"Kodittomien majapaikka" / Yle Areena/ perjantai-dokkari
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Moni sanoo, ettei päihdesekoilu ole oma valinta. Niinkö? Kuka sen ekan piikin iski hihaan, joku kaveriko? Kuka sihautti auki ekan bissen ja juotti siitä?
Itselläni on addiktiogeeni ja lääkärit sanoneet jo ollessani teini, että minulla on hyvin suuri riski päätyä addiktiksi, jossen vedä nollalinjaa. Tähän myötävaikuttaa vielä traumaattiset kokemukset lapsuudessa. Olen edelleen, nelikymppisenä, päihteetön.
Joo, yleensä kaveri. Ekaa piikkiä harva osaa edes itse laittaa.
Taannoin oli dokkari päihdeäideistä, siinä yksi kertoi että kun hän oli 13-vuotias, vanhempi tyttö oli sen ekan piikin käsivarteen laittanut. "Vanhempi tyttö" oli hänkin vain jotain 15-vuotias. Tosin rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta ei mitenkään täysillä valoilla käyvä, etenkin jos on jo päihdekoukussa tuossa iässä.
Ja eka bisse? Tiedän erään yläasteikäisen, joka hatkailee lastenkodista, ja hänelle nimenomaan joku toinen sihauttaa auki bissen ja sanoo, ota tuosta. Siellä hatkoilla. Ulkoina tai jonkun kotona. Ja pahoja tapahtuu.
Näin se menee jos jo lapsena on niin rikki että hakeutuu paskaseuraan. Jos yhtään isommaksi asti pysyy irti, on jo paremmat mahikset selvitä. Aikuisella harkintakyky on jo aivan eri.
Hyvä että sinä olet onnistunut pysymään irti. Jotkut on niin tohelolla tavalla impulsiivisia, etteivät paljon ajattele tekojaan, etenkään teininä. Adhd on tää kuuluisa kirjainyhdistelmä, joka altistaa päihteille, mm siksi kun näillä henkilöillä on huomattavasti huonompi impulssikontrolli. - Tuossa ylen ohjelmassa yhdellä oli diagnosoitu adhd.
Vierailija kirjoitti:
Sen, että ottaa päähän maksaa näin paljon veroja! Porukka kehtaa vielä ulista ja valittaa vaikka saavat suojapaikan! Kiittämättömyys on maailman palkka!
Sanoo tyyppi, joka on tyytyväisenä lämmitetyssä kodissaan. Oikeassa olet, kiittämättömyydestä nimittäin.
Kateellisena katsoin noita "köyhiä". Olispa itselläkin joskus varaa vetää tupakkaa ja kaljaa jatkuvasti. Tuon päälle osa käyttää vielä huumeita. Aski tupakkaa päivässä maksaa vuodessa noin 4000e. Siitä on köyhyys kaukana!
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin nähdä laadukkaita ja aika neutraaleja dokumentteja yhteiskunnallisista asioista. Nämä Perjantai-dokumentit ovat vaan usein raivostuttavan provosoivia ja kärjistettyjä tavalla tai toisella ei ihan tavallisista tai tiettyyn normaalin malliin mahtuvista ihmisistä. Kun dokumentit ovat niin lyhyitä jätetään asioita kertomatta ja näkökulma on täysin sen dokumentin päähenkilön. Toki kestoonsa nähden näissä dokumenteissa on paljon asiaa, mutta vastuu on täysin katsojalla, jonka pitää pystyä muodostamaan näkemästään oma mielipiteensä kärjistetyn näkemänsä perusteella kuulematta mitään kriittistä. Dokumentit ovat usein hyvin raskasta katsottavaa ja tuntuu kuin joku 10 minuutin dokumentti olisikin kestänyt 1 tunnin.
Se dokumentti piereskelystä oli ala-arvoinen. Hävetti, että katsoin sen ja vielä enemmän hävetti omat reaktioni siihen, sillä ensin nauroin niin paljon, että melkein kaaduin ja tukehduin ja sitten tunsin niin suurta myötähäpeää, että en melkein pystynyt loppua katsomaan. Huvittavaa tuossa oli sekin, että kumpikin kilpailijoista mokasi kisan, eikä pystynytkään oikealla hetkellä piereskelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoi ärsyttämään se keskaria näyttävä aikuinen mies ja ruoasta valittaja. Ja se äiti joka ei muka pysty menemään katkolle että näkisi lastaan, kun tärkeämpää on se öisin hänen huoneeseen hiippaileva narkkari joka ei saa ADHD lääkkeitä kun narkkaa ne. Sääliksi kävi sitä fiksua miestä johon perhe katkaisi välit.
Kysyin itseltäni dokkarin nähtyäni monta kertaa: miksi minun, rutiköyhästä työläisperheestä lähtöisin olevan, yli 30 vuotta työelämässä olleen yksinhuoltajan pitäisi maksaa penniäkään veroja tuollaisten elättämiseen? Elättäkööt vapaaehtoiset lahjoittajat jos tarpeelliseksi katsovat. Syöpäpotilas ei voi valita onko syöpä olemassa vielä ensi viikollakin. Nuo voisivat valita terveen elämän mutta valitsevat silti itse paskan elämän. Oik
Paskapuhetta. Narkomaanien vanhemmat ei mitään niin paljon toivo kuin että lapsensa saa apua riippuvuuteensa. On ihan hirveän vaikeaa saada aikuiselle lapselle tai alaikäisellekään apua huumeongelmaan. Jokainen toivoo parempaa avunsaantia eikä sitä, että yhteiskunta hylkää.
