Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Helsingin yliopisto laskee tohtorintutkinnon rimaa, mitä mieltä?
27.10.2024 |
Ylen juttu.
Yksikin hyvä artikkeli voi nyt riittää tutkintoon, ennen piti olla 3-5. Opintopisteitä vaaditaan 30 aiemman 40 asemesta.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Taso laskee edelleen. Muutamia vuosia sitten gradun laajuutta pienennettiin, koska opiskelijat eivät osaa/jaksa, ja nyt sitten sama tohtorintutkinnon kanssa. Pitää saada porukka helposti ja nopeasti koulutettua mahdollisimman korkealle. Tasosta ja sisällöstä viis.
Luokanopettajat voi tehdä gradun kahdestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asemesta? Mikä ihme sana?
Paikka missä aseita.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hyvä, että kaikissa maan yliopistoissa on se sama raja. Aallossa on ollut jo vähintään 10 vuotta 3 artikkelin raja ja poikkeuksellisen hyvistä pääsee vähemmällä. Ihmiset ainakin omalta alaltani väitelleet Aallossa, koska matalemmat tutkintovaatimukset.
Se yksi vertaisarviointi artikkeli vähemmän ei muuta sitä lopputulosta. Se opetuksen taso ja ohjauksen laatu ovat mielestäni tärkeämpiä lopputulokselle. Hyvä ja osaava ohjaus = hyvä artikkeli. Jos ohjaaja ei osaa, niin lopputuloskin on surkea. Kaikenlaista on tullut nähtyä ja luettua.
Sun tekstissä on kielioppivirheitä. Olet varmaan sitten väitellyt Aallossa, koska matalemmat tutkintovaatimukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taso laskee edelleen. Muutamia vuosia sitten gradun laajuutta pienennettiin, koska opiskelijat eivät osaa/jaksa, ja nyt sitten sama tohtorintutkinnon kanssa. Pitää saada porukka helposti ja nopeasti koulutettua mahdollisimman korkealle. Tasosta ja sisällöstä viis.
Luokanopettajat voi tehdä gradun kahdestaan.
Ei hitto 🤦
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hyvä, että kaikissa maan yliopistoissa on se sama raja. Aallossa on ollut jo vähintään 10 vuotta 3 artikkelin raja ja poikkeuksellisen hyvistä pääsee vähemmällä. Ihmiset ainakin omalta alaltani väitelleet Aallossa, koska matalemmat tutkintovaatimukset.
Se yksi vertaisarviointi artikkeli vähemmän ei muuta sitä lopputulosta. Se opetuksen taso ja ohjauksen laatu ovat mielestäni tärkeämpiä lopputulokselle. Hyvä ja osaava ohjaus = hyvä artikkeli. Jos ohjaaja ei osaa, niin lopputuloskin on surkea. Kaikenlaista on tullut nähtyä ja luettua.
Sun tekstissä on kielioppivirheitä. Olet varmaan sitten väitellyt Aallossa, koska matalemmat tutkintovaatimukset.
Olin Puppaopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen järkyttynyt. Väittelin itse yli 10v sitten ja olin jo tuolloin sitä mieltä, että tohtorin arvon saa ihan liian helposti.
Suuntaus on todella huolestuttava ja inflatoi tutkinnon arvon.
Voihan väitöskirja olla myös monografia, jossa ei ole yhtään jufo-tason julkaisua. Opintojapisteiden määrä olisi hyvä olla sama kaikissa yliopistoissa. Onhan se jo nytkin ollut joissain yliopistoissa min. 30 op.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi AMK-tradenomi voi hakea suoraan tohtori-koulutukseen. Onhan hän korkeakoulutettu niin hyvin, että voinee hypätä jopa maisteriuden yli.
Karmiva ajatus! Amikset pysykööt amiksina. Työskentelen tutkijana yliopistolla ja AMK-taustaiset ovat ihan kamala riesa. Olleet viimeiset 15 vuotta. Ei mitään valmiuksia akateemiseen työhön kun tunkevat amispohjalta maisteriopintoihin.
Tämä on. Äistämätön seuraus persujen ja kokoomuksen ajamasta tohtoripilottihankkeesta. Jos tohtorit pitää saada kolmessa vuodessa valmiiksi, ei enää voida edellyttää kuin puolet siitä tutkimustyöstä, jota ennen on edellytetty.
Sama muutos tulee tapahtumaan kaitta linjan kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa.
Tämä tulee johtamaan myös siihen, että tohtorit eivät ole yhtä päteviä itsenäiseen tieteelliseen työhön kuin ennen vaan, post doc - vaiheessa tullaan tarvitsemaan nykyistä enemmän ohjausta ja valvontaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taso laskee edelleen. Muutamia vuosia sitten gradun laajuutta pienennettiin, koska opiskelijat eivät osaa/jaksa, ja nyt sitten sama tohtorintutkinnon kanssa. Pitää saada porukka helposti ja nopeasti koulutettua mahdollisimman korkealle. Tasosta ja sisällöstä viis.
