Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsia painostetaan lukion sijasta ammattikouluun?
03.11.2024 |
Vanhempi lapsi aloitti lukion nyt syksyllä ja hänelle tehtiin heti kättelyssä epätavallisen selväksi että voi hakea myös erillishaussa ammattikouluun. Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 8.6 ja silloinkin häntä painostettiin muualle kuin lukioon. Miksi häntäkohdellaan näin?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoista. - Tosinpäin olen kyllä tilanteeseen törmännyt. - Ikävimpiä esimerkkejä omana kouluaikanani ammattitaidoton ja täysin vastuuttomasti käyttäytynyt opomme pyrki luomaan mielikuvaam jossa ammattikouluun lähinnä päädyttiin tai jouduttiin kun taas lukioon haettii ja pyrittiin ja sinne pääsivät kansakunnan toivot ja valitut.mat saivat
Monta suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaa pystyt luettelemaan, jotka ovat käyneet amitsun?
Miksi luulet, että kaikki tai edes suurin osa nuorista haaveilisi siitä, että tulevaisuudessa sasiivat olla suuryrityksen toimitusjohtajia? - Tai ylipäätään toivosivat olevansa, jossain suuryrityksessä töissä, jonain pomona tai asiantuntijana?- Onko väärin, jos nuoren haave omn toimia vaikka parturi-kampaajana tai autonasentajana? ja tai vaikka kelloseppänä? - Päästä telemään työtä, josta voi heti nähdä tai ainakin pian käsiensä jäljen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erikoista. - Tosinpäin olen kyllä tilanteeseen törmännyt. - Ikävimpiä esimerkkejä omana kouluaikanani ammattitaidoton ja täysin vastuuttomasti käyttäytynyt opomme pyrki luomaan mielikuvaam jossa ammattikouluun lähinnä päädyttiin tai jouduttiin kun taas lukioon haettii ja pyrittiin ja sinne pääsivät kansakunnan toivot ja valitut.mat saivat
Monta suomalaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaa pystyt luettelemaan, jotka ovat käyneet amitsun?
Montako duunaritaustaista pörssiyhtiöiden johtajaa tunnet ylipäätään? Langassa on selvästi duunariäiti, jos ei olisi niin viittaisi kintaalla opon kommentille. Ihan turhaan te täällä maalailette haaveita jostain pörssiyhtiöiden johtajuuksista, tarja on täysi poikkeus kaikilla mittareilla
Pörssiyrityksen johtajaksi synnytään. Se vaatii jo lähtökohtaisesti tietynlaiset geneettiset ominaisuudet ja maisterin tutkinto vain täydentää näitä ominaisuuksia, eikä toisinpäin. 99,9 %:lla ihmisistä ei ole mitään jakoa näihin tehtäviin yhtään millään koulutuksella, kun ei näitä luonteenpiirteitä koulutuksella saada.
Kannattaa muistaa, että esim. sairaanhoitajalla on parempi palkka kuin tutkijalla tai taiteen maisterilla.
Meillä lapsen ka 9,5 ja tosiaan, ammattikoulua tuputettiin väsymykseen saakka.
Välillä jo mietimme, että yrittävätkö saada sinne porukkaa, joka jotain viitsisi tehdäkin...
No, lukioon meni. Silti edelleen vielä naurattaa opon jorinat.
Riippuu ihan siitä, minkälaista työtä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Jos haluaa esim. autonkorjaajaksi tai sähköasentajaksi, ei lukiolla tee mitään. Mikäli tavoitteena on puolestaan vaikka lääkärin tai juristin ammatti, on lukio huomattavasti järkevämpi vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsen ka 9,5 ja tosiaan, ammattikoulua tuputettiin väsymykseen saakka.
Välillä jo mietimme, että yrittävätkö saada sinne porukkaa, joka jotain viitsisi tehdäkin...
No, lukioon meni. Silti edelleen vielä naurattaa opon jorinat.
Suorastaan halveksin opoja.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että esim. sairaanhoitajalla on parempi palkka kuin tutkijalla tai taiteen maisterilla.
Taiteen maisteri on tutkinto eikä ammatti. Kyllä sillä voi hyväpalkkaisiinkin töihin päästä, minä ainakin pääsin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin. Koska sinne menevät ne 6,3 suorittajatkin, jotka ajautuvat päihteisiin, jne. 8,6 ei muutu huonoksi suorittajaksi menemällä amikseen. Mutta selviytymistodennäköisyys maisteriksi on niin ja näin"
Valtaosalla Yliopistosta valmistuneilla peruskoulun ka on ollut alle 8.6
Niin paljon suojatyöpaikkoja että tarvii kaikki loiset elättää vaikka se aika voi tuhota lapsen elämän. Jos joutuu jonkun hullun sekoilua kattelemaan sen 3v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että esim. sairaanhoitajalla on parempi palkka kuin tutkijalla tai taiteen maisterilla.
