Miksi lapsia painostetaan lukion sijasta ammattikouluun?
Vanhempi lapsi aloitti lukion nyt syksyllä ja hänelle tehtiin heti kättelyssä epätavallisen selväksi että voi hakea myös erillishaussa ammattikouluun. Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 8.6 ja silloinkin häntä painostettiin muualle kuin lukioon. Miksi häntäkohdellaan näin?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Onko ala valittu niin, että siellä riittää töitä ilman verkostojakin? Iso osa yliopistoaloista on vaikeasti työllistyttäviä tai vaativat mieletöntä oma-aloitteisuutta
En tunne omista opiskelijakavereistani (Otaniemi DI) ketään, joka työllistyi verkostoilla. Tuo on ihan huuhaata.
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen työttömyys on räjähtänyt käsiin, lapsellesi on paremmat mahdollisuudet saada töitä ja selvitä elämässä kunnon ammatissa. Siksi.
Mitä korkeampi koulutus, sitä alhaisempi työttömyysprosentti. Korkeakoulutettujen työllisyys on paljon korkeampi kuin pelkän ammattikoulun käyneiden.
Vierailija kirjoitti:
Kärjistäen: duunariluokan kannattaa aina valita amispolku, koska työllistyminen todennäköisempää joka vaiheessa. Lukion voi tehdä aikuisversiona tai kaksoistutkintona. Yliopistoon lähtevän on oltava varautunut vuosien työttömyysjaksoihin tai työllistyttävä muin keinoin kuin alansa yritykseen. Jos on varallisuutta, verkostoja ja muita resursseja niin siitä vaan, mutta edes läpi pääseminen ei ole tae siitä, että jotenkin parempi huominen koittaisi
Ei siinä, kyllähän tarja halonenkin pääsi pressaksi duunaritaustasta. Lapsesta kiinni mihin asti yltää
Tarja Halonen pääsi presidentiksi korkeasti koulutettuna.
Ammattikoulun käyneillä on korkea työttömyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
On se uskomatonta, jos noin ajatellaan. Oma keskiarvoni oli aikanaan myös tuo 8.6 enkä edes harkinnut amitsua. T: DI43
Jos 43 viittaa ikään, ja olet päässyt ylioppilaiksi yli 20 vuotta sitten niin et voi verrata aikaa silloin ja aikaa nyt. Systeemit ovat muuttuneet. Maailma on mennyt eteenpäin. Tilanteet eivät ole enää verrattavissa. Liputan amiksen puolesta, ainakin joidenkin alojen kohdalla. Väyläopinnot ovat esim. hieno juttu.
Vierailija kirjoitti:
Erikoista. - Tosinpäin olen kyllä tilanteeseen törmännyt. - Ikävimpiä esimerkkejä omana kouluaikanani ammattitaidoton ja täysin vastuuttomasti käyttäytynyt opomme pyrki luomaan mielikuvaam jossa ammattikouluun lähinnä päädyttiin tai jouduttiin kun taas lukioon haettii ja pyrittiin ja sinne pääsivät kansakunnan toivot ja valitut.mat saivat
Monta suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaa pystyt luettelemaan, jotka ovat käyneet amitsun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ala valittu niin, että siellä riittää töitä ilman verkostojakin? Iso osa yliopistoaloista on vaikeasti työllistyttäviä tai vaativat mieletöntä oma-aloitteisuutta
En tunne omista opiskelijakavereistani (Otaniemi DI) ketään, joka työllistyi verkostoilla. Tuo on ihan huuhaata.
Nimenomaan alasta kiinni. Tekniikan puolelta työllistyy, humanistit ja kulttuurialan opiskelijat jäävät luolamiessuomessa omilleen
Sitten taas elämän kannalta en missään nimessä suosittele tekua tai esim. Maanpuolustuslinjaa. Miesporukoissa muodostuu niin karmea energia, että puolison saaminen suht toivotonta
Kuka painosti?????? Meillä poika tiesi minne haluaa ja valitsi lukion, Hgin yliopisto ns hakupaineala
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kärjistäen: duunariluokan kannattaa aina valita amispolku, koska työllistyminen todennäköisempää joka vaiheessa. Lukion voi tehdä aikuisversiona tai kaksoistutkintona. Yliopistoon lähtevän on oltava varautunut vuosien työttömyysjaksoihin tai työllistyttävä muin keinoin kuin alansa yritykseen. Jos on varallisuutta, verkostoja ja muita resursseja niin siitä vaan, mutta edes läpi pääseminen ei ole tae siitä, että jotenkin parempi huominen koittaisi
Ei siinä, kyllähän tarja halonenkin pääsi pressaksi duunaritaustasta. Lapsesta kiinni mihin asti yltää
Tarja Halonen pääsi presidentiksi korkeasti koulutettuna.