Hämmästyttävää, että niin paljon niin nuoria aivan hunningolla elämänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä dokumentti olisi sopinut jonkun hallituksen linjaa tukevan oikeistolaisen median esittämäksi, mutta ei Ylen kun näkökulma oli valittu niin, että vasemmistoonkin kallellaan oleva katsoja ymmärtää, että näiden ongelmatapausten kohdalla syy ei todellakaan ole yhteiskunnan, vaan näiden itsensä. Harvoin näkee näin vastenmielisiä ihmisiä. Yleensä Ylen köyhyyttä käsittelevissä ohjelmissa moniongelmaiset köyhät ovat sellaisia, joita kohtaan voi tuntea sympatiaa ja itsekin ajattelee syyn tilanteeseen olevan yhteiskunnassa. Nyt tämä loistaa poissaolollaan. Olen siis itse moniongelmainen köyhä työtön ja puhun nyt omista tuntemuksistani. Päihdeongelmia en hyväksy ja olen itse absolutisti, enkä myöskään käytänteitään lääkkeitä. Toki itselläni on paljon ongelmia, mutta ei päihdeongelmia. Oma päihteen on sitten toki ruoka.
En käytä minäkään alkoholia saatikka muita päihteitä, mutta sitä mietin, kun alkoholismihan on sairaus. Miten se voi olla oma syy? Tunnen kyllä empatiaa noita ihmisiä kohtaan, ei näytä addiktoituneen ihmisen elämä ruusuiselta. Senkin takia ajattelen, että ei kukaan valitse tuollaista elämää itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen, että ottaa päähän maksaa näin paljon veroja! Porukka kehtaa vielä ulista ja valittaa vaikka saavat suojapaikan! Kiittämättömyys on maailman palkka!
Sanoo tyyppi, joka on tyytyväisenä lämmitetyssä kodissaan. Oikeassa olet, kiittämättömyydestä nimittäin.
Mistä sinä tiedät miten paljon "tyyppi" on saanut tehdä töitä, tai kokenut takaiskuja, tai joutunut luopumaan asioista, ennen kuin on "tyytyväisenä lämmitetyssä kodissaan". Ja on se lämmityskin tänä päivänä näillä hinnoilla ehkä vähän kiikun kaakun, joillakin.
Ihmeellisiä oletuksia, sinulla, että "tyyppi" on jotenkin erinomaisen pehmustetussa asemassa. Yleensä kun sellainen tosi mukavasti toimeentuleva ei valita vähempiosaisten saamista murusista. Toiset vähäosaiset valittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoi ärsyttämään se keskaria näyttävä aikuinen mies ja ruoasta valittaja. Ja se äiti joka ei muka pysty menemään katkolle että näkisi lastaan, kun tärkeämpää on se öisin hänen huoneeseen hiippaileva narkkari joka ei saa ADHD lääkkeitä kun narkkaa ne. Sääliksi kävi sitä fiksua miestä johon perhe katkaisi välit.
Kysyin itseltäni dokkarin nähtyäni monta kertaa: miksi minun, rutiköyhästä työläisperheestä lähtöisin olevan, yli 30 vuotta työelämässä olleen yksinhuoltajan pitäisi maksaa penniäkään veroja tuollaisten elättämiseen? Elättäkööt vapaaehtoiset lahjoittajat jos tarpeelliseksi katsovat. Syöpäpotilas ei voi valita onko syöpä olemassa vielä ensi viikollakin. Nuo voisivat valita terveen eläm
Paskapuhetta. Narkomaanien vanhemmat ei mitään niin paljon toivo kuin että lapsensa saa apua riippuvuuteensa. On ihan hirveän vaikeaa saada aikuiselle lapselle tai alaikäisellekään apua huumeongelmaan. Jokainen toivoo parempaa avunsaantia eikä sitä, että yhteiskunta hylkää.
En tiedä mikä oli paskapuhetta sinun mielestä kun lainaus katkesi kesken.
Mutta sen sanon, että kun se lapsen addiktio on tarpeeksi pitkällä, sitä ikäänkuin nostaa kädet pystyyn. Ei kukaan jaksa vuosia vuosia vuosia, kun kaikki valuu hukkaan, lapsi on ajat sitten kääntynyt vanhepiaan vastaan ja uhkailemalla, jotkut väkivalloin, vievät rahat ja arvoesineet, käyvät säännöllisesti eläkepäivänä tms.
"Ei muuta toivo kuin apua riippuvuuteen" kyllä sekin kohta tulee ylitettyä. Sitten kun lähestymiskielto on todellisuutta. Kun on pakko katkaista välit, esim kotona asuvien muiden lasten turvallisuuden takia. Kun odottaa että joku päivä poliisi on ovella ja ilmoittaa löydetystä vainajasta. Se ihan oikeasti menee näin, tulee se vaihe kun ei enää edes toivo apua. Ei ole apua, joka auttaisi.
Huomasin, että Yle esittää joulukuussa dokumenttisarjan asunnottomista ja taas päähenkilöt ovat päihdeongelmaisia asunnottomia. Eikö muita asunnottomia muka löydy ja miksi pitää taas julistaa tätä agendaa ja propagandaa siitä, että kaikki asunnottomat olisivat päihdeongelmaisia? Tämä sopii täysin hallituksen valitsemaan linjaan. Totuus on kuitenkin vähän toinen.
Tähän kaikkeen on selkeä ja yksinkertainen ratkaisu. Päihdeongelmaiset hoitavat itseään alkoholilla, huumeilla ja lääkkeitä väärinkäyttäen. Helpotetaan heidän elämäänsä antamalla juuri noita mainittuja päihteitä niin paljon kuin he tarvitsevat.