Kiusataanko yliopistossa samalla tavalla kun yläkoulussa ja lukiossa?

Vierailija kirjoitti:

Vain ruotsinkieliset kuuluvat ylempiin säätyihin aatelistoon, papistoon ja porvaristoon. Kaikki suomenkieliset polveutuvat talonpoikaissäädystä tai säädyttömästä rahvaasta. Ei siinä yhden sukupolven yliopisto-opinnot muuta mitään. 

Tuosta ajasta on nyt kumminkin parisataa vuotta, joten kyllä siinä on jo siitä talonpojasta ennättänyt useampi sukupolvi  tehdä muuta ja kouluttautua.

Omassa suvussa on kreiviä, pappia , kenraalia ja  tilanomistajaa Pietarissa,  Viipurissa, Tukholmassa ja Turussa 1625-1800-luvun loppupuolelle saakka, jolloin oma sukuhaara  siirtyi tilanomistajaksi Savoon.  Vanhemmilla opistotason koulutus ja minä ja serkkumme olemme ensimmäiset nykyajan ylioppilaat ja vähintään maisteritutkinnon suorittaneet.  Mihin me kuulutaan? Uskoisin ,että tällainen tausta on ihan yleinen Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fyysistä kiusaamista yliopistoissa harvemmin on, mutta muut kiusaamisen muodot kyllä ovat tehokkaassa käytössä. Ostrakismi on yleistä, varsinkin jos tulee akateemiseen ympäristöön duunaritaustalla. Ihan turha kuvitella, että yliopisto olisi joku kivakoulu tai kiusaamisvapaa vyöhyke.

Lähestulkoon kaikkihan me ollaan duunarinaisen perseestä tultu. Harva on mistään vanhasta sivistyssuvusta. 

Duunareiden ja sivistyssukujen väliin mahtuu porvaristo eli perusvirkamiehet ym, joita on Suomessa suuri joukko. Mutta ainahan tällä palstalla on joku marxilainen näkemys että on duunarit/köyhälistö ja sitten joku herrakansa/aatelisto. Oikeasti Suomi on täynnään perus-keskiluokkaista väkeä. 

Porvaritkin lasketaan "herroihin" ja "rikkaisiin". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ja työelämässä myös. Työelämässä se pahenee, kun kiusaamisen lisäksi tulee sukupolvien kuilut ja vanhat akat/ukot tulevat paljon karummasta maailmasta

Miten niin karummasta?

No vaikka meikäläinen X-sukupolvi kävi ala-astetta aikana, jolloin kiusaaminen oli ihan sallittua. Nyrkkitappeluita myöten. Pää uitettiin vessanpöntössä. Opettajat tällaisesta mopotuksesta katsoi vain toisaalle, siihen ei puututtu vaikka olisi silmien alla tapahtunut. Nykyään sellaisesta kutsutaan poliisi koululle. 

Lasten ruumiillinen kuritus oli myös sallittua 1984 asti. 

Että ehkä silleen karummasta. 

Poliisia ei edelleenkään kutsuta koululle vaikka joku valtteri-viljami (anteeksi Nooa-Luca) rusikoisi jonkun henkihieveriin. Se on sitä boys will be boys -ajattelua, etenkään naisopettajat eivät halua puuttua.

Sen sijaan jos oppilas ottaa ylimääräisen kalapuikon tai ei suostu lopettamaan puhelimen näppäilyä tunnilla, niin sitten kyllä miekkataksi pyörähtää pihaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain ruotsinkieliset kuuluvat ylempiin säätyihin aatelistoon, papistoon ja porvaristoon. Kaikki suomenkieliset polveutuvat talonpoikaissäädystä tai säädyttömästä rahvaasta. Ei siinä yhden sukupolven yliopisto-opinnot muuta mitään. 

Tuosta ajasta on nyt kumminkin parisataa vuotta, joten kyllä siinä on jo siitä talonpojasta ennättänyt useampi sukupolvi  tehdä muuta ja kouluttautua.

