään (joka usein kiinni muista ihmisistä ja taustajoukoista) niin et voi menestyä.
Menestynyt ihminen tajuaa vaihtaa ihmiset/taustajoukot ympärillään jos nykyiset henkilöt seisovat menestyksen tiellä. Ei- menestyneet ihmiset jäävät syyttämään taustajoukkoja.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti menestymistä on monenlaista. Tässä kuitenkin taidamme tarkoittaa korkeaa asemaa työelämässä ja suurta palkkaa.
Mielestäni on tutkimusta siitä, että se, miten elämä menee, on paljon tuurista kiinni. Tietysti monella asialla on väliä. Se millaisesta perheestä tulet, vaikuttaa paljon. Jos ympärillä on menestyvuä ja varakkaita ihmisiä, jotka kenties vielä odottavat sinulta samaa, niin tietysti se ohjaa eteenpäin. Geeneillä on vaikutusta siihen, että millainen on ylipäätänsä ihmisenä ja ympäristö vaikuttaa siihen, että millaiset geenit korostuu kenessäkin. Arvot ja kiinnostuksenkohteet vaikuttavat siihen, mitä haluaa tavoitella. Aiemmat kokemukset ja persoona vaikuttavat siihen, että miten asioihin suhtautuu ja mitä uskaltaa tavoitella. Sitten lopulta silllä on väliä, että juuri kun hakee jotain työtä, niin on avoinna sellainen paikka, johon sinä olet sopiva ja juuri sinut valitaan siihen. Tai että tunnet ihmisen, joka osaa auttaa sinua löytämään työpaikan/vinkkaa sinulle paikasta/suosuttelee sinua jonnekin. Ja kun on tiettyä kokemusta, niin se mahdollistaa siirtymisen eteenpäin. Esim. tutkimusten mukaan laman aikana valmistuneet ovat koko työuransa heikommassa asemassa. Heillä on paljon työttömyyttä ja määräaikaisia työsopimuksia.
Se millaisesta perheestä tulet, vaikuttaa paljon. Jos ympärillä on menestyvuä ja varakkaita ihmisiä, jotka kenties vielä odottavat sinulta samaa, niin tietysti se ohjaa eteenpäin
-> Voit hakeutua menestyneiden ja varakkaiden ihmisten myöhemmin elämässä, vaikkeit tällaiseen ympäristöön syntynytkään
Geeneillä on vaikutusta siihen, että millainen on ylipäätänsä ihmisenä ja ympäristö vaikuttaa siihen, että millaiset geenit korostuu kenessäkin.
-> Geenejä et voi muuttaa, mutta ympäristön voit. Suuri osa taidoista on kuitenkin opittavissa eikä geeneistä kiinni
Aiemmat kokemukset ja persoona vaikuttavat siihen, että miten asioihin suhtautuu ja mitä uskaltaa tavoitella.
-> Se, että ei ole ennen menestynyt jossain asiassa ei tarkoita etteikö voisi menestyä myöhemmin elämässä tai menestyä jossain toisessa asiassa.
Sitten lopulta silllä on väliä, että juuri kun hakee jotain työtä, niin on avoinna sellainen paikka, johon sinä olet sopiva ja juuri sinut valitaan siihen.
-> Maailmassa on miljoonia työpaikkoja, mitä väliä jos ei yhteen pääse, uutta matoa ongenkoukkuun vaan. Jos ei pääse niin sitten keskitytään parantamaan omaan osaamista niin jatkossa on paremmat mahdollisuudet. Ja aina voi työllistää itse itsensä freelancerina tai perustaa oman yrityksen.
Tai että tunnet ihmisen, joka osaa auttaa sinua löytämään työpaikan/vinkkaa sinulle paikasta/suosuttelee sinua jonnekin.
-> Oma-aloitteisuus on tässä tärkeää, ihmisen on oltava aktiivine, tutustuttuva moniin eri ihmisiin ja verkostoiduttava alallaan. ihminen, joka tuntee tuhat ihmistä saa paljon todennäköisemmin työn tuttavan kautta kun sellainen joka tuntee kolme ihmistä.
Itse menestyin hyvin niin kauan kuin sain toimeentulotukea. Kun lakkasin saamasta sitä, siihen loppui menestys.
No miksei menestyisi. Voi olla vaikka uusi J.K. Rowling