Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Helsingin yliopisto laskee tohtorintutkinnon rimaa, mitä mieltä?
27.10.2024 |
Ylen juttu.
Yksikin hyvä artikkeli voi nyt riittää tutkintoon, ennen piti olla 3-5. Opintopisteitä vaaditaan 30 aiemman 40 asemesta.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Tuo yliraskas tohtorin tutkinto on ollut pitkään kummajainen kansainvälisesti. Johtaa suomalaisten tutkijoiden syrjimiseen, kun muissa maissa on väitelty sujuvasti 26-vuotiaana ja sitten mennään postdoccaamaan, ja suomalainen on samassa uravaiheessa vasta kolmevitosena jos silloinkaan. Perheenäitinä suomalaisen väiskän vääntäminen menee helposti nelikymppisen puolelle. Siinä iässä ulkomaiset kollegat ovat jo valmiita hakemaan professuuria.
Eli sulle ikä merkitsee, taso ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tohtorintutkinto kokee saman inflaation kuin maisterin tutkintokin. Siitähän tämä vain kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo yliraskas tohtorin tutkinto on ollut pitkään kummajainen kansainvälisesti. Johtaa suomalaisten tutkijoiden syrjimiseen, kun muissa maissa on väitelty sujuvasti 26-vuotiaana ja sitten mennään postdoccaamaan, ja suomalainen on samassa uravaiheessa vasta kolmevitosena jos silloinkaan. Perheenäitinä suomalaisen väiskän vääntäminen menee helposti nelikymppisen puolelle. Siinä iässä ulkomaiset kollegat ovat jo valmiita hakemaan professuuria.
Eli sulle ikä merkitsee, taso ei?
No tuo on ollut vähän kuin pidettäisiin nuoria peruskoulussa 19-vuotiaiksi asti ja sitten ylpeiltäisiin sillä, että meilläpä lukion aloittavat 20-vuotiaat ovat tosi tasokkaita ulkomaiden 16-vuotiaisiin verrattuna. Ei siinä ole mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hyvä, että kaikissa maan yliopistoissa on se sama raja. Aallossa on ollut jo vähintään 10 vuotta 3 artikkelin raja ja poikkeuksellisen hyvistä pääsee vähemmällä. Ihmiset ainakin omalta alaltani väitelleet Aallossa, koska matalemmat tutkintovaatimukset.
Se yksi vertaisarviointi artikkeli vähemmän ei muuta sitä lopputulosta. Se opetuksen taso ja ohjauksen laatu ovat mielestäni tärkeämpiä lopputulokselle. Hyvä ja osaava ohjaus = hyvä artikkeli. Jos ohjaaja ei osaa, niin lopputuloskin on surkea. Kaikenlaista on tullut nähtyä ja luettua.
Itse valmistuin tekniikan tohtoriksi v. 2008, ja silloin vaadittiin 5 tieteellistä refereetason julkaisua. Kovasti ovat ajat huonontuneet, jos yhdellä julkaisulla voi homman hoitaa. Kun mennään historiassa taaksepäin 90-luvulle, niin silloin jatko-opiskelijaksi pääsi vain, jos oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon erittäin hyvin arvosanoin. Nykyäänhän myös erittäin huonoin arvosanoin perustutkinnon suorittanut on oikeutettu tekemään väitöskirjan. No, eihän sillä laadulla mitään oikeasti tee, vaan tärkeintä on, että kaikilla on mahdollisuus tulevaisuudessa olla tohtori, myös heikkolahjaisilla yksilöillä.
Ovatko persut villaantuneet joukolla hakemaan yliopistoon!?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taso laskee edelleen. Muutamia vuosia sitten gradun laajuutta pienennettiin, koska opiskelijat eivät osaa/jaksa, ja nyt sitten sama tohtorintutkinnon kanssa. Pitää saada porukka helposti ja nopeasti koulutettua mahdollisimman korkealle. Tasosta ja sisällöstä viis.
Luokanopettajat voi tehdä gradun kahdestaan.
Kohta gradun voi varmaan tehdä ryhmätyönä.
