Ulkopuolista näkemystä kaivaten
Kotona alkaa olla hieman kärjistynyt ilmapiiri asiassa jota on vaikea itse tarkastella ihan ulkopuolisena, neutraalisti, ja kaipaisin hieman ulkopuolista näkemystä.
Tilanteemme on se, että reilun 10 avioliittovuoden (olemme n 45-vuotiaita) seksi on vähentynyt ja muuttunut kovasti. Syitä on varmaan paljon, mutta nyt ei ole kyse siitä. Tällä hetkellä intiimiä kanssakäymistä on harvoin, 1-2 kertaa kuukaudessa, ja se seuraa aina samaa kaavaa: tiedän miten vaimoa täytyy käsitellä jotta hän ylipäätään voi syttyä, ja osaan antaa hänelle orgasmin käsin. Se on pitkä prosessi jossa mennään täysin hänen ehdoillaan, mutta se on OK minulle toki. Ongelmana on se, että orgasmin saatuaan meillä on jo pitkään homma loppunut siihen. Tai noh, vaimo on valmis hiljaa ja ilman sen enempää vuorovaikutusta kyllä käsin hoitelemaan minut, mutta ei muuta.
Nyt olen pidempään kokenut tuon sen verran ikävänä torjuntana, siis että kategorisesti ei ole muuta luvassa (koska hänen ei tee mieli muuta), että minun on äärimmäisen vaikea itse kiihottua ja laueta tuossa tilanteessa. Koen että lämmitysvaiheessa on menty vaimon ehdoilla, eli minä en ole saanut siitä sitä mitä minä kaipaisin, ja sitten pitkän oman työn jälkeen saan väsyneen käsihoidon, eli ei oikein ole mitään mikä saisi minut hyrräämään. Näin ollen viime aikoina on homma yleensä loppunut siihen että muutaman minuutin kuluttua totean että "pidetään vähän taukoa", ja sitten vaan jätetään palaamatta asiaan.
Nyt itse kysymykseen: olen joutunut toteamaan (puhutaan kyllä seksistä avoimesti ja riitelemättä, ja molemmat tietävät että toinen on tyytymätön siihen, se on todettu ihan hyvässä hengessä) että en pahemmin kaipaa noita käsihoitoja tuossa kontekstissa. Tilanne on kuitenkin aina pitkävetinen, ja osaan kyllä itse tyydyttää itseni käsin paremmin kuin vaimoni. Eli jos puhutaan ihan tyydytyksestä niin teen sen mieluummin itse omalla ajallani. Jos taas puhutaan muuten vaan läheisyydestä niin tottakai, nautin kyllä siitä, mutta ei sotketa siihen seksiä. Yhdyntään olisin tottakai valmis, mutta se nyt ei ole mahdollista. Vaimoni kuitenkin kokee jotenkin hankala sen, että hän ei pääse osallistumaan minun kivaan, ja pelkää ehkä (ja varmaan aiheesta) että minun kiinnostukseni intiimiin kanssakäymiseen siinä muodossa miten sen teemme tulee vähenemään, jos ja kun hoidan itse omat orgasmini (todettakoon että suuseksi ei ole meillä vaihtoehto, sitä vaimo ei jaksa lainkaan).
Olenko kohtuuton kun totean että ei tarvitsisi minua yrittää käsipelillä hoitaa, jos ei muuten mikään kiinnosta ja kun ei oikein intoa tai osaamista siihen ole? Vai pitäisikö minun antaa toisen yrittää ja esittää että on mukavaa, ja sitten hoitaa omat asiani "salaa"? Miten pystyn uskottavasti lopettamaan toimituksen, kun ei se kuitenkaan orgasmiin johda?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Mun korvaan toi tilanne on sellanen et teillä ei tavallaan ole seksiä ollenkaan. Siitä on syytäkin olla tyytymätön. Sä hoidat hänelle kädellä orgasmin ja saisit sen päälle haluttoman käsihoidon. Olen toki siinä mielessä eri asemassa tässä että nautin valtavasti yhdynnästä ja pitkässäkin suhteessa olin useammin halukas kuin mieheni, nykyisessäkin suhteessa ajoittain. En siis oikein ymmärrä miksi nainen teillä ei sellaista yhteistä seksiä halua ollenkaan. Musta tossa on iso ongelma ja ristiriita teillä ja lähtisin ihan erostakin keskustelmaan jos tuota ei saada millään korjattua? Eihän tuo ole mikään seksielämä ettei yhdyntää ole ikinä oikein ja suuseksiä ei myöskään, ehkä hän ei ole seksuaalinen ihminen mut sun kannattaa miettiä haluatko koko elämän tuollaisessa tuhlata!