Ammattikoulun käyneillä on korkea työttömyys.
Nimenomaan. Mutta aika moni putoaa pelistä ennen valmistumista. Ei se paljon naurata 45v:nä työttömänä maksella opintolainoja ja pohtia, vieläkö joku nainen kelpuuttaisi isäksi
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen työttömyys on räjähtänyt käsiin, lapsellesi on paremmat mahdollisuudet saada töitä ja selvitä elämässä kunnon ammatissa. Siksi.
On hyvä olla ammatillinen ja akateeminen koulutus. Jos akateemisen tutkinnon myötä ei heti pääse työelämään, niin kokeilee ammatillisen tutkinnon puolen töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
On se uskomatonta, jos noin ajatellaan. Oma keskiarvoni oli aikanaan myös tuo 8.6 enkä edes harkinnut amitsua. T: DI43
Jos 43 viittaa ikään, ja olet päässyt ylioppilaiksi yli 20 vuotta sitten niin et voi verrata aikaa silloin ja aikaa nyt. Systeemit ovat muuttuneet. Maailma on mennyt eteenpäin. Tilanteet eivät ole enää verrattavissa. Liputan amiksen puolesta, ainakin joidenkin alojen kohdalla. Väyläopinnot ovat esim. hieno juttu.
Ajat on muuttuneet lähinnä siten, että ammattikoulutus on mennyt alaspäin säästöjen takia.
Ammattikoulun käyneillä on selkeästi heikommat mahdollisuudet jatko-opintoihin, sillä amiksen opetus on niin heikkoa ja oppitunteja vähän. Lisäksi koulutus työllistää huonommin ja heikommille palkoille kuin korkeakoulututkinnot. Ei kannata rajata lapsen mahdollisuuksia, jos hän yhtään harkitsee lukiota suosittelemalla amista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoista. - Tosinpäin olen kyllä tilanteeseen törmännyt. - Ikävimpiä esimerkkejä omana kouluaikanani ammattitaidoton ja täysin vastuuttomasti käyttäytynyt opomme pyrki luomaan mielikuvaam jossa ammattikouluun lähinnä päädyttiin tai jouduttiin kun taas lukioon haettii ja pyrittiin ja sinne pääsivät kansakunnan toivot ja valitut.mat saivat
Monta suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaa pystyt luettelemaan, jotka ovat käyneet amitsun?
Montako duunaritaustaista pörssiyhtiöiden johtajaa tunnet ylipäätään? Langassa on selvästi duunariäiti, jos ei olisi niin viittaisi kintaalla opon kommentille. Ihan turhaan te täällä maalailette haaveita jostain pörssiyhtiöiden johtajuuksista, tarja on täysi poikkeus kaikilla mittareilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kärjistäen: duunariluokan kannattaa aina valita amispolku, koska työllistyminen todennäköisempää joka vaiheessa. Lukion voi tehdä aikuisversiona tai kaksoistutkintona. Yliopistoon lähtevän on oltava varautunut vuosien työttömyysjaksoihin tai työllistyttävä muin keinoin kuin alansa yritykseen. Jos on varallisuutta, verkostoja ja muita resursseja niin siitä vaan, mutta edes läpi pääseminen ei ole tae siitä, että jotenkin parempi huominen koittaisi
Ei siinä, kyllähän tarja halonenkin pääsi pressaksi duunaritaustasta. Lapsesta kiinni mihin asti yltää
Tarja Halonen pääsi presidentiksi korkeasti koulutettuna.
Ammattikoulun käyneillä on korkea työttömyys.
Nimenomaan. Mutta aika moni putoaa pelistä ennen valmistumista. Ei se paljon naurata 45v:nä työttömänä maksella opintolainoja
Amiksessa vasta korkea keskeyttämisprosentti onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
On se uskomatonta, jos noin ajatellaan. Oma keskiarvoni oli aikanaan myös tuo 8.6 enkä edes harkinnut amitsua. T: DI43
Jos 43 viittaa ikään, ja olet päässyt ylioppilaiksi yli 20 vuotta sitten niin et voi verrata aikaa silloin ja aikaa nyt. Systeemit ovat muuttuneet. Maailma on mennyt eteenpäin. Tilanteet eivät ole enää verrattavissa. Liputan amiksen puolesta, ainakin joidenkin alojen kohdalla. Väyläopinnot ovat esim. hieno juttu.
Kyllä tuolloinkin mentiin +8 keskiarvoilla amikseen. Esim paperiteollisuuspuolelle. Maailma on tosiaan muuttunut, mutta yhä olen sitä mieltä, että lukiopolku avaa paremmat uranäkymät +8.5 keskiarvon oppilaille. D43
Vierailija kirjoitti:
Opettele suomea, ressukka. Roskakoriin tämäkin lanka.