No AMK:issa voi tehdä. Yliopistossa kai gradu ja kandi sentään vielä tehdään yksin pääosin?
Kuulostaa kyllä hurjalta, että yksi julkaisu riittäisi väitöskirjaan. Vaikka se yksi julkaisu olisi miten kovatasoisessa lehdessä, on vaikea kuvitella, että väittärintekijä voisi sen turvin kasvaa tutkijana siinä määrin kuin vaikka neljän osatyön väittäriä tehdessä. Toisaalta on niinkin, että joskus väitöskirjaan on selvästi väkisin räävitty mukaan jokin osatyö, jotta saadaan tarpeeksi monta osatyötä, vaikka se yksi ei oikein istuisi kokonaisuuteen. Tai sitten koko kirja on tilkkutäkki. Sitä olen myös ihmetellyt, että samaa julkaisua voidaan käyttää osana useampaa väitöskirjaa. Toivottavasti esim. tällaisiin asioihin tulee tiukennuksia, jos osatöiden minimimäärää höllätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taso laskee edelleen. Muutamia vuosia sitten gradun laajuutta pienennettiin, koska opiskelijat eivät osaa/jaksa, ja nyt sitten sama tohtorintutkinnon kanssa. Pitää saada porukka helposti ja nopeasti koulutettua mahdollisimman korkealle. Tasosta ja sisällöstä viis.
Luokanopettajat voi tehdä gradun kahdestaan.
Kohta gradun voi varmaan tehdä ryhmätyönä.
No AMK:issa voi tehdä. Yliopistossa kai gradu ja kandi sentään vielä tehdään yksin pääosin?
No luokanopettajat voivat ainakin tehdä parityönä. Eiköhän se yleisty muillakin.
Tuo 3-5 artikkelia on aivan hyvä määrä, 1-3 ei ole.
Tuota jopa vain yhden artkkelin väikläriä myydään nyt ajatuksella, että se on varattu huippuopiskelijoille, jotka julkaisevat huippulehdessä.
Todellisuus on se, että huippujulkaisuun kykenevä huippuopiskelija vääntäisi ne tarvittavat lisäpaprut ei-huippujulkaisuihin iltapuhteina.
Mitä todennäköisimmin yhden tai kahden paprun politiikalla tullaan pelastamaan niitä pahnanpohjimmaisia, joiden opinnot jäisivät muuten kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen yhden tohtorimiehen, jonka väitöskirjan teki käytännössä ohjaaja. Tiedän, koska mulla oli sama ohjaaja ja se kertoi. Sanoi opiskelijaa tohtorikoulun virhevalinnaksi - rahan vuoksi tyyppi piti vain saada valmistumaan.
Ja olen lukenut täysin kelvottomia hyväksyttyjä graduja. Hyväksymisen syy on ollut sama eli rahaa yliopistolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikkia vaatimuksia aina helpotetaan? Miksei toisinpäin?
Tätä voisi kysyä hallitukselta, joka teki järjettömän kertapanostuksen antamalla rahaa tuhannen väikkärin tekemiseen kolmessa vuodessa, kun aiemmin lähtökohtaisesti on ollut 4 vuotta aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden tohtorimiehen, jonka väitöskirjan teki käytännössä ohjaaja. Tiedän, koska mulla oli sama ohjaaja ja se kertoi. Sanoi opiskelijaa tohtorikoulun virhevalinnaksi - rahan vuoksi tyyppi piti vain saada valmistumaan.
Ja olen lukenut täysin kelvottomia hyväksyttyjä graduja. Hyväksymisen syy on ollut sama eli rahaa yliopistolle.