Omassa suvussa on kreiviä, pappia , kenraalia ja  tilanomistajaa Pietarissa,  Viipurissa, Tukholmassa ja Turussa 1625-1800-luvun loppupuolelle saakka, jolloin oma sukuhaara  siirtyi tilanomistajaksi Savoon.  Vanhemmilla opistotason koulutus ja minä ja serkkumme olemme ensimmäiset nykyajan ylioppilaat ja vähintään maisteritutkinnon suorittaneet.  Mihin me kuulutaan? Uskoisin ,että tällainen tausta on ihan yleinen Suomessa.

Olet duunari/talonpoika. 

Kiusaamista yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa?

Siellä käydään luennoilla. Tutustutaan eri tilanteissa ja kanssakäymisessä. Ryhmäyttämiseen panostetaan, ja siinä tuskin ketään kiusataan.

Sosiaaliset ympyränsä voi hankkia myös muualta. Parin harjoitustöihin saa myös paripörssin kautta.

Vähän sama kuin kysyisi, esiintyykö prisman/cittarin vaateosaston asiakkaiden kesken kiusaamista. 

Sisko opiskellut yliopistossa kaksi tutkintoa ja aivan sairaita juttuja olen kuullut. Eipä se k*sipäisyys ja/tai persoonallisuushäiriöisyys koulutustasoa katso. Esim. perättömiä syytöksiä seksuaalisesta häirinnästä, härskejä yrityksiä teetättää työt muilla, perättömiä plagiointihuhuja, kaikkea tuollaista mustamaalaamista esiintyy. Mikä sivistyksen kehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fyysistä kiusaamista yliopistoissa harvemmin on, mutta muut kiusaamisen muodot kyllä ovat tehokkaassa käytössä. Ostrakismi on yleistä, varsinkin jos tulee akateemiseen ympäristöön duunaritaustalla. Ihan turha kuvitella, että yliopisto olisi joku kivakoulu tai kiusaamisvapaa vyöhyke.

Mistä siellä muut tietää, kuka on duunatitaustalta?

Tausta kyllä tulee ilmi puheesta, käytöksestä, pukeutumisesta. Siitä, ettei ole koskaan lasketellut, golfannut tai käynyt ulkomailla. 

Olen matalasti kouluttautuneiden duunarivanhempien lapsi ja elin lapsuuteni kotikaupunkini huonomaineisimmalla asuinalueella. Koulun liikuntapäivinä kävimme golfaamassa, ratsastamassa, laskettelemassa ja purjehtimassa jollilla, keskellä 90-lukua! Myös perheen kanssa kävimme laskettelureissuilla ja joskus ulkomailla, ja samoin tekivät duunariperheistä olevat kaverini.

Mä opiskelin maisterin tutkinnon vuosituhannen vaihteen molemmin puolin enkä kyllä varsinaista kiusaamista muista. Ainoa yhtään kiusaamiseen viittaava juttu oli se, kun ekana opiskeluvuonna pari tyttöä joskus vinoili hyvin hoikan opiskelutoverimme laihuudesta. Hän oli todennäköisesti anorektikko. Mutta en usko, että kukaan hänelle päin naamaa sanoi asiasta. Kun keskityin seuraavana vuonna oman suuntautumisvaihtoehtoni opintoihin, meille muodostui oikein mukava kaveriporukka, jossa oli ydinryhmä ja vähän diffuusimpia tapauksia. Ketään ei syrjitty, vaan kaikki halukkaat pääsivät aina mukaan aktiviteetteihin ja hörhellyksiin. Kaikki eivät tietenkään ihan samalla tavalla tulleet toimeen kaikkien kanssa, mutta olisin hyvin hämmästynyt, jos joku silloisista opiskelukavereista tulisi kertomaan tunteneensa itsensä kiusatuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fyysistä kiusaamista yliopistoissa harvemmin on, mutta muut kiusaamisen muodot kyllä ovat tehokkaassa käytössä. Ostrakismi on yleistä, varsinkin jos tulee akateemiseen ympäristöön duunaritaustalla. Ihan turha kuvitella, että yliopisto olisi joku kivakoulu tai kiusaamisvapaa vyöhyke.

Mistä siellä muut tietää, kuka on duunatitaustalta?

Tausta kyllä tulee ilmi puheesta, käytöksestä, pukeutumisesta. Siitä, ettei ole koskaan lasketellut, golfannut tai käynyt ulkomailla. 

