Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsia painostetaan lukion sijasta ammattikouluun?
03.11.2024 |
Vanhempi lapsi aloitti lukion nyt syksyllä ja hänelle tehtiin heti kättelyssä epätavallisen selväksi että voi hakea myös erillishaussa ammattikouluun. Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 8.6 ja silloinkin häntä painostettiin muualle kuin lukioon. Miksi häntäkohdellaan näin?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsen ka 9,5 ja tosiaan, ammattikoulua tuputettiin väsymykseen saakka.
Välillä jo mietimme, että yrittävätkö saada sinne porukkaa, joka jotain viitsisi tehdäkin...
No, lukioon meni. Silti edelleen vielä naurattaa opon jorinat.
Meillä sama homma, huoh. Pojan ka oli 9,33 ja poika ilmaisi olevansa kaupallisesta alasta kiinnostunut (pärjäsi tosi hyvin Yrityskylässä ja tykkäsi siitä). Eikös opo tyrkyttänyt merkonomin tutkintoa. Juu ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
Kylläpä tuli paksua sontaa. Lukiolaisen syrjäytymisriski ei ole moninkertainen amitsuun verrattuna. Lukio antaa valmiudet korkeakouluopintoihin, eikä kukaa lukiolainen kuvittelekaan, että lukion avulla työllistyisi.
Riippuu niin siitä, millaisilla arvosanoilla sen lukion suorittaa. Huonoilla lukiopapereilla on vaikea päästä oikein mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
Kylläpä tuli paksua sontaa. Lukiolaisen syrjäytymisriski ei ole moninkertainen amitsuun verrattuna. Lukio antaa valmiudet korkeakouluopintoihin, eikä kukaa lukiolainen kuvittelekaan, että lukion avulla työllistyisi.
Riippuu niin siitä, millaisilla arvosanoilla sen lukion suorittaa. Huonoilla lukiopapereilla on vaikea päästä oikein mihinkään.
Tämäkään ei ole totta. Korkeakouluihin pääsee myös pelkällä pääsykokeella ja vain harvoille aloille todistusvalintakaan edellyttää huippupapereita.
Minä kyllä ihan aidosti kannustan lapsiani hankkimaan yleissivistystä, kun sellaista ilmaiseksi on tarjolla. En tunne ketään lukiota käymätöntä, jolta onnistuisi edes kohtuullisesti puhuminen ja kirjoittaminen parilla vieraalla ja parilla kotimaisella kielellä. Samoin kolme vuotta lisää harkinta-aikaa ennen ammatin valintaa sekä hieman enemmän koulutuksesta kiinnostunut kaveriporukka ovat ehdottomasti lukion tuomaa plussaa.
Painostettiin jo 1980-luvulla. ikävä juttu ettei se ole muuttunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen työttömyys on räjähtänyt käsiin, lapsellesi on paremmat mahdollisuudet saada töitä ja selvitä elämässä kunnon ammatissa. Siksi.
Akateemisten työttömyys on nousussa, mutta niin on duunareillakin ihan samaan tahtiin. Kaikesta huolimatta akateemisilla on pienempi prosentti työttömänä, jos siis ei puhuta apurahoilla työskentelevistä feminismi-tutkijoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen työttömyys on räjähtänyt käsiin, lapsellesi on paremmat mahdollisuudet saada töitä ja selvitä elämässä kunnon ammatissa. Siksi.
Akateemisten työttömyys on nousussa, mutta niin on duunareillakin ihan samaan tahtiin. Kaikesta huolimatta akateemisilla on pienempi prosentti työttömänä, jos siis ei puhuta apurahoilla työskentelevistä feminismi-tutkijoista.
Ammattikoulun suorittaneilla on suhdanteesta toiseen korkeampi työttömyys kuin korkeasti koulutetuilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo työllistyminen riippuu ihan alasta: sekä amis- että korkeakoulualoja on sekä hyvin että huonosti työllistäviä. Tilastoissa työllistyneiksi on laskettu myös sellaiset, jotka tekevät jotain muuta kuin oman alansa työtä.
Tilanteet myös muuttuvat ja vaihtelevat, se ala, joka työllistää tällä hetkellä hyvin, ei välttämättä työllistäkään enää viiden vuoden päästä.
Kai ne haluaa amiksiin parempaa ainesta, nykyään sinne hakeutuu paljolti vain asennevammaisia. Riippuu toki alasta.
Tyttärelleni opo suositteli amista, usutin lukioon.
