Onko Suomessa paljonkin yli 70-vuotiaita, jotka eivät osaa muuta kieltä kuin Suomen?

Vierailija kirjoitti:

Huutonaurua. Olen tottunut tuon ikäisiin, jotka puhuvat noin neljää kieltä.

Huoh.

Riippuu ihan koulutuksesta onko niitä edes opiskellut.

Pelkästään kansa-kansalais-ammattikoulun käyneillä ei välttämättä ollut mitään kieliopintoja tai korkeintaan pari vuotta englantia.

Jos taas kävi oppikoulun, siellä tuli englannin/saksan lisäksi vähintään ruotsi ja lukiossa sitten paikkakunnasta riippuen oli mahdollista valita saksa/englanti/ranska. Jatko-opinnoissa sitten yleensä kai aikaisemmin saksa ja myöhemmin englanti oli se tärkein.

Ja loppujen lopuksi osaako mitään noista riippuu siitä, onko niitä tarvinnut käyttää kouluaikojen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

He ovat käyneet kansakoulun niin ei siellä opetettu kieliä. Ei myöskään amiksessa. Ja jos on yksikieliseltä alueelta ei osaa kuin äidinkieltään, suomea tai ruotsia.

Haluan tässä muistuttaa nykypolville, että sen ajan koululaiset osasivat yleensa lukea sujuvasti ja myös lukivat kirjoja vapaa-ajalla, koska silloin ei ollut niin paljon viihdykkeitä kuin nyt. Ei kännyköitä, ei tietokoneita peleineen, Suomessa oli yksi tai kaksi TV-kanavaa ja niillä oli ohjelmia rajoitetusti. Radion kuuntelu oli suosittua ja sekin on jonkin verran lisännyt kuulijoiden  sanavarastoa. Lisäksi se kehitti keskittymiskykyä, että oppi kuuntelemaan tarkasti.

Vierailija kirjoitti:

On paljonkin, osa tuon ikäisistä osaa kylläkin ruotsia mutta ei niin hyvin englantia jos sitä tässä haet takaa?

Toki aika paljon se vaihtelee ihmiskohtaisesti, varmaan sinunkin luokalla koulussasi oli niitä hyviä kielissä ja huonoja kielissä (ja vähän kaikessa) oppilaita.

Ja aloituksen perusteella, aloittajalla vaikuttaisi olevan todella lyhyt matikka ja ne numerot ovat kuitenkin se tärkein kieli, jos siis haluaa pärjätä elämässä, mutta kun ne vaatii älyä, voi voi sentään.

Itse et osaa ja sekös harmittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat käyneet kansakoulun niin ei siellä opetettu kieliä. Ei myöskään amiksessa. Ja jos on yksikieliseltä alueelta ei osaa kuin äidinkieltään, suomea tai ruotsia.

 

Haluan tässä muistuttaa nykypolville, että sen ajan koululaiset osasivat yleensa lukea sujuvasti ja myös lukivat kirjoja vapaa-ajalla, koska silloin ei ollut niin paljon viihdykkeitä kuin nyt. Ei kännyköitä, ei tietokoneita peleineen, Suomessa oli yksi tai kaksi TV-kanavaa ja niillä oli ohjelmia rajoitetusti. Radion kuuntelu oli suosittua ja sekin on jonkin verran lisännyt kuulijoiden  sanavarastoa. Lisäksi se kehitti keskittymiskykyä, että oppi kuuntelemaan tarkasti.

 

Kansakoulussa opetettiin englantia. Keskikouluun siirtyessä oli sitten jo hyvä pohja.Terveisin 1967 kansakoulun aloittanut.

Vierailija kirjoitti:

On, sanan sieltä toisen täältä on oppinut tietsikoitten kanssa räpeltäessä.

Kouluaikana englantia opiskeltiin tidella vähän.

Siinä tapauksessa lintsasit englannintunneilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat käyneet kansakoulun niin ei siellä opetettu kieliä. Ei myöskään amiksessa. Ja jos on yksikieliseltä alueelta ei osaa kuin äidinkieltään, suomea tai ruotsia.

 

Haluan tässä muistuttaa nykypolville, että sen ajan koululaiset osasivat yleensa lukea sujuvasti ja myös lukivat kirjoja vapaa-ajalla, koska silloin ei ollut niin paljon viihdykkeitä kuin nyt. Ei kännyköitä, ei tietokoneita peleineen, Suomessa oli yksi tai kaksi TV-kanavaa ja niillä oli ohjelmia rajoitetusti. Radion kuuntelu oli suosittua ja sekin on jonkin verran lisännyt kuulijoiden  sanavarastoa. Lisäksi se kehitti keskittymiskykyä, että oppi kuuntelemaan tarkasti.

 

Kansakoulussa opetettiin englantia. Keskikouluun siirtyessä oli sitten jo hyvä pohja.Terveisin 1967 kansakoulun aloittanut.

Niin opetettiin v. 60-luvun lopulla, mutta ei kovin paljon aikaisemmin, ainakin itse muistelisin että omalla paikkakunnallani taisin olla ensimmäisiä ikäluokkia, jolla englanti alkoi kolmannella tai neljännellä luokalla (1 tunti viikossa). Vanhemmilla kielten opetus taisi alkaa vasta oppikoulussa.

Kuinka hyvin? Olen opiskellut koulussa ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa, enkä puhu niistä mitään hyvin, osaa tuskin lainkaan. Eläkkeellä ollessa olen opiskellut espanjaa ja italiaa, niitä puhun vähän.

