Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsia painostetaan lukion sijasta ammattikouluun?
03.11.2024 |
Vanhempi lapsi aloitti lukion nyt syksyllä ja hänelle tehtiin heti kättelyssä epätavallisen selväksi että voi hakea myös erillishaussa ammattikouluun. Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 8.6 ja silloinkin häntä painostettiin muualle kuin lukioon. Miksi häntäkohdellaan näin?
Kommentit (87)
Akateeminen työttömyys on räjähtänyt käsiin, lapsellesi on paremmat mahdollisuudet saada töitä ja selvitä elämässä kunnon ammatissa. Siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksoistutkinto on myös vaihtoehto
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
Ei lukion tarkoitus ole opettaa ammattiin, vaan kasvattaa yleissivistystä ja antaa pohjat korkeakouluopinnoille, joiden kautta on mahdollisuus päästä runsaspalkkaisempiin töihin.
Mitä tarkoittaa epätavallisen selväksi?
8.6 ka ei välttämättä riitä kaikille esim tekniikan puolen ammattikoululinjoihin, kuten sähkölle.
Ei se sitä tarkoita, että huonolla k.a:lla mennään vain amikseen.
Amisope ei suosita omia lapsiaan amikseen, vaan lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa epätavallisen selväksi?
8.6 ka ei välttämättä riitä kaikille esim tekniikan puolen ammattikoululinjoihin, kuten sähkölle.
Ei se sitä tarkoita, että huonolla k.a:lla mennään vain amikseen.
8,6 ei ole huono ka.!
Jos lapsella on valmiiksi mietittynä mitä haluaa työkseen tehdä ja se ala löytyy amiksesta niin en näe syytä miksi pitäisi kiertää lukion kautta. Sitten jos myöhemmin haluaa kouluttautua pidemmälle niin aikuislukio on keksitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
Ei lukion tarkoitus ole opettaa ammattiin, vaan kasvattaa yleissivistystä ja antaa pohjat korkeakouluopinnoille, joiden kautta on mahdollisuus päästä runsaspalkkaisempiin töihin.
Näin tämä oli ennen. Ei ole enää näin suoraviivaista. Nyt korostetaan enemmän sosiaalisia taitoja, asennetta ja rehtiä touhua kuin akateemista puolta, noin nii kuin kärjistäen. Reittiä hyväplakkaisiin töihin ei takaa enää lukio. Amispuolelta monet tekevät rahaa paljon ja lisäkouluttautuminen on tehty monilla tavoilla mahdolliseksi, jos vaa halua lisäopiskeluun on.
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
Ei lukion tarkoitus ole opettaa ammattiin, vaan kasvattaa yleissivistystä ja antaa pohjat korkeakouluopinnoille, joiden kautta on mahdollisuus päästä runsaspalkkaisempiin töihin.
Korkeakouluopintoihin pääseminen ja niiden suorittaminen on melkoisen kynnyksen takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
M23 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
Ei lukion tarkoitus ole opettaa ammattiin, vaan kasvattaa yleissivistystä ja antaa pohjat korkeakouluopinnoille, joiden kautta on mahdollisuus päästä runsaspalkkaisempiin töihin.
Näin tämä oli ennen. Ei ole enää näin suoraviivaista. Nyt korostetaan enemmän sosiaalisia taitoja, asennetta ja rehtiä touhua kuin akateemista puolta, noin nii kuin kärjistäen. Reittiä hyväplakkaisiin töihin ei takaa enää lukio. Amispuolelta monet tekevät rahaa paljon ja lisäkouluttautuminen on tehty monilla tavoilla mahdolliseksi,
Joo voi olla, eikä siinä, masentunut köyhä turhake minusta(kin) tuli vaikka lukion kävin.
Vierailija kirjoitti:
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.
On se uskomatonta, jos noin ajatellaan. Oma keskiarvoni oli aikanaan myös tuo 8.6 enkä edes harkinnut amitsua. T: DI43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistoa tehdään lainalla tai opintojen ohessa työskennellen
Onko lapsesta siihen, eli työllistyykö hän varmasti valmistuttuaan tai jaksaako opiskella ja työskennellä samanaikaisesti lukion päälle vielä 5+ vuotta? Onko ala valittu niin, että siellä riittää töitä ilman verkostojakin? Iso osa yliopistoaloista on vaikeasti työllistyttäviä tai vaativat mieletöntä oma-aloitteisuutta
Vai rahoitatteko te hänen opintonsa? Lukiopapereilla hän ei tee mitään, pääsee maks. Kaupan kassalle
Vierailija kirjoitti:
8,6 ei ole huono ka.!