Riippuu ihan siitä, minkä alan tutkija on. Kyllä omassa työpaikassa maksetaan "tutkijoille" eli kemian/fysiikan tohtoreille 6500-8500 E per kuukausi. Harva sairaanhoitaja tuohon pääsee.
Ei kannata painostaa kumpaankaan suuntaan. Nuori saa ihan itse päättää, koska kyse on häneen liittyvästä asiasta. Huonolla motivaatiolla käydyllä lukiolla tai ammattikoululla ei tee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin kummallista, koska ennen se on ollut tähän syksyyn saakka päin vastoin. Ei peruskouluissa ole suuresti mainostettu sitä , ammattikoulututkinnolla voi hakea ja päästä yliopistoon ja korkeakouluun.
Saitko inspiraation tähän aloitukseen viime viikon uutisista, joiden mukaan yli yhdeksän keskiarvolla ei ole päässyt kaikille amislinjoille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen työttömyys on räjähtänyt käsiin, lapsellesi on paremmat mahdollisuudet saada töitä ja selvitä elämässä kunnon ammatissa. Siksi.
Mitä korkeampi koulutus, sitä alhaisempi työttömyysprosentti. Korkeakoulutettujen työllisyys on paljon korkeampi kuin pelkän ammattikoulun käyneiden.
Ei pidä nykyään paikkansa. Suomessa on tohtoreita aika paljon työttöminä, kun esim. sairaanhoitajalla on nollatyöttömyys, jos vaan itse haluaa töihin.
Olen tavannut useamman kuin yhden työttömän tohtorin, mutta en yhtään työtöntä sairaanhoitajaa. Yhdellä oli tosin vaikea löytää sopivaa työpaikkaa, koska terveysongelmien vuoksi ei voinut tehdä vuorotyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen työttömyys on räjähtänyt käsiin, lapsellesi on paremmat mahdollisuudet saada töitä ja selvitä elämässä kunnon ammatissa. Siksi.
Juuri näin. Ja vain todella huiputakateemiset nykyään työllistyy. 8.6 on ihan perus. Sillä keskiarvolla voi olla parempi tulevaisuus käytännönläheisessä ammatissa.
Mä olen ihmetellyt joidenkin ihmisten suhtautumista lukio-opintoihin. Itse en lukiota käynyt, mutta aina nähnyt sen fiksuna ratkaisuna ja varsinkin jos ei ole auennut suunnitelmat vielä. Lapselleni olen aina puhunut, kuinka tärkeää on peruskoulu hoitaa kunnolla ja siitä sitten jatkoi hyvällä todistuksella hyvään lukioon. Olen hyvin ylpeä.
Osa sisaruksistanikin on sanonut lukion olevan ihan turha juttu ja naapurikin ihmetteli, kun ei sieltä valmistu ammattiin. Just hiljattain joku lehti teki jutun haastatellen nuoria lukioista ja ammattikouluista. Kommenttikenttä oli järkky. Ihmiset dissas ihan huolella lukiota ja kyllä se ammatti täytyy hankkia. Mitä ihmettä.
Lapseni pääsi suoraan yliopistoon opiskelemaan just mitä halusikin.
Mitä tää ihmisten junttius on oikein?
Pääasia kai kuitenkin, että kunhan opiskelevat. Ei meilläkään amiksia väheksytä.
Joissain kouluissa rehtorille on niin tärkeää koulun maine ja sijoitus yö-kirjoitusten rankingissa. Nepsyille ei ole "resursseja"; pois vaan amikseen tai Kiipulaan. Nähty on.
Minua olisi kannattanut todellakin painostaa. Keskiarvo oli 9,75, ja nyt olen kolmikymppisenä maisterina amiksessa opiskelemassa, jotta saisin töitä, joilla maksaa useamman kymppitonnin opintolainat pois. Lukio ja yliopisto-opinnot olivat täyttä ajan ja rahan hukkaa. Todennäköisesti jää myös lapset hankkimatta tämän takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen työttömyys on räjähtänyt käsiin, lapsellesi on paremmat mahdollisuudet saada töitä ja selvitä elämässä kunnon ammatissa. Siksi.
Juuri näin. Ja vain todella huiputakateemiset nykyään työllistyy. 8.6 on ihan perus. Sillä keskiarvolla voi olla parempi tulevaisuus käytännönläheisessä ammatissa.
Tämähän on ihan täyttä huuhaata. Korkeasti koulutetuilla on selkeästi korkeampi työllisyys kuin amiksen käyneillä.
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
Kylläpä tuli paksua sontaa. Lukiolaisen syrjäytymisriski ei ole moninkertainen amitsuun verrattuna. Lukio antaa valmiudet korkeakouluopintoihin, eikä kukaa lukiolainen kuvittelekaan, että lukion avulla työllistyisi.
Ei pidä nykyään paikkansa. Suomessa on tohtoreita aika paljon työttöminä, kun esim. sairaanhoitajalla on nollatyöttömyys, jos vaan itse haluaa töihin.