Olen matalasti kouluttautuneiden duunarivanhempien lapsi ja elin lapsuuteni kotikaupunkini huonomaineisimmalla asuinalueella. Koulun liikuntapäivinä kävimme golfaamassa, ratsastamassa, laskettelemassa ja purjehtimassa jollilla, keskellä 90-lukua! Myös perheen kans

Mutta et selvästikään ole minkään KÖYHÄN duunariperheen lapsi, kuten suurin osa duunareista on. Entä puhe, käytös ja pukeutuminen? Sulaudutko akateemisten joukkoon helposti vai piikitelläänkö noissa asioissa duunariudestasi?

Jos erotut joukosta jollain tavalla, niin sinua kiusataan. Missä tahansa. Ole keskiverto kaikinpuolin ja mahdollisimman samanlainen kuin muut, niin vältyt kiusaamiselta. 

Mutta et selvästikään ole minkään KÖYHÄN duunariperheen lapsi, kuten suurin osa duunareista on. Entä puhe, käytös ja pukeutuminen? Sulaudutko akateemisten joukkoon helposti vai piikitelläänkö noissa asioissa duunariudestasi?

Kokemukseni mukaan yliopistossa joukkoon ovat sulautuneet kaikenlaisista taustoista tulleet. Harva siellä kenenkään taustoja tuntee.

Vierailija kirjoitti:

Mutta et selvästikään ole minkään KÖYHÄN duunariperheen lapsi, kuten suurin osa duunareista on. Entä puhe, käytös ja pukeutuminen? Sulaudutko akateemisten joukkoon helposti vai piikitelläänkö noissa asioissa duunariudestasi?

 

Kokemukseni mukaan yliopistossa joukkoon ovat sulautuneet kaikenlaisista taustoista tulleet. Harva siellä kenenkään taustoja tuntee.

Ei tarvitse tunteakaan, kun sen huomaa kysymättäkin. Perhetausta näkyy. Jo keskustelukulttuuri on erilainen eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvissa perheissä. 

Lukiossa? Ei meillä ollut lukiossa enää mitään kiusaamista. Silloin ei oltu enää niin lapsellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta et selvästikään ole minkään KÖYHÄN duunariperheen lapsi, kuten suurin osa duunareista on. Entä puhe, käytös ja pukeutuminen? Sulaudutko akateemisten joukkoon helposti vai piikitelläänkö noissa asioissa duunariudestasi?

 

Kokemukseni mukaan yliopistossa joukkoon ovat sulautuneet kaikenlaisista taustoista tulleet. Harva siellä kenenkään taustoja tuntee.

Ei tarvitse tunteakaan, kun sen huomaa kysymättäkin. Perhetausta näkyy. Jo keskustelukulttuuri on erilainen eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvissa perheissä. 

Luennoilla ja opiskeluryhmissä keskusteltiin opiskeltavista aiheista. Lounastauoilla jne. keskusteltiin opinnoista, ruuasta, bileistä, parisuhteista, kesätöistä ja tulevaisuudensuunnitelmista. Ei näissä keskusteluissa kenenkään perhetausta ole tullut sen kummemmin ilmi.

Opettajan työssä ainoa hauska ja nautinnollinen asia on kun saa kiusata opiskelijoita, yliopistossa opiskelijoita on helpoin kiusata ja nöyryyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fyysistä kiusaamista yliopistoissa harvemmin on, mutta muut kiusaamisen muodot kyllä ovat tehokkaassa käytössä. Ostrakismi on yleistä, varsinkin jos tulee akateemiseen ympäristöön duunaritaustalla. Ihan turha kuvitella, että yliopisto olisi joku kivakoulu tai kiusaamisvapaa vyöhyke.

Mistä ihmeestä tuon taustan tunnistaa? Kyse on aikuisista ihmisistä.

