Onko Suomessa paljonkin yli 70-vuotiaita, jotka eivät osaa muuta kieltä kuin Suomen?

Tunnen montakin mm. äitini, appivanhemmat ja oikeastaan lähes kaikki muutkin yli 70 v sukulaiset 

Äitini osaa alkeet englannista ja ruotsista,edesmennyt isäni osasi niin englantia kuin ruotsia sujuvammin kuin minä vaikken itsekään ihan paska ole,itse asiassa isä osasi nuo kielet todella hyvin.

Merkittävä ellei suurin osa työväenluokkaisista yli 70-vuotiaista ovat tuollaisia, jos syntymästään kaksikieliseksi opetettuja ei lasketa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaiikki yli 70v ovat ovat kielitaidottomia.

Olen 70v ja puhun kuutta kieltä. Monet ikätoverini puhuvat kyllä englantia ainakin auttavasti mutta on totta että ne jotka eivät oppikoulua käyneet, eivät osaa mitään kieltä. 

Ja se on käsittämätöntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaiikki yli 70v ovat ovat kielitaidottomia.

Olen 70v ja puhun kuutta kieltä. Monet ikätoverini puhuvat kyllä englantia ainakin auttavasti mutta on totta että ne jotka eivät oppikoulua käyneet, eivät osaa mitään kieltä. 

Ja se on käsittämätöntä.

En käynyt oppikoulua, mutta englanti sujuu melkein loistavasti. Itse olen taitoni oppinut vuosikymmenien aikana.

Vanhempani kävivät neljä vuotta kansakoulua ja kaksi vuotta osa-aikaista jatkokoulua, siinä oli sen aikainen lmainen oppivelvollisuuskoulu. Kummankin tapauksessa oppikoulu olisi ollut naapurikunnassa, äidin sisarussarjan kohdalla saavuttamattomissa, isän sisaruksista kaksi oli varaa lähettää kouluun, koulu kirjoineen ja asuminen kun maksoivat. Oppikouluun päässeet opiskelivat ainakin ruotsia ja saksaa, ehkä englantiakin, en tiedä. Lukionsa ja jatko-opintonsa he maksovat kokonaan itse työnteolla ja vanhempiensa ja kummiensa takaamilla lainoilla.

Vanhempani eivät siis  oppikoulua käyneet kuten eivät suurinosa muistakaan, erityisesti maalaislapsista, toisin kuin vain 10-15 vuotta nuoremmat, jos sattuivat asumaan koulun lähettyvillä ja jos perheen olot ja talous olivat normaalit.

Nuorina aikuisina vanhempani kävivät kansanopiston ja emäntä- tai maamieskoulun, mutta edes ruotsia niissä ei opetettu vaikka aivan lähialueella ruotsia puhutaankin ja siitä olisi ollut hyötyä myöhemmin työelämässäkin.

Vanhempani ovat 90- ja 92-vuotiaita.

Koulussa luettu ruotsia, saksaa ja suomea, englanti opittu aikuisena. N75

Isäni osasi hyvin englantia ja saksaa, lisäksi ruotsia ja vähän ranskaa.

Äitini käytti työssään suomea ja ruotsia.

Eivät siis suinkaan kielitaidottomia.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani kävivät neljä vuotta kansakoulua ja kaksi vuotta osa-aikaista jatkokoulua, siinä oli sen aikainen lmainen oppivelvollisuuskoulu. Kummankin tapauksessa oppikoulu olisi ollut naapurikunnassa, äidin sisarussarjan kohdalla saavuttamattomissa, isän sisaruksista kaksi oli varaa lähettää kouluun, koulu kirjoineen ja asuminen kun maksoivat. Oppikouluun päässeet opiskelivat ainakin ruotsia ja saksaa, ehkä englantiakin, en tiedä. Lukionsa ja jatko-opintonsa he maksovat kokonaan itse työnteolla ja vanhempiensa ja kummiensa takaamilla lainoilla.

Vanhempani eivät siis  oppikoulua käyneet kuten eivät suurinosa muistakaan, erityisesti maalaislapsista, toisin kuin vain 10-15 vuotta nuoremmat, jos sattuivat asumaan koulun lähettyvillä ja jos perheen olot ja talous olivat normaalit.

Nuorina aikuisina vanhempani kävivät kansanopiston ja emäntä- tai maamieskoulun, mutta edes ruotsia niissä ei opetettu vaikka aivan lähialueella ruotsia puhutaa

Pahoittele edellisen paria kirjoitusvirhettä. Sen unohdin mainita, että toki vanhempani olisivat myöhemminkin voineet kohentaa kielitaitoaan jos olisivat nähneet sen riittävän tarpeelliseksi tai mielenkiintoiseksi, kunhan ymmärtää, että heidän opillinen/koulutuksellinen lähtötasonsa (ei siis älykkyytensä) on alhainen ja se vielä yhdistettynä perheellisen, yritystä pyörittävän pariskunnan kaikkiin velvollisuuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Rätt många kan inte Finlands språk, vilka är svenska och finska. Ca. 1,2 mn finnar kan inte svenska. Det var ju det som det frågades om.

Både finska och svenska är internationellt mycket små språk. Dessutom: svenskar och danskar har inga problem att tala engelska, även tyska. Endast svenskspråkiga i Finland har enorma problemen med språken. Jag tänket: deras ändliga egenskaper är stark undervecklad.

Vasta peruskoulussa alettiin kaikille opettamaan kieliâ. 