Luokanopettajat voi tehdä gradun kahdestaan.
Kohta gradun voi varmaan tehdä ryhmätyönä.
Vierailija kirjoitti:
Mennään vaan samaan kuin muualla. Kyllä se vähän ketutti, kun aikanaan saksalainen kollega pääsi tohtoriksi yhdellä julkaisulla, meillä muilla (Suomessa) piti olla 3-4.
Saksassa voi tohtoroitua jopa sadan sivun hyvää suomalaista gradua vastaavalla tutkimuksella. Myös jenkeissä tohtorintutkintoon ei usein vielä vaadita yhtää julkaistua paperia, vaan ne tehdään väikkärin pohjalta myöhemmin. Suomen tohtorintutkinnot on pitkään olleet aivan ylipainoisia. Vielä 90-luvulla vaadittiin nippuväikkäriinkin 6 hyvätasoista paperia STEM-aloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mennään vaan samaan kuin muualla. Kyllä se vähän ketutti, kun aikanaan saksalainen kollega pääsi tohtoriksi yhdellä julkaisulla, meillä muilla (Suomessa) piti olla 3-4.
Saksassa voi tohtoroitua jopa sadan sivun hyvää suomalaista gradua vastaavalla tutkimuksella. Myös jenkeissä tohtorintutkintoon ei usein vielä vaadita yhtää julkaistua paperia, vaan ne tehdään väikkärin pohjalta myöhemmin. Suomen tohtorintutkinnot on pitkään olleet aivan ylipainoisia. Vielä 90-luvulla vaadittiin nippuväikkäriinkin 6 hyvätasoista paperia STEM-aloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsissa poistettiin yo-tutkinto 1968. Sen jälkeen kaikki lukion jotenkuten käyneet ovat ylioppilaita, hankkivat valkoisen lätsän ja kekkoilevat sen kanssa halutessaan jo ennen "tutkintopäivää".
Koulutuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä, eikä sekään auta, että yo-lehtorit ovat melko suureen ääneen valittaneet oppilaiden tasottomuutta. Eivät osaa lukea tai ymmärtää lukemaansa saati kirjoittaa aiheesta mitään järkevää.
Kun olin yliopistossa 25v sitten, niin silloin oltiin jo laskettu laatuvaatimuksia väitöskirjoissa, koska rahaa ei ollut enää entiseen tapaan. Puhuttiin tulosvastuusta ja aikaa meni paljon työajanseurantapapereihin. En tiedä miten nykytilanne vertautuu tuohon aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa poistettiin yo-tutkinto 1968. Sen jälkeen kaikki lukion jotenkuten käyneet ovat ylioppilaita, hankkivat valkoisen lätsän ja kekkoilevat sen kanssa halutessaan jo ennen "tutkintopäivää".
Koulutuksen taso on laskenut kuin lehmän häntä, eikä sekään auta, että yo-lehtorit ovat melko suureen ääneen valittaneet oppilaiden tasottomuutta. Eivät osaa lukea tai ymmärtää lukemaansa saati kirjoittaa aiheesta mitään järkevää.
Ruotsin perässä ollaan aina tultu, eli tuohon suuntaan menee täälläkin.
Tuo yliraskas tohtorin tutkinto on ollut pitkään kummajainen kansainvälisesti. Johtaa suomalaisten tutkijoiden syrjimiseen, kun muissa maissa on väitelty sujuvasti 26-vuotiaana ja sitten mennään postdoccaamaan, ja suomalainen on samassa uravaiheessa vasta kolmevitosena jos silloinkaan. Perheenäitinä suomalaisen väiskän vääntäminen menee helposti nelikymppisen puolelle. Siinä iässä ulkomaiset kollegat ovat jo valmiita hakemaan professuuria.
Sijoitus kansainvälisessä vertailussa heikkenee entisestään. Rupusakkia jo valmiiksi. Eikö yliopistonkin pitäisi pyrkiä ylös- ja eteenpäin?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikkia vaatimuksia aina helpotetaan? Miksei toisinpäin?
Varmaaksi siksi, kun väitöskirjoista yliopistot saa rahaa. Kilpailu on nykyisin niin kovaa, että tämä on lopputulos, valitettavasti.
Alue: Aihe vapaa
Onhan se hyvä, että kaikissa maan yliopistoissa on se sama raja. Aallossa on ollut jo vähintään 10 vuotta 3 artikkelin raja ja poikkeuksellisen hyvistä pääsee vähemmällä. Ihmiset ainakin omalta alaltani väitelleet Aallossa, koska matalemmat tutkintovaatimukset.
Se yksi vertaisarviointi artikkeli vähemmän ei muuta sitä lopputulosta. Se opetuksen taso ja ohjauksen laatu ovat mielestäni tärkeämpiä lopputulokselle. Hyvä ja osaava ohjaus = hyvä artikkeli. Jos ohjaaja ei osaa, niin lopputuloskin on surkea. Kaikenlaista on tullut nähtyä ja luettua.