Onko lähiomaistenne kuolema saanut teidät ajattelemaan enemmän tuonpuoleista?
Minulle kävi näin. Nyt ajattelee huomattavasti enemmän, että mitä siellä on ja missä se kuollut rakas läheiseni nyt on.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sähkökemiallinen toiminta aivoissa lakkaa niin se on Game Over.
Uskontojen höpötykset ovat luonnollisesti pelkkää paskaa.
Huvittavaa, että tässä kohtaan puhuttaessa tuonpuoleisesta usein vedetään esille uskonnot. On muitakin "oppeja ja näkemyksiä" ihmisen ja sielun ruumiin maanpäällisen fyysisen kuoleman jälkeisestä tilasta. Jos uskot, ettei sielu kuole fyysisen ruumiin mukana, niin se ei tarkoita sitä, että henkilö välttämättä uskoo sielun matkaan juuri siten, kuten se uskonnoissa opetetaan.
Totta. Täällä on joskus tuskallista yrittää puhua esimerkiksi jostain Platonin sielukäsityksestä, kun heti joku tulee pätemään, että olen uskis, ja typerä.
Vaikka olen ateisti, ja haluan vain puhua sielu-käsityksestä historiassa, koska se on kiinnostavaa.
Yritän ajatella vähemmän! Jengi tippuu ympäriltä ja luulinjalta saamani vuoronumerolapun numero lähenee uhkaavasti.
Kyllä on ja se on ihan normaalia, sitä havahtuu elämän haurauteen ja useasti siitä läheisen poismenosta alkaa elämässä uusiakin asioita.
Ei. Varmaan siksi, että en ole koskaan uskonut mihinkään sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sähkökemiallinen toiminta aivoissa lakkaa niin se on Game Over.
Uskontojen höpötykset ovat luonnollisesti pelkkää paskaa.
Suuri tietäjä on puhunut, vuosituhansien pohdinta voidaan lopettaa.
Vuosituhantinen pohdinta on ollut pelkkää pohdintaa.
Nyt kun meillä on sellainen juttu kuin tiede niin nuo höpötyksert voidaan todellakin siirtää historian roskakoriin jonne ne todellakin kuuluvat.
Huutonaurua. Tiede lähtee jo valmiiksi materialistisesta maailmankatsomuksesta liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa kerrotaan mitä on kuoleman jälkeen, joten tiedän asiasta. Äitini tuli uskoon kuolinvuoteellaan joten hän on taivaassa. Itse olen vielä täällä maan päällä taivasmatkalla. Taivas on todellinen kotimme, kiitos Jeesus.
Joo, kyllä se niin on että kuolleet sukulaiset odottavat siellä, siitä saa iloita. Ollessani 5 v havahduin (tuossa ylempänä) että mummo katosi. On taivaassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko kuolemanjälkeiseen elämään, joten ei. Paljon olen jo läheisiäni menettänyt, vanhemmat, appivanhemmat, setiä, tätejä, ystäviä. Mutta joo, ajattelen kyllä paljon niitä aikoja, kun olivat vielä täällä mukanamme.
No jos ei usko millään tasolla tuonpuoleiseen, niin eipä kyllä maksaa vaivaa myöskään ajatella ja muistella menneitä kuolleiden osalta.
En aivan saa kiinni mitä tarkoitat, ettei maksa vaivaa? He olivat minulle tärkeitä ihmisiä ja minulla on paljon hyviä muistoja heistä ja ikävöin heitä, joten kyllä heitä tulee myös paljon muisteltua. Varmaan ihan samalla tavalla heitä muistelisin, vaikka uskoisinkin tuonpuoleiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa kerrotaan mitä on kuoleman jälkeen, joten tiedän asiasta. Äitini tuli uskoon kuolinvuoteellaan joten hän on taivaassa. Itse olen vielä täällä maan päällä taivasmatkalla. Taivas on todellinen kotimme, kiitos Jeesus.
No et ole kovin paljoa Raamattuun perehtynyt, jos oletat äitisi olevan nyt Taivaassa. Raamatun mukaan Taivaassa ei ole vielä kukaan ennen viimeistä tuomiota ja Jeesuksen toista tulemista.
Kuollut nukkuu ja ei tiedä ajan kulusta. Että kyllä näiden kuolleiden kannalta viimeinen tuomio on jo ollut ja iankaikkisuus alkanut. Sanotaanhan että viimeisenä päivänä Jeesus on herättävä. Eli kuolleet on vailla tietoisuutta.
Aika mitä se on?
Mikään ei ikuisesti kestä, toisin kuin veden ja kallioiden vuosimiljoonainen tyrskyävä leikki. Purppuraiset juuret kasvattavat vihan hedelmiä autiomaassa toisessa ulottovuudessa vain jos haluamme niin tapahtuvan.
Isäsi hyvään puukkoon älä huku Äitimaa.
Samalla kun ihminen kuolee, hän herää Jeesuksen herättämänä viimeiselle tuomiolle. Siitä ei mene kovin pitkään kun iankaikkisuus alkaa.