Olen gradunarviointien ja oppiainerahoituksen parissa yliopistossa töissä. Graduista ei todellakaan tule niin paljon rahaa, että niitä sen takia hyväksyttäisiin. Hyväksynnän syy on ensinnäkin sääli ja toisenakin se, että gradun hyväksyminen on ainoa keino päästä siitä opiskelijasta eroon. Opinto-oikeuksiin saa muuten edelleen lisäaikaa käytännössä ikuisesti. Mutta gradujen kohdalla tason näkee kyllä arvosanasta. Väitöskirjojen kohdallahan arvosanoista on luovuttu jo jokin aika sitten tai ainakin asteikkoa supistettu nii paljon, että rimaa hipova työ ei arvosanassa enää erotu ihan hyvästä ja vain erittäin hyville on oma arvosana, jonka voi antaa jollekin tiedekunnassa vuosittain parille tai korkeintaan muutamalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taso laskee edelleen. Muutamia vuosia sitten gradun laajuutta pienennettiin, koska opiskelijat eivät osaa/jaksa, ja nyt sitten sama tohtorintutkinnon kanssa. Pitää saada porukka helposti ja nopeasti koulutettua mahdollisimman korkealle. Tasosta ja sisällöstä viis.
Luokanopettajat voi tehdä gradun kahdestaan.
Kohta gradun voi varmaan tehdä ryhmätyönä.
No AMK:issa voi tehdä. Yliopistossa kai gradu ja kandi sentään vielä tehdään yksin pääosin?
Jossain voi tehdä kandin parityönä. HY:lläkin pilotoidaan nyt syksyllä parityökandia tietojenkäsittelytieteissä.
Tietenkin se parityönä tehty kandi on laajempi kuin yksilötyönä tehty. Ja varmasti siinä on työparin kesken tiukka valvonta, että kumpikin tekee oman osuutensa.
Tässä omaa kandia tehdessä olen miettinyt, että voisi olla mielenkiintoista jos näitä töitä tehtäisiin sillä tavalla parina tai ryhmissä, että jokainen tekisi omansa, mutta saman aihepiirin ympäriltä ja hieman erilaisista näkökulmista. Oma työni pyörii ohjelmiston ja raudan rajapinnassa ja tutkimusartikkeleita lukiessa tuntuu että pitäisi ymmärtää enemmän siitä rautapuolen suunnittelusta. Jollekin rautapuolen osaajalle voi vastaavasti tulla tunne, että pitäisi ymmärtää enemmän siitä ohjelmistopuolesta.
Oma ohjaajani tutkii algoritmeja ja on tehnyt tutkimus- ja kehitystyötä sellaisten algoritmien parissa, joita käytetään genomien sekvenssoinnissa. Monissa tutkimusryhmissä on tutkijoita eri aloilta ja voisi olla mielenkiintoista tutustua tällaiseen poikkitieteelliseen työskentelyyn jo kandi- tai graduvaiheessa.
Mihin nuo 1000 lisätohtoria sijoittuvat? Postdoc-paikkoja ja tutkijanpaikkoja tuskin lisätään.
Pikemminkin vaatimustasoa pitäisi korottaa. Nykyään valmistuu tohtoreita aika heppoisin perustein. Sitten vingutaan, kun ei löydy riittävän hyviä töitä. No ei niitä tutkijoita pilvin pimein tarvita, ei varsinkaan sellaisia, joiden kyvyt ovat kyseenalaisia. Jos nykymenoa jatketaan, niin pian väitöskirja ovat samaa tasoa kuin muinaiset gradut. Nykyäänhän nekin sutaistaan kokoon varsin nopeasti liikoja pohdiskelematta.
Vierailija kirjoitti:
On saata nallinen työ, että hyvä niin. Mielenterveyshän väitöskirjaa tehdessä menee.
Tohtorina olen eri mieltä. Se on väkisinkin todella kova työ, jos se tekee perusteellisesti ja hyvin.
On älytöntä, jos tohtorintutkintojen määrä nähdään itsetarkoituksellisena. En ymmärrä, kuka siitä hyötyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta myös mo niosaaja voisi saada lätsän päähänsä. Se on ihanan wokea...
Mitä tarkoitat persu?
Sullahan alkoi aamu hauskasti. Heti ensimmäisessä pensaassa persu..
Alue: Aihe vapaa
Ai näinkö niitä "kansainvälisiä huippuosaajia" onkin tarkoitus hankkia? XD