Nojoo, onhan sitä seksiä muutakin kuin perinteinen yhdyntä, mutta kyllä mä kieltämättä koen myös että tavallaan meillä ei ole seksiä lainkaan, kun se ei enää ollenkaan pidä sisällään mitään yhdyntää. Sen verran korjaan että eihän tässä ole kyse "haluttomasta käsihoidosta". Vaimo kyllä ihan haluaa antaa sen, mutta ei vaan osaa tuoda siihen mukaan mitään intoa tai osoittaa halua, jolloin se on innoton, muttei haluton. Se on päinvastoin ongelman yksi ulottuvuus, että hän kyllä haluaisi että nauttisin, kunhan vaan tekisin sen juuri sillä tavalla kuin hänelle sopii :( Se että sanon etten ole kiinnostunut, aiheuttaa hänessä pahaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi leikit mukana, etkä oikeasti neuvo vaimolle mitä haluat kerta hänelle on tärkeää olla mukana ja tuottaa sinulle nautintoa?"
Tottakai minä olen neuvonut, haluasin ainakin välillä myös yhdyntää, tai suuseksiä, tai jos ei muuta niin ainakin sellaista asennetta että hän olisi innoissaan ja tykkäisi antaa minulle käsihoitoa. Mutta kun ei tee mieli yhdyntää (eikä sellainen tunnu hyvältä jos ei tee mieli), ei jaksa suuseksiä (leuka väsyy kuulema alta minuutissa, ja ajatus loppuun asti viemisestä on jokatapaukessa poisssuljettu), ja ei kuulema "osaa" kommunikoida tai eläytyä mukaan käsihoitoon. Joten lopputulos on että makaa vierelläni hiljaa ja yrittää yhdellä kuivalla kädellä runkata. Sekin voisi vielä toimia jos se olisi vaan joskus sitä, mutta yhdistettynä siihen henkiseen torjuntaan ja oman fiilikseni latistumiseen, ei tuo riitä saamaan minua innostumaan.
Eli bottom line: ei halua, ei pysty, ei osaa. Ei siinä neuvoamine
Vaihda parempaan. Se on mun neuvoni. Itse tein niin ja kyllä muuten kannatti.
No ei tietenkään pidä näytellä mitään. Luulisi, että vaimosi haluaisi myös itse/yhdessä alkaa keksimään ratkaisua tilanteeseen, jossa oma rakas ei tule tyydytetyksi. Tai kyllä mulla ainakin olisi huono omatunto enkä voisi itse nauttia jos toinen ei nauti. N32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohi aiheen, mutta vinkkinä miehille että kannattaa ihan alusta asti kertoa sille omalle naiselle mitä haluaa ja toivoo ja opastaa vaikka sitten kädestä pitäen antamaan nautintoa eri tavoin. Kun alkaa seurustelemaan nuorena ja viriilinä, niin äkkiä nainen tottuu siihen, että toinen on valmiina jo pienestä vihjeestä. Kun ikää tulee ja uutudenviehätys erektioherkkyyden kanssa vähenee, on hankala alkaa opettelemaan toisen tyydyttämisen alkeita a:sta alkaen. Lisäksi saattaa tulla tosi riittämätön olo.
Vähän sama kuin nainen feikkaisi orgasmeja ja kymmenen vuoden päästä kertoisi, ettei noi sun temput nyt oikeasti mitään nautinnollisia ole.
Tästä meillä varmaan on vähän kyse, että vaimo tuntee riittämättömyyden tunteita. Hänelle olisi tärkeää saada olla mukana minun tyydyttämisessä, kunhan se vaan ei vaadi mitään sellaista mitä hän ei halua tehdä. J
Niin vähän puhutaan naisten taidoista, että taitavat monet luulla olevansa kovinkin taitavia. Eikä tietysti nuoren miehen tyydyttämiseen paljoa tissin vilautusta kummallisempaan tarvitakaan. Siksi voi oikeasti olla kova paikka myöntää itselleen, että olisikin jotain opittavaa. Miehethän nyt saa joka suunnasta kuulla miten onnettomia miehet yleensä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin oudolta kuulostaa tuo teidän seksielämänne. Luulisi, että vaimosikin ennemmin runkkaisi yksinään kuin on sinun hoideltavanasi, kun ei vaikuta mitenkään yhteisestä seksistä kiinnostuneelta.