"Samaan aikaan" me täällä ajassa alamme järjestelemään vainajan hautausta.
Mitä aika on?
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa kerrotaan mitä on kuoleman jälkeen, joten tiedän asiasta. Äitini tuli uskoon kuolinvuoteellaan joten hän on taivaassa. Itse olen vielä täällä maan päällä taivasmatkalla. Taivas on todellinen kotimme, kiitos Jeesus.
Tämähän se. Ei tarvitse esittää veikkuksia ja arvioita, kun asiasta voi lukea selvällä suomella Raamatusta.
Nyt olisi aivan kauheaa uskoa tuonpuoleiseen. Joutuisi vieläkin miettimään että missähän se jätkä on, vaikka ruumis jo löytyi ja haudattiin.
Vierailija kirjoitti:
Nyt olisi aivan kauheaa uskoa tuonpuoleiseen. Joutuisi vieläkin miettimään että missähän se jätkä on, vaikka ruumis jo löytyi ja haudattiin.
Metatyötkin tekemättä. Pitää joku vi#un luolakin käydä siivoamassa - jätkä vetelee jossain tuonpuoleisessa taas. Ihan pokkana taas tulee kolmen päivän päästä, että jätkien kanssa vähän vettä taas viiniksi ja kuka Saatana se Mariakin luulee olevansa?
En usko tuonpuoleiseen, mutta uskon Jumalan armoon tässä ja nyt. En oikein ymmärrä miten tuollaiset iänkaikkisuudet olisi järjestetty. Enkeleihin olen törmännyt.
Mutta ei minun tarvitse mitään taivaista ymmärtääkään. Sittenhän sen näkee, tai ei. Jumala kyllä näkee minun sieluuni ja tuntee minut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sähkökemiallinen toiminta aivoissa lakkaa niin se on Game Over.
Uskontojen höpötykset ovat luonnollisesti pelkkää paskaa.
Huvittavaa, että tässä kohtaan puhuttaessa tuonpuoleisesta usein vedetään esille uskonnot. On muitakin "oppeja ja näkemyksiä" ihmisen ja sielun ruumiin maanpäällisen fyysisen kuoleman jälkeisestä tilasta. Jos uskot, ettei sielu kuole fyysisen ruumiin mukana, niin se ei tarkoita sitä, että henkilö välttämättä uskoo sielun matkaan juuri siten, kuten se uskonnoissa opetetaan.
Niputin nyt vaan aikaa säästääkseni kaikki nuo yhden termin eli "uskonnot" alle.
Ei millään pysty eikä viitsi keskustelupalstalle kirjoittaa vaativampaan ympäristöön kuuluvaa tekstiä, viihteen puolella tässä nyt kuitenkin ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko kuolemanjälkeiseen elämään, joten ei. Paljon olen jo läheisiäni menettänyt, vanhemmat, appivanhemmat, setiä, tätejä, ystäviä. Mutta joo, ajattelen kyllä paljon niitä aikoja, kun olivat vielä täällä mukanamme.
No jos ei usko millään tasolla tuonpuoleiseen, niin eipä kyllä maksaa vaivaa myöskään ajatella ja muistella menneitä kuolleiden osalta.
Mikäs aivopieru tuo oli?
Vaikka mitään tuonpuoleista ei olekaan olemassa niin muistelen ja kaipaan silti edesmenneitä sukulaisia ja ystäviäni. Ja koiraani muuten myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sähkökemiallinen toiminta aivoissa lakkaa niin se on Game Over.
Uskontojen höpötykset ovat luonnollisesti pelkkää paskaa.
Suuri tietäjä on puhunut, vuosituhansien pohdinta voidaan lopettaa.
Vuosituhantinen pohdinta on ollut pelkkää pohdintaa.
Nyt kun meillä on sellainen juttu kuin tiede niin nuo höpötyksert voidaan todellakin siirtää historian roskakoriin jonne ne todellakin kuuluvat.
Huutonaurua. Tiede lähtee jo valmiiksi materialistisesta maailmankatsomuksesta liikkeelle.
Niitä kutsutaan faktoiksi, kulta pieni...
Ja huutonaurusi ei yllättäen niinhin vaikuta. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sähkökemiallinen toiminta aivoissa lakkaa niin se on Game Over.
Uskontojen höpötykset ovat luonnollisesti pelkkää paskaa.
Suuri tietäjä on puhunut, vuosituhansien pohdinta voidaan lopettaa.
Ohis mutta sinänsä voidaan kun vasta viime vuosikymmeninä on pystytty näitä asioita mittaamaan ja ymmärtämään. Ja päästy katsomaan ilmakehän ulkopuolelle millainen se "taivas" on oikeasti.
Taivasta ei ole uskonnoissa sijoitettukaan minnekään avaruuden mekanismeihin.
No jos ei usko millään tasolla tuonpuoleiseen, niin eipä kyllä maksaa vaivaa myöskään ajatella ja muistella menneitä kuolleiden osalta.