 

Kyllä se tausta nopeasti siellä esiin tulee. Mun kanssa samaan aikaan aloittaneet opiskelijat tunsivat toisensa jo etukäteen, sillä he olivat opiskelleet Helsingin eliittilukioissa ja verkostoituneet jo ennen yliopistoon tuloa. Keskiluokkaisina heillä oli ihan eri harrastuksia kuin mulla. Monet olivat harrastaneet mm. balettia ja ratsastusta pienestä pitäen. Matkustelu oli myös yleistä. Pari kolme vuosittaista ulkomaanmatkaa oli rutiinia, samoin

Tämä koskee kyllä vain tiettyjä aloja pk-seudun yliopistoissa, ei voi siis mitenkään yleistää koskemaan kaikkea yliopisto-opiskelua. Minun opiskelukavereista arvioilta puolet oli duunaritaustaisia, tai jopa enemmänkin, tuollainen kuvatunlainen "elitismi" oli poikkeus joukosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta et selvästikään ole minkään KÖYHÄN duunariperheen lapsi, kuten suurin osa duunareista on. Entä puhe, käytös ja pukeutuminen? Sulaudutko akateemisten joukkoon helposti vai piikitelläänkö noissa asioissa duunariudestasi?

 

Kokemukseni mukaan yliopistossa joukkoon ovat sulautuneet kaikenlaisista taustoista tulleet. Harva siellä kenenkään taustoja tuntee.

Ei tarvitse tunteakaan, kun sen huomaa kysymättäkin. Perhetausta näkyy. Jo keskustelukulttuuri on erilainen eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvissa perheissä. 

Luennoilla ja opiskeluryhmissä keskusteltiin opiskeltavista aiheista. Lounastauoilla jne. keskusteltiin opinnoista, ruuasta, bileistä, parisuhteista, kesätöistä ja tulevaisuudensuunnitelmista. Ei näissä keskusteluissa kenenkään perhetausta ole tullut sen kumme

Ehkä olet keskustellut ainoastaan samankaltaisen taustan omaavien opiskelukavereiden kanssa. Duunarin puhetyyli on restricted code, akateemisen suvun vesan elaborate code. Lääkäriperheen lapsi ei sulaudu raksamiesten joukkoon sen paremmin kuin duunari yliopistoon. 

Ei yliopistossa, mutta lukiossa kyllä: luokan suunsoittajapojat pilkkasivat ja yrittivät saattaa naurunalaiseksi yhtä kilttiä, vähän reppanan oloista poikaa. Erityisesti tätä tapahtui pienemmässä ryhmässä tossukkaopettajan tunneilla.

Vierailija kirjoitti:

Opettajan työssä ainoa hauska ja nautinnollinen asia on kun saa kiusata opiskelijoita, yliopistossa opiskelijoita on helpoin kiusata ja nöyryyttää.

Niin niitä pitääkin joskus vähän nöyryyttää, koska ovat niin pirun ylimielisiä, että eivät hyväksy edes aina tenttituloksia, jos eivät pääse tentistä läpi. Muistan kun yksi naisopiskelija tuli itkien anomaan, että enkö voisi katsoa tämän tenttivastaukset uudestaan läpi ja päästää armosta läpi. No, katsoin tentin uudestaan läpi, ja totesin, että kyllähän tässä virhe oli tapahtunut: olin antanut liikaa sinulle pisteitä. Korjasin jo hylätyn arvosanan pistemäärää alemmaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta et selvästikään ole minkään KÖYHÄN duunariperheen lapsi, kuten suurin osa duunareista on. Entä puhe, käytös ja pukeutuminen? Sulaudutko akateemisten joukkoon helposti vai piikitelläänkö noissa asioissa duunariudestasi?

 

Kokemukseni mukaan yliopistossa joukkoon ovat sulautuneet kaikenlaisista taustoista tulleet. Harva siellä kenenkään taustoja tuntee.

Ei tarvitse tunteakaan, kun sen huomaa kysymättäkin. Perhetausta näkyy. Jo keskustelukulttuuri on erilainen eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvissa perheissä. 

Luennoilla ja opiskeluryhmissä keskusteltiin opiskeltavista aiheista. Lounastauoilla jne. keskusteltiin opinnoista, ruuasta, bileistä, parisuhteista, kesätöistä ja tulevaisuudensuunnitelmista. Ei näissä keskusteluissa kenenkään perhetausta ole tullut sen kumme

Tulee se ilmi, kun ihmiset kysyvät mitä vanhempasi tekevät työkseen ja joudut sen häpeillen kertomaan ihmisille, jotka ovat juuri kertoneet olevansa asianajaja/professoriperheestä.