Onko kuolema kuin unta että ei tiedä mitään aikaa jota ei pysty kuvailla mitenkään?

Millaista oli ennen kuin syntyi?  Luultavasti ihminen vajoaa kuoleman jälkeen samaan tilaan kuin ei olisi koskaan syntynytkään, kaikki pyyhkiytyy pois.

Ateismi on kuitenkin kauheaa ja aiheuttaa ajattelua että millään ei ole väliä, kaikki on tässä elämässä, voin tehdä mitä vain ja kuolema päättää kaiken.

Ihan huvikseen ajattelen että tässä kaikessa täytyy olla joku merkitys ja olemalla hyvä ihminen ei häviä mitään.

Joku kuollut varmaan vastaa sulle.

Ihminen ei oikeastaan osaa kuvitella kuoleman jälkeistä aikaa. Ja onhan se äärimmäisen pelottava totta kai. Universumin aika ei lopu koskaan ja itse tulee oltua täällä pienen pieni hetki. Oikeastaan kaikki menee ihmiseltä ohi. Sitä suuremmalla syyllä kannattaa keskittyä elämään juuri nyt. Ei kannata omistaa elämäänsä työnteolle tai oikeastaan millekään yhdelle asialle. Kannattaa nähdä, kokea ja elää. Se oma elämä on niin äärimmäisen pieni hetki universumissa ja sitä ei koskaan tule toiste, että ei paljon kannata raataa pitkää päivää ajatellen että joskus sitten saa ison talon ja hienon auton. Ne on aivan äärimmäisen mitättömiä asioita loppuviimein.

Elämä on paradoksi 

Olen ollut enemmän kuolleena ennen syntymääni kuin elävänä, totuin jo. Whatisthebigdeal

Kuoltuani elämäni on samanlaista kuin vaikkapa 1950-luvulla. Tai 1800-luvulla. Kun minua ei vielä ollut.

On ihmisiä, jotka on käyneet sekä Taivaassa että helvetissä. 

Jeesus-jutut ovat oikeasti totta.

Kysymys siitä, onko kuolema kuin uneton uni tai tila, jossa aika ja tietoisuus lakkaavat, on yksi ikuisista filosofisista kysymyksistä. Monet ovat pohtineet, muistuttaako kuolema kokemuksena unen sitä tilaa, jossa ei ole aikaa, ajatuksia tai muistoja, ja jota on mahdotonta ymmärtää tai kuvata.

Tähän ajatukseen liittyy monia eri näkökulmia:

1. Filosofinen ja materialistinen näkökulma: Monet materialistiset filosofit ja ajattelijat näkevät kuoleman tilana, jossa tietoisuus lakkaa täysin. Tässä mielessä kuolema voisi olla samankaltainen kuin unettoman unen kokemus: tila, jossa ei tiedä mitään eikä ole mitään käsitystä ajan kulusta tai ympäristöstä. Tällöin kuolema on ei-tietoisuuden tila, jossa ei ole mahdollisuutta kokemuksiin tai ajatuksiin.

2. Subjektiivinen ajan kokemus: Tietoisuus vaikuttaa vahvasti siihen, miten koemme ajan kulumisen. Unettomassa unessa tai tajuttomuuden tilassa aika voi tuntua katoavan. Monet ajattelevat, että kuoleman kohdalla voisi tapahtua samanlainen ilmiö, jossa ajan käsite katoaa jos ei ole tietoisuutta, ei ole myöskään kokemusta ajasta.

3. Uskonnollinen ja henkinen näkökulma: Monissa uskonnoissa kuolema nähdään siirtymänä toiseen olomuotoon tai tietoisuuden jatkumisena jossakin muodossa, esimerkiksi sielunvaelluksen, jälleensyntymän tai ikuisen elämän kautta. Tällöin kuolema ei ole unetonta unta vaan siirtymätilanne, jonka jälkeen voi olla jonkinlainen uusi olemassaolon muoto.

4. Tieteen näkökulma: Nykyinen tiede ei pysty varmuudella kertomaan, millainen kokemus kuolema on, koska se liittyy tietoisuuden olemukseen asiaan, jota ei vielä täysin ymmärretä. Kuitenkin monissa aivotoimintaa tutkivissa tutkimuksissa on todettu, että aivot hiljalleen lakkaavat toimimasta kuoleman hetkellä, mikä tukee ajatusta, että tietoisuus päättyy.

Lyhyesti sanottuna, jos kuolema tarkoittaa tietoisuuden lakkaamista kokonaan, se voisi olla samankaltainen tila kuin täydellinen, uneton uni: tila, jossa ei ole tietoisuutta ajasta, itsestä tai ympäristöstä.

Kukaan elossa oleva ei tiedä. 

Vierailija kirjoitti:

Millaista oli ennen kuin syntyi?  Luultavasti ihminen vajoaa kuoleman jälkeen samaan tilaan kuin ei olisi koskaan syntynytkään, kaikki pyyhkiytyy pois.

Ateismi on kuitenkin kauheaa ja aiheuttaa ajattelua että millään ei ole väliä, kaikki on tässä elämässä, voin tehdä mitä vain ja kuolema päättää kaiken.