KETJU. Lanka on todella tyhmä sana käytettäväksi keskusteluketjusta.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on valmiiksi mietittynä mitä haluaa työkseen tehdä ja se ala löytyy amiksesta niin en näe syytä miksi pitäisi kiertää lukion kautta. Sitten jos myöhemmin haluaa kouluttautua pidemmälle niin aikuislukio on keksitty.
Oletko hullu?
Huonolla lukiotodistuksella ei tee mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ala valittu niin, että siellä riittää töitä ilman verkostojakin? Iso osa yliopistoaloista on vaikeasti työllistyttäviä tai vaativat mieletöntä oma-aloitteisuutta
En tunne omista opiskelijakavereistani (Otaniemi DI) ketään, joka työllistyi verkostoilla. Tuo on ihan huuhaata.
Nimenomaan alasta kiinni. Tekniikan puolelta työllistyy, humanistit ja kulttuurialan opiskelijat jäävät luolamiessuomessa omilleen
Sitten taas elämän kannalta en missään nimessä suosittele tekua tai esim. Maanpuolustuslinjaa. Miesporukoissa muodostuu niin karmea energia, että puolison saaminen suht toivotonta
Hah. Enpä tiedä juuri sinkkuja 40 vuotiaita diplomi-insinöörejä. Jostakin se vaimo löytyy lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
On se uskomatonta, jos noin ajatellaan. Oma keskiarvoni oli aikanaan myös tuo 8.6 enkä edes harkinnut amitsua. T: DI43
Jos 43 viittaa ikään, ja olet päässyt ylioppilaiksi yli 20 vuotta sitten niin et voi verrata aikaa silloin ja aikaa nyt. Systeemit ovat muuttuneet. Maailma on mennyt eteenpäin. Tilanteet eivät ole enää verrattavissa. Liputan amiksen puolesta, ainakin joidenkin alojen kohdalla. Väyläopinnot ovat esim. hieno juttu.
Ajat
Omaan amkiin korkeimmat pisteet saivat nimenomaan amistaustaiset, koska pääsykokeet olivat soveltavat. Nykyään siellä on myös matikkatesti, mutta amiksessanikin järjestettiin kk-matematiikan kurssi, jonka pystyi ottamaan valinnaisena
Ongelma tässä on se, että korkeakoulutus on maraton. Kaikista ei vaan ole siihen, ja siksi on hyvä, että on joka välissä mahdollisuus jatkaa työelämään. 8,6 ei ole maraton-suorittajan todistus. Vaikka pääsisi lukioon ja lukion läpi, siitä on vielä pitkä matka tutkintoon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kärjistäen: duunariluokan kannattaa aina valita amispolku, koska työllistyminen todennäköisempää joka vaiheessa. Lukion voi tehdä aikuisversiona tai kaksoistutkintona. Yliopistoon lähtevän on oltava varautunut vuosien työttömyysjaksoihin tai työllistyttävä muin keinoin kuin alansa yritykseen. Jos on varallisuutta, verkostoja ja muita resursseja niin siitä vaan, mutta edes läpi pääseminen ei ole tae siitä, että jotenkin parempi huominen koittaisi
Ei siinä, kyllähän tarja halonenkin pääsi pressaksi duunaritaustasta. Lapsesta kiinni mihin asti yltää
Tarja Halonen pääsi presidentiksi korkeasti koulutettuna.
Ammattikoulun käyneillä on korkea työttömyys.
Nimenomaan. Mutta aika moni putoaa pelistä ennen valmistumista. Ei se paljon na
Niin. Koska sinne menevät ne 6,3 suorittajatkin, jotka ajautuvat päihteisiin, jne. 8,6 ei muutu huonoksi suorittajaksi menemällä amikseen. Mutta selviytymistodennäköisyys maisteriksi on niin ja näin
Kärjistäen: duunariluokan kannattaa aina valita amispolku, koska työllistyminen todennäköisempää joka vaiheessa. Lukion voi tehdä aikuisversiona tai kaksoistutkintona. Yliopistoon lähtevän on oltava varautunut vuosien työttömyysjaksoihin tai työllistyttävä muin keinoin kuin alansa yritykseen. Jos on varallisuutta, verkostoja ja muita resursseja niin siitä vaan, mutta edes läpi pääseminen ei ole tae siitä, että jotenkin parempi huominen koittaisi
Ei siinä, kyllähän tarja halonenkin pääsi pressaksi duunaritaustasta. Lapsesta kiinni mihin asti yltää