 

ennen piti olla varaa oppikouluun jos halusi opetusta kielissä 

Vielä 1950-luvun alussa syntyneistä vain vähemmistö kävi koulua ylioppilaaksi saakka. Tämä vaikuttaa kielitaitoon vuosikymmeniksi eteenpäin. Toki myöhemminkin jatkettiin peruskoulusta ammattikoulutukseen, joissa kielet toisarvoisia, ellei olemattomia.

Vierailija kirjoitti:

Yli 80-vuotias äiti oli lukenut koulussa Saksaa, mutta ei muista sitä enää. Oli ollut kirjeenvaihtokaverikin saksassa, koulun kautta. 

Suomessa varsinkin maaseudulla monet  vanhemmat ihmiset ei osaa muutakuin suomea.

Sama minun äidillä, samaa ikäluokka hänkin ja maaseudulta kotoisin. Englantia hän ymmärtää jonkin verran, mutta ei puhu lainkaan. 

Savossa ainakin on, jopa kolmekymppisiä.

Kääntäisin myös niinpäin, että nykynuorilla on kielitaito romahtanut. Ei osata kuin englantia, ei edes ruotsia enää.

Yollakin on kieltenopiskelu romahtanut ja kielikeskukset ajamassa alas. Opiskelijoiden vaihdot vähentyneet etc. Virkamies ruotsi on täydellinen vitsi, Brysseliin on vaikea löytää kielitaitoisia virkamiehiä, toimittajat eivät osaa kuin enkkua  ja sen huomaa jutuista - seuraavat vain englanninkielisiä lähteitä.

Vierailija kirjoitti:

Kääntäisin myös niinpäin, että nykynuorilla on kielitaito romahtanut. Ei osata kuin englantia, ei edes ruotsia enää.

Yollakin on kieltenopiskelu romahtanut ja kielikeskukset ajamassa alas. Opiskelijoiden vaihdot vähentyneet etc. Virkamies ruotsi on täydellinen vitsi, Brysseliin on vaikea löytää kielitaitoisia virkamiehiä, toimittajat eivät osaa kuin enkkua  ja sen huomaa jutuista - seuraavat vain englanninkielisiä lähteitä.

Suomenruotsalaiset tuntuvat yleisesti ottaen osaavan paremmin vieraita kieliä kuin suomenkieliset. Johtuukohan siitä, että heidän on helpompi oppia indoeurooppalaisia kieliä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat käyneet kansakoulun niin ei siellä opetettu kieliä. Ei myöskään amiksessa. Ja jos on yksikieliseltä alueelta ei osaa kuin äidinkieltään, suomea tai ruotsia.

 

Haluan tässä muistuttaa nykypolville, että sen ajan koululaiset osasivat yleensa lukea sujuvasti ja myös lukivat kirjoja vapaa-ajalla, koska silloin ei ollut niin paljon viihdykkeitä kuin nyt. Ei kännyköitä, ei tietokoneita peleineen, Suomessa oli yksi tai kaksi TV-kanavaa ja niillä oli ohjelmia rajoitetusti. Radion kuuntelu oli suosittua ja sekin on jonkin verran lisännyt kuulijoiden  sanavarastoa. Lisäksi se kehitti keskittymiskykyä, että oppi kuuntelemaan tarkasti.

 

Kansakoulussa opetettiin englantia. Keskikouluun siirtyessä oli sitten jo hyvä pohja.Terveisin 1967 kansakoulun aloittanut.

Äitini on syntynyt 1954 ja hänelle ei ole englantia opetettu kansakoulussa, eikä amiksessa, ei ollut varaa muualle mennä kuin amikseen ja nopeasti töihin. Opiskelin sitten aikuisena, mutta ei englantia juurikaan oppinut kun ei ollut oikein sitä pohjaa. Peruskoulussa sitä kai opetettiin, sehän tuli aika pian sitten kun äitini oli jo ehtinyt käydä koulun.

Vierailija kirjoitti:

Koulutustason huima nousu notkahti suomalaisnuoret enää OECD-maiden keskitasoa

Näyttäisi että 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi ja eläkkeelle jäävien koulutustaso on lähellä nuorten ikäluokkien tasoa.

-tilastokeskus

Niin, mutta nyt puhuttiin 70 vuotiaiden kielitaidosta. Osaatko laskea? 70 luvulla syntynyt ei vielä ole 70 vuotias 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin peruskoulu tuli? Sitä ennen oli keskikoulu, lukioon tai kansalaiskoulu

Peruskouluun siirryttiin asteittain vuosina 1972-1977 ensiksi Pohjois-Suomessa, ja viimeisenä peruskouluun siirtyivät pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia.

 

Kansakoulusta ei ollut mahdollisuus päästä lukioon

Ainoastaan oppikoulusta pääsi sinne, oppikouluun valikoitiin oppilaita viidennellä luokalla, vain parhaat pääsivät sinne. Siksi josku 60 luvulla oli pelkkä lukion suorittaminen valtaosalla väestöstä ponnahduslauta parempiin töihin konttoreihin. Nykyään samoihin konttoritöihin haetaan, kun on yliopistossa opiskeltu miljoona vuotta sukupuolioppia 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaiikki yli 70v ovat ovat kielitaidottomia.

Olen 70v ja puhun kuutta kieltä. Monet ikätoverini puhuvat kyllä englantia ainakin auttavasti mutta on totta että ne jotka eivät oppikoulua käyneet, eivät osaa mitään kieltä. 

Ja se on käsittämätöntä.

Mitä käsittämätöntä siinä on? Ei kansakoulussa panostettu kielten opiskeluun

Vierailija kirjoitti:

Äitini ei osaa kuin "Suomea" "Suomea" ei ole suomenkieltä, äitisi ei osaa muuta kuin suomea, eli suomenkieltä.

Suomi on maan nimi!.