En pääse yli tästä asiasta ja mun on pakko avautua. Pelkään miehiä.
Tuntuu vaa niin pahalta ja toivon asiallista keskustelua.
Tää kuulostaa todella vähäpäätöiseltä jutulta mutta se meni niin ihon alle ja jotain minussa muuttui. On pelottavaa kuinka lamaantunut minusta on tullut ja halut ovat olleet pitkään poissa. Hyvin harvoin on ollut joku mutta tässä on ollut 2 peräkkäistä tapausta näistä on siis aikaa. Enkä toivu tästä.
Mä on siis brunetti ja tumma sieltä alta. Mul jäi ikuiset traumat siitä kun yks mies sanoi ettei tee mieli koskee kun se näyttää likaiselta lätyltä.
Toinen mies sanoi että kiihottuu vain vaaleista karvoista. Pyysi ajaa karvat. Tälle huusin että mitä he lvrttiä se sitten mua kattelee jos tykkää vain vaaleatukkaisista naisista?
Voin sanoo että nää kommentit mursivat mua 100%. Menin niin rikki näistä että jopa työpaikalla käännän katse pois jos joku mies kävelee vastaan. Sen verran inhottaa.
Kommentit (48)
"Parempi haukkua varmuuden vuoksi kaikkia siis. Sitten voi ihmetellä, miksi naisilla on huonoja kokemuksia miehistä, ja kaasuvalottaa päälle että se on vain muutama mies maailmassa, vaikka itsekin haukkuu varmuudeksi kaikki. "
Ja vain mies tekisi tuollaista. Just.
Ihan tiedoksi, olen haukkunut toista ihmistä tasan yhden kerran (miespuolinen koulu"kaveri" melkein 30 vuotta sitten). Sen jälkeen haukkuja on ollut aina joku muu - yleensä naispuolinen henkilö.
Tule vain valittamaan. Suorastaan mielenkiinnolla odotan, mitä valheita keksit seuraavaksi.
Miesten pitäisi ymmärtää olla kommentoimatta naisten ulkonäköä millään tavalla. Mutta aina saa kuulla haukkuja.
Vierailija kirjoitti:
Miesten pitäisi ymmärtää olla kommentoimatta naisten ulkonäköä millään tavalla. Mutta aina saa kuulla haukkuja.
Onneksi naiset eivät ikinä hauku miehiä...
Eikö meille ole opetettu että on vain yksittäistapauksia?
Vai onko sitten kuitenkin niin, että ihmisessä on luonnostaan syvälle pesiytynyt ominaisuus luokitella asioita, ihmisiä jne. yksittäistapausten perusteella ja ap on tuon ominaisuuden luomien kysymysten äärellä.
Sanat satuttaa. Minullekin on jäänyt mieleen muutamia. Ala-asteella järjestimme taloyhtiön varastossa discon. Meitä oli kolme tyttöä ja kaksi poikaa. Pidin itseäni rumana, joten ei haitannut, että jäin ilman tanssiparia hitaita tanssiessa. Mutta sitä ennen, kun valittiin pareja, toinen pojista katsoi minua ja tokaisi, ettei hän noin ruman kanssa tanssi. Itkin siinä, kun istuin hiljaa ja muut tanssivat pimeydessä.
Nykyään mietin, että kukaan, ei edes lapsi, sano tuollaista, ellei ole jotenkin vajaa. Vajaa kotoa tulevasta rakkaudesta tai hyväksynnästä.