Sano hänelle suoraan, että ne paskat käsihoidot eivät sinua kiinnosta. Jos saat jotain irti siitä vaimosi tyydyttämisestä, niin jatka sitä, muussa tapauksessa lopetat senkin.
Oman tyydytyksesi hoidat itsenäisesti tai vaimosi luvalla muussa seurassa.
Ei hän oman kertomansa mukaan runkkaa itsekseen lainkaan. Sen vähäisen halun mitä hänellä välillä on, sen hän haluaa hoitaa minun kanssani, mutta siis vaan käsipelillä, ei muuta. Kyllä hän aina oman orgasmin siitä saa, kun vuosien saatossa olen oppinut miten hänet voi sytyttää ja mikä tuottaa nautintoa aina orgasmiin asti. Saan minäkin siitä toki iloa, kun saan tuottaa nautintoa ihmiselle jota rakastan. Samasta s
Ja jotkut sanoo, että naiset on niin empaattisia.
Vierailija kirjoitti:
Opetelkaa puhumaan, oikeesti.
Tämä on kyllä aina niin helvetin hieno neuvo sellaisessa tilanteessa kun se seksiin haluton on myös täysin haluton siitä seksistä puhumiseen
Sä kuulostat tosi empaattiselta ja ymmärtäväiseltä mieheltä mutta ei tuo tilanne ole millään lailla reilu tai mitenkään asiallinen sun puolelta. Musta tossa pitäisi nyt vaan sun nostaa kissa pöydälle ja menisitte jonnekin seksuaali/pariterapiaan. Jos fyysistä estettä ei ole yhdyntään niin pitäisi sitäkin olla edes joskus, tulee oikein paha mieli sun puolesta kun tuo on just sen kuulonen tilanne et ymmärrät ja yrität ihan liian pitkälle ja oikeesti tilanne on jo todella paha. Onko teillä lapsia ja miten koet muuten teidän suhteen ja läheisyyden siinä? Minusta tossa on kaikki ainekset siihen että on syytä keskustella erosta jos ei asiaa saada millään korjattua, ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Sä kuulostat tosi empaattiselta ja ymmärtäväiseltä mieheltä mutta ei tuo tilanne ole millään lailla reilu tai mitenkään asiallinen sun puolelta. Musta tossa pitäisi nyt vaan sun nostaa kissa pöydälle ja menisitte jonnekin seksuaali/pariterapiaan. Jos fyysistä estettä ei ole yhdyntään niin pitäisi sitäkin olla edes joskus, tulee oikein paha mieli sun puolesta kun tuo on just sen kuulonen tilanne et ymmärrät ja yrität ihan liian pitkälle ja oikeesti tilanne on jo todella paha. Onko teillä lapsia ja miten koet muuten teidän suhteen ja läheisyyden siinä? Minusta tossa on kaikki ainekset siihen että on syytä keskustella erosta jos ei asiaa saada millään korjattua, ikävä kyllä.
Kiitos lämpimistä sanoistasi! Tietysti tekstini täällä on aina ja väistämättä hieman omista lähtökohdista kirjoitettu, vaikka yritän olla objektiivinen ja esittää asian neutraalisti. On kuitenkin ilahduttavaa kuulla että lukija voi samaistua kokemaani ahdistukseen, ja ikäänkuin validoida että en minä tässä täysin vaan ongelmia kuvittele.
Meidän tilanne on se että pari- ja seksuaaliterapioissa on kyllä käyty, paljonkin, ja sieltä on saatu erilaisia lähestymistapoja yrittää kartoittaa tuota vaimon haluttomuutta tai kiihottumisen laimeutta, jonka hän kokee syyksi siihen ettei halua yhdyntään asti mennä. Hieman vaikea ymmärtää sitä, kun kuitenkin orgasmiin asti pääsee hyväilyllä, mutta uskon että hän on kyllä rehellinen tässä eikä vaan keksi omiaan. Esivaihdevuodeoireet on yksi mahdollinen kandidaatti juurisyyksi, mutta ei sitä millään hormonihoidoilla ole saatu paranneltua.
