Onko Suomessa paljonkin yli 70-vuotiaita, jotka eivät osaa muuta kieltä kuin Suomen?

Osa varmaan osaa, osa ei. Mutta onhan noissa nuoremmissakin ikäpolvissa ihmisiä, jotka eivät osaa muuta kuin suomea, koska eivät ole oppineet, eivätkä koskaan ole asuneet ulkomailla. Kaikki eivät opi nuorinakaan kieliä helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vasta peruskoulussa alettiin kaikille opettamaan kieliâ. 

 

ennen piti olla varaa oppikouluun jos halusi opetusta kielissä 

Kyllä jossain vaiheessa myös kansakoulussa alettiin opettamaan englantia. Olisiko jo 60-luvulla ja aikaisemmin oli opetettu saksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kääntäisin myös niinpäin, että nykynuorilla on kielitaito romahtanut. Ei osata kuin englantia, ei edes ruotsia enää.

Yollakin on kieltenopiskelu romahtanut ja kielikeskukset ajamassa alas. Opiskelijoiden vaihdot vähentyneet etc. Virkamies ruotsi on täydellinen vitsi, Brysseliin on vaikea löytää kielitaitoisia virkamiehiä, toimittajat eivät osaa kuin enkkua  ja sen huomaa jutuista - seuraavat vain englanninkielisiä lähteitä.

Suomenruotsalaiset tuntuvat yleisesti ottaen osaavan paremmin vieraita kieliä kuin suomenkieliset. Johtuukohan siitä, että heidän on helpompi oppia indoeurooppalaisia kieliä?

 

Kieliä oppii kyllä helposti, oli kotoisin sitten miltä kielialueelta tahansa, jos on joku kannustin ja into sen oppimiseen 

Omat lapseni osasivat jo ala-asteella paremmin englantia kuin omat opettajansa, itse olen huono englannissa, mutta lapsilla oli kova into touhuta tietokoneiden kanssa ja sieltä oppivat ihan itsekseen. Molemmat kirjoittivat Ln enkusta 

Opiskelin koulussa ruotsia, englantia, saksaa ja venäjää. Kesätöissä kävin monena kesänä Norjan kalatehtaalla, joten norjan opin työelämässä.

Meillä piti lukiossa valita millä linjalla jatkaa ja valitsin kielilinjan ja siinä oli pakollisia kieliä kaksi ja lisäksi yksi valinnainen kieli. Ruotsia piti opetella ja sitä ei edes laskettu pakolliseksi kieleksi.

t. 72v

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaiikki yli 70v ovat ovat kielitaidottomia.

Tarkoitat varmaan niitä maalaisperheiden lapsia, joita ei raskittu kouluttaa lähimmän kaupungin oppikoulussa, tai siihen ei ollut varaa.

Olen kaupungissa kasvanut 69-vuotias, sisareni on 72 ja veljeni 74. Veljelläni oppikoulussa oli ruotsi toisena kotimaisena, pitkä saksa, lyhyt englanti. Siskollani ja minulla sen ruotsin lisäksi pitkä englanti ja lyhyt saksa. Kaikki olemme olleet ammateissa, joissa kielistä on suuri etu. 

Silloin ei ollut peruskoulua. Kansakoulun neljänneltä pyrittiin oppikouluun (viidennenkin luokan jälkeen vielä voi), ja muut jatkoivat kansakoulun jälkeen kansalliskoulussa. Siellä ei kieliin panostettu, oppikoulussa kyllä. 

Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan 1964, jolloin vaihtoehtoina oli joko toinen kotimainen kieli (suomi tai ruotsi) tai englanti. Jo ennen sitä kouluilla oli mahdollisuus opettaa kieliä vapaaehtoisena aineena. 

Suomessa on myös kansalaisopistot, eli entiseltä nimeltään työväen opistot. Esimerkiksi oma 1940 syntynyt äitini opiskeli englantia siellä ystävättäriensä kanssa 1980-luvulla ja matkusteli maailmalla siellä opitun kielimäärän avuin. Kansalaisopistoissa on myös pystynyt suorittamaan kielitutkintoja. Eli vanhemmilla sukupolvilla on ollut mahdollisuus hankkia kielitaitoa aikuisena. Espanjalaiset ystäväni ja varsinkin heidän vanhempansa olivat ihmeissään 1990-luvulla siitä, että puhun kolmea kieltä ja avustavasti espanjaa. Samoin heidän käydessään suomessa samoihin aikoihin, olivat hämmästyneitä, kuinka kioskin myyjä voi osata espanjaa. Suomi on oikeasti hyvin koulutettujen maa.