Ihan huvikseen ajattelen että tässä kaikessa täytyy olla joku merkitys ja olemalla hyvä ihminen ei häviä mitään.

Minusta arvokkaampaa on hyväksyä asiat sellaisina kuin ne ovat, eikä paeta mielikuvitusmaailmaan ja uskontoihin.

Totuus on tärkeämpää kuin se mikä tuntuu hyvältä tai pahalta.

Kaikessa täytyy olla merkitystä koska muuten minulle tulee paha mieli. Syvällistä.

Merkitys tarkoittaa sitä, että kuoleman jälkeen on olemassaoloa. Syvällistä.

Joo semmosta se oli kun viimeksi tsekkasin

Vihervassuna haaveilen että taivas olisi paikka jossa olisi lukemattomia sukupuolia ja runsaasti väkeä maapallon eri kolkilta.

Kaikki laulaisivat kumbayaa nuotiopiirin ympärillä...

Vierailija kirjoitti:

On ihmisiä, jotka on käyneet sekä Taivaassa että helvetissä. 

Jeesus-jutut ovat oikeasti totta.

Jo raamatussa sanotaan, että kuolleet eivät tiedä mitään ja se on sentään jumalan sanaa toisin kuin satusedät. Kun sinut siunataan kristillisessä uskossa, niin vasta viimeisenä päivänä sinut herätetään ja siihen asti olet maata, josta olet tullut.

Vierailija kirjoitti:

Vihervassuna haaveilen että taivas olisi paikka jossa olisi lukemattomia sukupuolia ja runsaasti väkeä maapallon eri kolkilta.

Kaikki laulaisivat kumbayaa nuotiopiirin ympärillä...

Persu kuvittelee omiaan. Älä viitti. Kaikki tajuaa sinun olevan persesuomalainen.

Vierailija kirjoitti:

Vihervassuna haaveilen että taivas olisi paikka jossa olisi lukemattomia sukupuolia ja runsaasti väkeä maapallon eri kolkilta.

Kaikki laulaisivat kumbayaa nuotiopiirin ympärillä...

Vaikka tyhmä oletkin, sinun ei tarvitse todistella tyhmyyttäsi  joka ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vihervassuna haaveilen että taivas olisi paikka jossa olisi lukemattomia sukupuolia ja runsaasti väkeä maapallon eri kolkilta.

Kaikki laulaisivat kumbayaa nuotiopiirin ympärillä...

Persu kuvittelee omiaan. Älä viitti. Kaikki tajuaa sinun olevan persesuomalainen.

Sä oot nero. Ootko ihan vihervassu?

Vierailija kirjoitti:

Millaista oli ennen kuin syntyi?  Luultavasti ihminen vajoaa kuoleman jälkeen samaan tilaan kuin ei olisi koskaan syntynytkään, kaikki pyyhkiytyy pois.

Ateismi on kuitenkin kauheaa ja aiheuttaa ajattelua että millään ei ole väliä, kaikki on tässä elämässä, voin tehdä mitä vain ja kuolema päättää kaiken.

Ihan huvikseen ajattelen että tässä kaikessa täytyy olla joku merkitys ja olemalla hyvä ihminen ei häviä mitään.

Ei ateismi ole sellaista, että ajattelisi voivansa tehdä mitä tahansa, koska millään ei ole mitään väliä. Ateismissa yksilö ei vain tarvitse omaan moraaliohjaukseen pelotetta ikuisesta kadotuksesta, vaan toimii yhteisöllisesti sisäsyntyisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaista oli ennen kuin syntyi?  Luultavasti ihminen vajoaa kuoleman jälkeen samaan tilaan kuin ei olisi koskaan syntynytkään, kaikki pyyhkiytyy pois.

Ateismi on kuitenkin kauheaa ja aiheuttaa ajattelua että millään ei ole väliä, kaikki on tässä elämässä, voin tehdä mitä vain ja kuolema päättää kaiken.

Ihan huvikseen ajattelen että tässä kaikessa täytyy olla joku merkitys ja olemalla hyvä ihminen ei häviä mitään.

 

Ei ateismi ole sellaista, että ajattelisi voivansa tehdä mitä tahansa, koska millään ei ole mitään väliä. Ateismissa yksilö ei vain tarvitse omaan moraaliohjaukseen pelotetta ikuisesta kadotuksesta, vaan toimii yhteisöllisesti sisäsyntyisesti.

Ateisteja on moneen junaan, myös noita, jotka haluavat elää ilman moraalia. Vapaa tahto on silloin pahuuden työkalu.

Viisaat kirjoittaa täällä, että aivot lakkaavat toimimasta, kun verenkierto ja hapen saanti niissä loppuu. Ja niin ollen tietämämme tietoisuuskin katoaa. Mutta minne?

Tietoisuutta ei ole pystytty tieteellisesti selittämään, joten kukaan ei voi varmasti väittää, että kuolema olisi kuin uneton uni, jossa ei ole tietoisuutta eikä muistoja. 

Olen sitä mieltä, että kuollessa tietoisuus sinänsä ei häviä minnekään, vaan se jää "leijumaan" jonnekin äärettömän avaruuden tilaan ilmestyessään uudestaan joskus jonnekin. Sanotaan sitä nyt vaikka sielun vaellukseksi.