Meilä on lapsi, ala- ja yläkouluikäiset. Meillä on hyvä ja rakastava suhde muuten, lämpimät välit ja osoitamme rakkauttamme sanoin ja teoin. Meillä on myös käynyt sikäli hyvin elämässä että työni on tuottanut erinomaisen hyvin taloudellista hedelmää, joten kaiken kaikkiaan meillä on varsin hyvä olla. En haluaisi luopua mistään tässä kokonaisuudessa, joten eroon en kovin helposti lähde. Ajatus yksin elämisestä myös jollain tasolla pelottaa, vaikka tiedän että putoaisin kyllä jaloilleni. Vaimolle se olisi hyvin paljon suurempi askel huonompaan arkeen, joten en usko että hänkään hevin tästä luopuisi.
Vierailija kirjoitti:
Sä kuulostat tosi empaattiselta ja ymmärtäväiseltä mieheltä mutta ei tuo tilanne ole millään lailla reilu tai mitenkään asiallinen sun puolelta. Musta tossa pitäisi nyt vaan sun nostaa kissa pöydälle ja menisitte jonnekin seksuaali/pariterapiaan. Jos fyysistä estettä ei ole yhdyntään niin pitäisi sitäkin olla edes joskus, tulee oikein paha mieli sun puolesta kun tuo on just sen kuulonen tilanne et ymmärrät ja yrität ihan liian pitkälle ja oikeesti tilanne on jo todella paha. Onko teillä lapsia ja miten koet muuten teidän suhteen ja läheisyyden siinä? Minusta tossa on kaikki ainekset siihen että on syytä keskustella erosta jos ei asiaa saada millään korjattua, ikävä kyllä.
Apn tilanne on kamala - ja tähän mennään valitettavasti kun aina ja joka paikassa toitotetaan, ettei koskaan tarvitse tehdä mitä itse ei halua.
Siitäkin tuli kamala meteli kun Maria Veitola joskus totesi, ettei aina voi haluttaa hirveästi samaan aikaan kuin miestä, joskus se on vain pöksyt pois ja hommiin... mutta kyllä se vähän niin on, että parisuhteessa (missä haluaa pysyä) joskus joutuu tekemään jotain 'haluttomasti', vaan koska se on ok, koska tuota toista rakastan.
Vaimosi käytös on käsittämätöntä. Itse pistäisin sinuna jarrut päälle niitten hänen hoitojensa kanssa -"ei nyt kyllä yhtään kiihota ajatus, en saa siitä mitään". Pitäisikö häntä miettimään omaa rooliaan?
Hänet on varmaan kasvatettu "seksiä harrastetaan sen vuoksi, ettå tehdään lapsia" - ja koska niitä ei enää tarvita lisää, ei "teidän ikäisten enää kuulu haluta seksiä"?
Tiedätkö edes saako vaimosi sen orgasmin vai "nyt on teeskennelty tarpeeksi, nyt loppufeikkaus ja nukkumaan"? (Oma mies ei tajua, jos joskus haluan päästä nukkumaan ja feikkaan....)
Toivottavasti löydät vielä seksin elämääsi (se että kerran kaksi kuussa hiplutat vaimollesi orgasmin ei ole mitään seksiä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä kuulostat tosi empaattiselta ja ymmärtäväiseltä mieheltä mutta ei tuo tilanne ole millään lailla reilu tai mitenkään asiallinen sun puolelta. Musta tossa pitäisi nyt vaan sun nostaa kissa pöydälle ja menisitte jonnekin seksuaali/pariterapiaan. Jos fyysistä estettä ei ole yhdyntään niin pitäisi sitäkin olla edes joskus, tulee oikein paha mieli sun puolesta kun tuo on just sen kuulonen tilanne et ymmärrät ja yrität ihan liian pitkälle ja oikeesti tilanne on jo todella paha. Onko teillä lapsia ja miten koet muuten teidän suhteen ja läheisyyden siinä? Minusta tossa on kaikki ainekset siihen että on syytä keskustella erosta jos ei asiaa saada millään korjattua, ikävä kyllä.