Kumppanin vanhemmat ei osaa kuin suomea.

Itsekään en kyllä kovin hyvin osaa muita kieliä, vaikka niitä koulussa on opetettu. Enkusta kirjoitin A:n, ruotsista B:n ja sekin jo unohtunut parissakymmenessä vuodessa lukion jälkeen, kun ei täällä Itä-Suomessa tarvitse.

Poikaystäväni äiti puhui tverin kieltä, eli karjalan tveriläisten kieltä oikeastaan vielä 1980 luvun Helsingissä. Osasta sain selgiee ja osasta en. Ihana ihminen oli.

Vierailija kirjoitti:

Aika moni ikäihminen on koulussa opiskellut saksaa.

Vain ne, joilla oli varaa mennä oppikouluun.

On heitä paljonkin, enemmän naisissa kuin miehissä

On. Kansakoulussa ei yleensä opiskeltu 1960-luvulla eikä seuraavallakaan mitään vierasta kieltä kuin ehkä kansalaiskoulussa valinnaisena. Ei edes ruotsia. Nykyiset 70-vuotiaat ja vanhemmat aloittivat koulunkäynnin kansakoulussa ja pieni osa ikäluokasta jatkoi oppikouluun. Sielläkin luettiin enimmäkseen saksaa vieraana kielenä, vaikka se näin jälkeen päin ajateltuna vaikuttaa oudolta  hävityn sodan jälkeen. 

Ei oppikouluun menty noin vaan. Siihen vaikutti koululaisen kykyjen ja halujen lisäksi monet muut seikat, lähinnä varallisuus. Koulutus alkoi olla maksutonta vasta 1970-luvun peruskoulussa niin, että perheen varallisuus ei enää rajoittanut koulunkäyntiä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vasta peruskoulussa alettiin kaikille opettamaan kieliâ. 

 

ennen piti olla varaa oppikouluun jos halusi opetusta kielissä 

Kyllä jossain vaiheessa myös kansakoulussa alettiin opettamaan englantia. Olisiko jo 60-luvulla ja aikaisemmin oli opetettu saksaa.

 

Ei kansakoulussa opetettu mitään vierasta kieltä ennen 1960-lukua. Itse olen sitä ikäluokkaa, joka aloitti englanninopinnot kansakoulun 4. luokalla.

Vierailija kirjoitti:

Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan 1964, jolloin vaihtoehtoina oli joko toinen kotimainen kieli (suomi tai ruotsi) tai englanti. Jo ennen sitä kouluilla oli mahdollisuus opettaa kieliä vapaaehtoisena aineena. 

Ei sitä toteutettu kaikissa kansakouluissa ennen kuin 1960-luvun lopulla. Varma tieto, sillä minun luokkani oli ensimmäinen, jolle sitä opetettiin vuonna 1969. Opettaja itsekään ei ollut opiskellut sitä, eli joutui opettelemaan meidän kanssamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieras kieli on tullut kansakoulun opetussuunnitelmaan 1964, jolloin vaihtoehtoina oli joko toinen kotimainen kieli (suomi tai ruotsi) tai englanti. Jo ennen sitä kouluilla oli mahdollisuus opettaa kieliä vapaaehtoisena aineena. 

Ei sitä toteutettu kaikissa kansakouluissa ennen kuin 1960-luvun lopulla. Varma tieto, sillä minun luokkani oli ensimmäinen, jolle sitä opetettiin vuonna 1969. Opettaja itsekään ei ollut opiskellut sitä, eli joutui opettelemaan meidän kanssamme.

Meillä opettaja tuli muualta pitämään englannin tunnit, koska koulun opettajat eivät osanneet kieliä. Tämän 1970 luvun alussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Milloin peruskoulu tuli? Sitä ennen oli keskikoulu, lukioon tai kansalaiskoulu

Peruskouluun siirryttiin asteittain vuosina 1972-1977 ensiksi Pohjois-Suomessa, ja viimeisenä peruskouluun siirtyivät pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia.