Riippuu mihin vertaa. 90-luvulla se oli hyvä, mutta 20-luvulla ei.
Koska nykyään ollaan tosi kivoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa epätavallisen selväksi?
8.6 ka ei välttämättä riitä kaikille esim tekniikan puolen ammattikoululinjoihin, kuten sähkölle.
Ei se sitä tarkoita, että huonolla k.a:lla mennään vain amikseen.
8,6 ei ole huono ka.!
Tätä en tarkoittanutkaan. Ei missään nimessä olekaanhuono k.a. Mutta aloituksessa mainittiin, että ka oli 8,6 ja aloittaja tuntui ihmettelen miksi amispuolta suositeltiin lukion sijasta. Amispuolelle hakeutuu paljon hyvillä keskiarvoilla olevia nuoria nykyään. Riippuu toki monesta, esim. paikkakunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on valmiiksi mietittynä mitä haluaa työkseen tehdä ja se ala löytyy amiksesta niin en näe syytä miksi pitäisi kiertää lukion kautta. Sitten jos myöhemmin haluaa kouluttautua pidemmälle niin aikuislukio on keksitty.
Ammattikoulun oppimäärä kuittaa lukion.
Opettele suomea, ressukka. Roskakoriin tämäkin lanka.
Nyt kun ammattikouluilta leikataan 100 miljoonaa, ei kannata mennä amikseen. Opetusta on muutenkin paljon vähemmän kuin lukiossa, nyt leikataan lisää.
Erikoista. - Tosinpäin olen kyllä tilanteeseen törmännyt. - Ikävimpiä esimerkkejä omana kouluaikanani ammattitaidoton ja täysin vastuuttomasti käyttäytynyt opomme pyrki luomaan mielikuvaam jossa ammattikouluun lähinnä päädyttiin tai jouduttiin kun taas lukioon haettii ja pyrittiin ja sinne pääsivät kansakunnan toivot ja valitut. - Hänelle oli erityisen paha paikka kun eräs tohtorisperheen (molemmat vanhemmat tohtoreita) lapsi päätti jatkaa opintojaam ammattikoulussa, vaikka hänen keskiarvonsa oli pelkken lukuaineiden osalta oli 8,9. - Tai joitain vuosia myöhemmin kun eräs ammattikouluun tuolloin valinnut jatkoi melko pian sen jälkeen opintojaan yliopistolla ja ollen mm kurssikaveri yhden luokkakvarini kanssan, joka kirjoitti neljä laudaturia mutta niin vain molemmat saivat -kuten silloin kaikki- saivat paikkansa samojen pääsykokeiden kautta.
Omasta mielestäni ammattikouluun kannattaa tällä tai ainakin viime vuosina kannattanut mennä vain ja ainoastaan, jos on ollut hyvin vakuuttunut siitä, että on sieltä löytänyt "omaa juttuansa" tukevan opiskelupaikan.
Tämä siksi, että korkeakoulu ja yliopisto valinnoissa on niin suuri painoarvo lukiossa, erityisesti ylppäreissä parhaiten menestyneille, joten, jos muutaman vuoden päästä (tai myöhemmin) haluaa jatkaa opintojaan korkeakoulussa tai yliopistossa, niin on huomattavati vaikeampi saada paikkansa ammattikoulupohjalta kuin silloin kun 97,5 korkeakoulu/ yliopisto-opiskelupaikoista annettiin pääsykokeissa parhaiten pärjänneille. -Ja ylppäreistä sai lähinnä lisäpisteitä
Siksi etteivät he jäisi täysi-ikäistyttyään tyhjän päälle. Lukion käyneellä ei ole mitään ammattia ja hän on työmarkkinoilla lähes yhtä huonossa tilanteessa kuin pelkän peruskoulun käynyt. Lukion käyneiden syrjäytymisriski on tästä syystä moninkertainen verrattuna ammattikoulun käyneisiin.