Kiitos lämpimistä sanoistasi! Tietysti tekstini täällä on aina ja väistämättä hieman omista lähtökohdista kirjoitettu, vaikka yritän olla objektiivinen ja esittää asian neutraalisti. On kuite
Mitä jos ihan rauhallisesti sanoisit että sä et myöskään halua erota tai rikkoa teidän perhettä mutta tämä seksiasia on korjattava tavalla tai toisella? Joko niin että hän kuitenkin sitä yhdyntää haluaisi ja miettisi jotenkin uudelleen tämän kuvion (nyt ajattelee että sinä pysyt ns pitämättäkin niin ei tarvitse mihinkään vaivautua) ja hänelle tulisi edes pieni hätä että menettää nyt miehensä jos ei mikään muutu. Usein se vaatii kuitenkin pienen tai ison kriisin että asiat muuttuu, olen ihan varma että siellä vielä olis jotakin muuta kun tuo jos hän pikkuisen pelästyisi ja pääsisi sen avulla pois mukavuusalueelta. Toinen vaihtoehto on että myöskin rauhallisesti keskustelet siitä mahdollisuudesta että käyt diskreetisti jonkun rakastajan kanssa seksiä harrastamassa. En tiedä onko millään lailla sulle vaihtoehto mutta saisi häntä tämäkin vaihtoehto edes mielessä läpikäytynä ajattelemaan uudelleen?
Mun mielestä tossa juurisyy on se, että mitään ei vaivaudu tällä saralla sinun eteesi tekemään kun sinä et minnekään ole koskaan menossa. Ei varmaan tiedostaen näin toimi mutta sitä tuo on. Todellakin sinulla on tässä oikea asia ja varmasti jokainen ulkopuolinen sun ahdistuksen tän asian suhteen validioi!
"Sen verran korjaan että eihän tässä ole kyse "haluttomasta käsihoidosta". Vaimo kyllä ihan haluaa antaa sen, mutta ei vaan osaa tuoda siihen mukaan mitään intoa tai osoittaa halua, jolloin se on innoton, muttei haluton. Se on päinvastoin ongelman yksi ulottuvuus, että hän kyllä haluaisi että nauttisin, kunhan vaan tekisin sen juuri sillä tavalla kuin hänelle sopii :( Se että sanon etten ole kiinnostunut, aiheuttaa hänessä pahaa mieltä."
Minusta menet tässä sanojen pyörittelyssä nyt aivan metsään. Innoton muttei kuitenkaan haluton? Se on kuule niin, että jos joku haluaa tehdä jonkun homman, minkä tahansa, ja se on hänelle tärkeää (niinkuin sanoit aiemmassa viestissä), niin kyllä sen hänestä huomaa.
Ja toisinpäin.
"Hän ei osaa tuoda mukaan intoa ja osoittaa halua". Herätys! Pitääkö ihmisen erikseen oikein yrittää tuoda intoa mukaan asiaan, josta on innostunut? Ei. Ei todellakaan, se tulee luonnostaan.
Tilanne on se, että vaimosi sanoo asioita joita ei tarkoita. Hän haluaa suhteen jatkuvan, ja siksi sanoo, että haluaa tyydyttää sinut edes käsin. Mutta ei se häntä tekona kiinnosta pätkän vertaa.
Ymmärrän, että tilanne on vaikea. Mutta ei se noin voi jatkua, kuulostaa kamalalta. Joku muutos teidän pitää keksiä. Molemmat teeskentelette nyt, ei ihme ettei tunnu hyvältä tuo "seksielämä".
Jos miesväki tietäisi, että naisten elämänmuutos (vaihdevuodet) alkavat noin +/-45 vuoden iässä, niin miehet eivät tietenkään valitsisi oman ikäistä naista puolisokseen, vaan ottaisivat nuorikon, 20-30 vuotta itseään nuoremman vaimon. Kuten on tehty kautta historian, kunnes 1900 alussa alkoi feministit vaatimaan parisuhteen tasa-ikäisyyttä, ja siihen liittyen nuorten naisten "suojelemista" (suojaikä) jolla saivat nuorikot pois parnvalintamarkkinoilta.
Vierailija kirjoitti:
Aivan samoin kuin minulla on käynyt kahdesti. Vaimollasi on alkanut elämänmuutos (vaihdevuodet, "the change of life"). Hän on saanut muutosta varten hormonaalisia aineita sekä ohjeita gynekologilta tai nuppipuoskarilta siitä kuinka sinua tulee käsitellä sekä psyykkisesti manipuloida. Sinulle ei ole kerrottu yhtään mitään, kenenkään toimesta.