.En, mutta useampiakin peruskoulun englannintunneiila "koristeena" roikkuneita jotka eivät noilla tunneilla oppineet yhtään mitään. He puhuvat vain suomea ja sitäkin huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaiikki yli 70v ovat ovat kielitaidottomia.

Nyt puhut kyllä puppua! Minä olen 79-v. ja ymmärrettävästi suurin osa ystävä- ja tuttavapiiriäni on yli 7-kymppisiä. Minä puhun äidinkieleni suomen lisäksi sujuvasti kolmea kieltä, ja lisäksi kahdella pärjään auttavasti. Ystävistäni kaikki osaavat suomen lisäksi ainakin kahta muuta kieltä, useimmilla ne ovat ruotsi ja englanti, mutta muidenkin kielten taitajia löytyy. Minun vanhempieni ikäpolvi (1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntyneet) osasivat yleensä englannin asemesta saksaa - siis jos olivat kouluja käyneet - mutta jo 1950-luvulla vaaka alkoi kallistua englannin puoleen. 

Totta kai vanhuksissa, etenkin maaseudulla, on runsaasti niitäkin, jotka syystä tai toisesta eivät ole kouluja käyneet ja kielitaito siitä syystä jäänyt heikoksi. Mutta vahvaa liioittelua on väittää lähes kaikkien yli 70-vuotiaiden olevan kielitaidottomia.

Milloin peruskoulu tuli? Sitä ennen oli keskikoulu, lukioon tai kansalaiskoulu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat käyneet kansakoulun niin ei siellä opetettu kieliä. Ei myöskään amiksessa. Ja jos on yksikieliseltä alueelta ei osaa kuin äidinkieltään, suomea tai ruotsia.

 

Haluan tässä muistuttaa nykypolville, että sen ajan koululaiset osasivat yleensa lukea sujuvasti ja myös lukivat kirjoja vapaa-ajalla, koska silloin ei ollut niin paljon viihdykkeitä kuin nyt. Ei kännyköitä, ei tietokoneita peleineen, Suomessa oli yksi tai kaksi TV-kanavaa ja niillä oli ohjelmia rajoitetusti. Radion kuuntelu oli suosittua ja sekin on jonkin verran lisännyt kuulijoiden  sanavarastoa. Lisäksi se kehitti keskittymiskykyä, että oppi kuuntelemaan tarkasti.

 

Kansakoulussa opetettiin englantia. Keskikouluun siirtyessä oli sitten jo hyvä pohja.Terveisin 1967 kansakoulun aloittanut.

Minä aloitin kansakoulun 1966 ja englantia opetettiin vasta silloin, kun täytin 13 vuonna 1972 ja menin kansalaiskouluun.

Vierailija kirjoitti:

65-vuotiaat vanhempani puhuvat vain hyvin vähän englantia. Suomella mennään, joskin siellä maaseudulla ei kyllä oikein muuta tarvitsekaan.

Tarvitseeko kaupungissakaan?

Itse osaan täydellistä ruotsia ja englantia, mutta yritän aktiivisesti unohtaa niitä joka päivä. Ehkä 70-vuotiaana sitten osaan vain Suomea toivottavasti. Minua huijattiin koulussa aikoinaan, koska minulle opetettiin ruotsia ja englantia. En tajunnut silloin, että se oli henkistä pahoinpitelyä.

Moni tuon ikäisistä kävi pelkän kansa- ja kansalaiskoulun, jossa ei opetettu kieliä ennen kuin ihan viimeisinä vuosina ennen peruskoulujärjestelmään siirtymistä. Keskikoulussa opiskeltiin englantia tai saksaa ja ruotsia (ruotsinkielisissä keskikouluissa suomea), ja lukiossa valittiin vielä kolmas ja mahdollisesti neljäskin kieli.

Olen 75 ja puhun suomen lisäksi ruotsia ja englantia. Saksaa ymmärrän, mutta en osaa puhua. Mummuni, s. 1880 puhui suomen lisäksi ruotsia ja venäjää. 

Äitini on vasta reilu 50-vuotias mutta ei osaa hänkään ruotsia tai englantia kuin ihan muutaman sanan. Ei uskalla lähteä ulkomaille yksin vaan ottaa aina jonkun kielitaitoisen mukaan.

Hänen vanhempana eivät osaa sitäkään.

Tunnen aika montakin. Isäni on yksi heistä ja ikää lähemmäs 80v.

Vierailija kirjoitti:

Yli 80-vuotias äiti oli lukenut koulussa Saksaa, mutta ei muista sitä enää. Oli ollut kirjeenvaihtokaverikin saksassa, koulun kautta. 

Suomessa varsinkin maaseudulla monet  vanhemmat ihmiset ei osaa muutakuin suomea.

Toivottavasti ole maaseudulta, koska onnistuit kirjoittamaan 28 sanaa ja tekemään neljä isohkoa kielioppivirhettä.

Vierailija kirjoitti:

Milloin peruskoulu tuli? Sitä ennen oli keskikoulu, lukioon tai kansalaiskoulu

Peruskouluun siirryttiin asteittain vuosina 1972-1977 ensiksi Pohjois-Suomessa, ja viimeisenä peruskouluun siirtyivät pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia.

Meillä on nyt runsaasti kaupunkilaisia, jotka eivät osaa kuin yhtä kieltä ja jos tarkkoja ollaan, niin puhua sitä, ei lukea tai kirjoittaa. Ne halveksitut yli 70v ikäiset kielitaidottomat osaavat sentään lukea ja kirjoittaa äidinkieltään.