Tyttö kävi lukion parantaen tuloksiaan koko ajan, nyt opiskelee erikoisemmassa amiksessa aikoen sen jälkeen ammattikorkeakouluun. Hän on kiitollinen siitä, että tsemppasin hänet lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
Ei ole totta. Minulla on useita perustutkintoja ja ammattitutkintoja, mutta aina on ylioppilas valittu ohi. Amiskoulutus on nollan arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoa tehdään lainalla tai opintojen ohessa työskennellen
Onko lapsesta siihen, eli työllistyykö hän varmasti valmistuttuaan tai jaksaako opiskella ja työskennellä samanaikaisesti lukion päälle vielä 5+ vuotta? Onko ala valittu niin, että siellä riittää töitä ilman verkostojakin? Iso osa yliopistoaloista on vaikeasti työllistyttäviä tai vaativat mieletöntä oma-aloitteisuutta
Vai rahoitatteko te hänen opintonsa? Lukiopapereilla hän ei tee mitään, pääsee maks. Kaupan kassalle
Meillä suvussa on yksi akateeminen tutkinto hyvin yleinen. Verkostoa jo suvunkin takaa on, joten tämä tutkinto olisi lapsellemme paras mahdollisuus. Perustutkintojen kanssa olisi vähän tyhjän päällä. Sen lisäksi meidän suvussa lapset ovat asuneet kotona ihan niin kauan kuin ovat halunneet, joten kyllä on opiskelua tavallaan vanhemmat rahoittaneet. Mutta kyllä silti ovat töissä käyneet, opiskelun aikana kun pitäisi jo hakeutua alan töihin aloitteluhommiin. Pelkkä tutkinto nimittäin ei riitä ilman työkokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaikki olisivat maistereita, niin kuka tekisi ne oikeat työt? Ei armeijassakaan kaikki voi olla upseereita.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun ammattikouluilta leikataan 100 miljoonaa, ei kannata mennä amikseen. Opetusta on muutenkin paljon vähemmän kuin lukiossa, nyt leikataan lisää.
Taas? Onko niillä edes enää mistä leikata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että esim. sairaanhoitajalla on parempi palkka kuin tutkijalla tai taiteen maisterilla.
Tutkijoista sen verran, että joo, apurahatutkijan palkka on surkea, ja tutkimusten tekeminen muutenkin on riippuvaista apurahoista. Mutta taas yrityksellä tutkijana tai oman tutkimusyrityksen perustamalla voi tienata todella hyvin. Apuraha-tutkijat ovat tutkija-alan pohjasakkia.
Täytyy lähettää oma tyttö Afrikkaan. Televisiossa mainostetaan keräystä, missä 30 eurolla nainen saa Afrikassa ammatin.
Kukaan ei näköjään tässä asiassa ole huomannut näkökulmaa, että harvoin 16-vuotias tietää mille alalle haluaa. Lukiossa saa miettiä vanhemmaksi asti, ja ainakin kohtalaisesti lukion suorittamalla saa paremmat edellytykset akateemisille aloille, jos myöhemmin keksii sinne haluavansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että esim. sairaanhoitajalla on parempi palkka kuin tutkijalla tai taiteen maisterilla.
Tutkijoista sen verran, että joo, apurahatutkijan palkka on surkea, ja tutkimusten tekeminen muutenkin on riippuvaista apurahoista. Mutta taas yrityksellä tutkijana tai oman tutkimusyrityksen perustamalla voi tienata todella hyvin. Apuraha-tutkijat ovat tutkija-alan pohjasakkia.
Miksi ajatellaan, että ne tutkijat jäävät sinne yliopistoon tai muuten apurahatutkijoiksi? Eikö sen koulutuksen pidä johtaa siihen, että mennään yksityisektorille ja siellä kasvatetaan kansantuloa?
Vierailija kirjoitti:
Kuka painostaa?
Tämä olisi kiinnostavaa tietää. On tunnettua, että esim. maahanmuuttajatytöille suositellaan lähihoitajaopintoja helposti oli todistus kuinka hyvä tahansa. Samanlaisia asenteita voi olla muitakin ryhmiä kohtaan. Keskiarvo 8,6 on jo lähellä kiitettävää. Kannattaa käydä lukio, kun se tuntuu omalta väylältä eteenpäin. Lukion jälkeen yliopistoon on helpompi päästä kuin mitä olisi ammattikoulun jälkeen. Kaikki yliopistoalat eivät työllistä hyvin, mutta moni kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Minua olisi kannattanut todellakin painostaa. Keskiarvo oli 9,75, ja nyt olen kolmikymppisenä maisterina amiksessa opiskelemassa, jotta saisin töitä, joilla maksaa useamman kymppitonnin opintolainat pois. Lukio ja yliopisto-opinnot olivat täyttä ajan ja rahan hukkaa. Todennäköisesti jää myös lapset hankkimatta tämän takia.
Ei ole mitenkään varmaa että se amis-tutkintokaan sinua työllistää. Sen sijaan olisit voinut lähteä ulkomaille jossa olisit voinut saada koulutusta vastaavan työn, ja vielä parempaa palkkaakin kuin Suomessa.
Tämäkään ei pidä paikkaansa. Tutkijakoulutuksen saaneiden keskipalkka on selkeästi korkeampi kuin sairaanhoitajilla. Tutkijat jatsos voi tehdä monenlaista työtä, tutkijoita on virkamiehinä, tutkimuslaitoksissa, yksityisellä sektorilla ja vaikka missä.