 

Kansakoulusta ei ollut mahdollisuus päästä lukioon

Ainoastaan oppikoulusta pääsi sinne, oppikouluun valikoitiin oppilaita viidennellä luokalla, vain parhaat pääsivät sinne. Siksi josku 60 luvulla oli pelkkä lukion suorittaminen valtaosalla väestöstä ponnahduslauta parempiin töihin konttoreihin. Nykyään samoihin konttoritöihin haetaan, kun on yliopistossa opiskeltu miljoona vuotta sukupuolioppia 

Muutama korjaus lainaukseen: kouluun haettiin kansakoulun 4. luokalta, mutta vielä 5. ja 6. luokalta voitiin pyrkiä. Ei siis valikoitu vaan pyrittiin pääsykokeilla niin kuin nykyisinkin ylemmälle asteelle.  "Parhaat" tarkoitti pitkään riittävän varakkaita. Pelkkä keskikoulu riitti mm. pankkivirkailijaksi. Kunnallisia maksuttomia kokeilukeskikouluja tuli jo 1960-luvulla. Silloin meni todella parhaita, vanhempien varallisuudesta ja vapaaoppilaspaikoista riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaiikki yli 70v ovat ovat kielitaidottomia.

Tarkoitat varmaan niitä maalaisperheiden lapsia, joita ei raskittu kouluttaa lähimmän kaupungin oppikoulussa, tai siihen ei ollut varaa.

Olen kaupungissa kasvanut 69-vuotias, sisareni on 72 ja veljeni 74. Veljelläni oppikoulussa oli ruotsi toisena kotimaisena, pitkä saksa, lyhyt englanti. Siskollani ja minulla sen ruotsin lisäksi pitkä englanti ja lyhyt saksa. Kaikki olemme olleet ammateissa, joissa kielistä on suuri etu. 

Silloin ei ollut peruskoulua. Kansakoulun neljänneltä pyrittiin oppikouluun (viidennenkin luokan jälkeen vielä voi), ja muut jatkoivat kansakoulun jälkeen kansalliskoulussa. Siellä ei kieliin panostettu, oppikoulussa kyllä. 

 

Sen verran korjausta, että kyllä niitä oppikouluja ja lukioita oli myös maalaispitäjissä. Se on totta, että läheskään kaikilla ei niihin ollut varaa ja vaikka olisi ollut varaakin, niin välttämättä ei kykyjä tai halukkuutta. Tuskin kaikki kaupunkilaisetkaan oppikoulua kävivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

He ovat käyneet kansakoulun niin ei siellä opetettu kieliä. Ei myöskään amiksessa. Ja jos on yksikieliseltä alueelta ei osaa kuin äidinkieltään, suomea tai ruotsia.

 

Haluan tässä muistuttaa nykypolville, että sen ajan koululaiset osasivat yleensa lukea sujuvasti ja myös lukivat kirjoja vapaa-ajalla, koska silloin ei ollut niin paljon viihdykkeitä kuin nyt. Ei kännyköitä, ei tietokoneita peleineen, Suomessa oli yksi tai kaksi TV-kanavaa ja niillä oli ohjelmia rajoitetusti. Radion kuuntelu oli suosittua ja sekin on jonkin verran lisännyt kuulijoiden  sanavarastoa. Lisäksi se kehitti keskittymiskykyä, että oppi kuuntelemaan tarkasti.

 

Kansakoulussa opetettiin englantia. Keskikouluun siirtyessä oli sitten jo hyvä pohja.Terveisin 1967 kansakoulun aloittanut.

Et sinä ole vielä 70-vuotias. Sinua vanhemmille eli nyt yli 70-vuotiaille ei opetettu ainakaan koko Suomessa. Olen nyt 65-vuotias ja pienessä kyläkoulussa minun luokkani oli ensimmäinen, jolle opetettiin englantia. Minua vanhemmat ikäluokat eivät englantia kansa- ja kansalaiskoulussa opiskelleet kuin ehkä vähän alkeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni ikäihminen on koulussa opiskellut saksaa.

Vain ne, joilla oli varaa mennä oppikouluun.

- ja joiden vanhemmat olivat sitä mieltä, että lapset pitää kouluttaa. Varsinkin tytöille saatettiin sanoa, että ei kannata, kun naimisiin menevät kuitenkin.

Vuonna 1965 valmistui ylioppilaita 13 444.

Silloiset nuoret olivat suuria ikäluokkia, noin 100 000 per vuosi.  Keskikoulun moni kävi mutta suurin osa vain kansakoulun.

Nyt valmistuu 50 000 ylioppilasta vuosittain eli melkein kaikki ikäluokastaan.