Elämänmuutos lopettaa naisen seksuaalisen funktion, ja halut, ja kyvyn, siis vagina ei enää kostu, eikä reagoi millään muullakaan tavalla, kuten syvyyden lisääntymisellä, seksuaalisiin stimulaatioihin. Tämä on lopullinen tilanne, mikään lääke/hoito ei palauta seksuaalisuutta ennalleen.
Elämänmuutos (muutosvaihe kestää noin 2-8 vuotta) ei pelkästään lopeta naisen seksuaalisuuta vaan tyypillisesti tekee naisesta äärimmäisen happaman, kiukkuisen, raivoisan, pirullisen, juonivan, &c. Elämänmuutoksesta on muodostunut valtavan suuri ja vahva tabu, miehet on pidetty täysin pimennossa k
Onpas sulla mustavalkoinen käsitys asiasta.
Onko vaimosi puhunut tästä esim gynekologilla? Hänellä voi olla jo vaihdevuodet vauhdissa ja paikat 'ikääntyy'. Toki voi olla muutakin 'rakenteellista yksityiskohtaa' minkä takia seksi ei tunnu hyvältä.
Itse sain avun siihen, ettei tuntunut enää niin hyvältä, koska 'liukkaus puuttui' niinkin helposta asiasta kuin 'pieni suihkaus Femisan-öljyä (apteekin hyllystä, toki vaikka ruokaöljy taitaisi toimia 🤷) ennen kuin aloitetaan yhtään mitään' (jep jopa se hiplutteluseksi on parempaa kuin on valmiiksi vähän liukkautta).
Mutta mitä ihmettä sinä saat irti siitä jos vain annat hänelle orgasmin? Ehkä pieni katko silläkin rintamalla auttaisi häntä paremmin ymmärtämään miltä sinusta tuntuu tulla "ei-halutuksi"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetelkaa puhumaan, oikeesti.
Tämä on kyllä aina niin helvetin hieno neuvo sellaisessa tilanteessa kun se seksiin haluton on myös täysin haluton siitä seksistä puhumiseen
Noin se on. Minä aina otan jostain sopivasta jutusta kuvakaappauksia kännykkään ja lähettelen niitä tekstiviestinä vaimolle sopivien kukkaiskuvien tms. kera. Kyllä hän ne aina jossain vaiheessa lukee ja päästään vaihtamaan ajatuksia. Aikaa ja hermoja se kysyy, mutta edistymistä on tullut kovastekkin. Varsinkin halukkaitten naisten kertomukset näyttäisivä avaavan hänen käsityksiään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opetelkaa puhumaan, oikeesti.
Tämä on kyllä aina niin helvetin hieno neuvo sellaisessa tilanteessa kun se seksiin haluton on myös täysin haluton siitä seksistä puhumiseen
Noin se on. Minä aina otan jostain sopivasta jutusta kuvakaappauksia kännykkään ja lähettelen niitä tekstiviestinä vaimolle sopivien kukkaiskuvien tms. kera. Kyllä hän ne aina jossain vaiheessa lukee ja päästään vaihtamaan ajatuksia. Aikaa ja hermoja se kysyy, mutta edistymistä on tullut kovastekkin. Varsinkin halukkaitten naisten kertomukset näyttäisivä avaavan hänen käsityksiään.
Minua tämä ärsyttää: mies lähettelee just niitä Iltalehden 'kyllä suihinotostakin voi oppia nauttimaan' , 'peppuseksiä kannattaa kokeilla sitä voi harjoitella' -- itse olen kertonut rajani jo monesti (ja ennen naimisiinmenoa myös !) joten Älä Jankuta! Tai kohta en halua yhtään mitään seksiä.
Miksi ei voi kunnioittaa toisen rajoja? Ja MIKSI ILTALEHTI (ja sanomat) on sillä seksuaaliselta agendalla, että kaikkien pitää oppia tykkäämään kaikesta???
Osa avioliitoista on myös sellaisia, että on tiennyt jo etukäteen, miten tulevaisuudessa seksiä tulee olemaan. Tässä esimerkissä ei kuitenkaan näin.