Oletko tehnyt jotain kunnioittaaksesi karjalaisia sukujuuriasi?
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole karjalaisia juuria, mutta menin naimisiin karjalaisen miehen kanssa. Anoppi opetti sekä murteen, piirakat, paistin, tavat ja teki minusta kunniakarjalaisen.
Eikö sinua hävetå?
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole karjalaisia juuria, mutta menin naimisiin karjalaisen miehen kanssa. Anoppi opetti sekä murteen, piirakat, paistin, tavat ja teki minusta kunniakarjalaisen.
Muutoin sama, mutta appi oli Karjalasta. Ei puhunut murretta eikä muutenkaan muistellut.
Omalta osaltani tyydyn arvostamaan sitä panosta, jonka siirtokarjalaiset antoivat yhteiskuntaan.
Kuulun Karjala-liittoon, käyn vuosittain Karjalalaisten kesäjuhlissa, pikkujouluussa, lauluilloissa, oon osallistunut evakko-kirjoituksiin, ylläpidän karjalan murresanoja, osaan tehdä karjalanpiirajat,-paistit...
Toisen polven evakko
Vierailija kirjoitti:
Kuulun Karjala-liittoon, käyn vuosittain Karjalalaisten kesäjuhlissa, pikkujouluussa, lauluilloissa, oon osallistunut evakko-kirjoituksiin, ylläpidän karjalan murresanoja, osaan tehdä karjalanpiirajat,-paistit...
Toisen polven evakko
Upeaa. Pruasnieka on varmasti iso juhla sinulla.
Tykkään myös karjalaisesta railakkuudesta. Tai siis liitän railakkuuden siihen, isoäitini kautta. Hän oli temperamenttinen ja lämmin/sydämellinen, omintakeinen, yritteliäs, hauska, epäsovinnainen hillittömällä tapaa. Unohtumaton. En tiedä onko karjalaisuudessa karismaattisuutta vai oliko se vain ihmisessä, mutta sitä oli paljon hänessä ja kun kaikki yhdistyy kaikkeen, niin vaikea erottaa mikä on mitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään myös karjalaisesta railakkuudesta. Tai siis liitän railakkuuden siihen, isoäitini kautta. Hän oli temperamenttinen ja lämmin/sydämellinen, omintakeinen, yritteliäs, hauska, epäsovinnainen hillittömällä tapaa. Unohtumaton. En tiedä onko karjalaisuudessa karismaattisuutta vai oliko se vain ihmisessä, mutta sitä oli paljon hänessä ja kun kaikki yhdistyy kaikkeen, niin vaikea erottaa mikä on mitäkin.
Kuulostaa kovasti karjalaiselta isoisältäni.
Olen katsellut netistä ripsipiirakoiden kuvia.
Opettelin venäjän kieltä jotta olisi helpompaa käydä siellä äidin ja mummon kotiseuduilla. Noin 15 vuotta sitten etsin ja löysinkin kotipaikan, no eihän siitä mitään ollut jäljellä, pahinta suurhyökkäyksen seutua. Kävin pari kertaa myöhemminkin. Marjojenmyyjämummot tien vieressä olivat mielissään kun pysähdyttiin juttelemaan. Onko tää nyt kunnioittamista mutta Karjala- aiheista kirjallisuutta olen lukenut ja historiaa opetellut. Nyt en sinne mene enää, olkoot terroristit keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Opettelin venäjän kieltä jotta olisi helpompaa käydä siellä äidin ja mummon kotiseuduilla. Noin 15 vuotta sitten etsin ja löysinkin kotipaikan, no eihän siitä mitään ollut jäljellä, pahinta suurhyökkäyksen seutua. Kävin pari kertaa myöhemminkin. Marjojenmyyjämummot tien vieressä olivat mielissään kun pysähdyttiin juttelemaan. Onko tää nyt kunnioittamista mutta Karjala- aiheista kirjallisuutta olen lukenut ja historiaa opetellut. Nyt en sinne mene enää, olkoot terroristit keskenään.
Upea yritys päästä terroristien kanssa samalle levelille. Itse en ole viitsinyt. Google earthista näkee etttä kaikki sileänä missä sukutila oli.
Vierailija kirjoitti:
Opettelin venäjän kieltä jotta olisi helpompaa käydä siellä äidin ja mummon kotiseuduilla. Noin 15 vuotta sitten etsin ja löysinkin kotipaikan, no eihän siitä mitään ollut jäljellä, pahinta suurhyökkäyksen seutua. Kävin pari kertaa myöhemminkin. Marjojenmyyjämummot tien vieressä olivat mielissään kun pysähdyttiin juttelemaan. Onko tää nyt kunnioittamista mutta Karjala- aiheista kirjallisuutta olen lukenut ja historiaa opetellut. Nyt en sinne mene enää, olkoot terroristit keskenään.
Mun sukulaisten talo oli jäljellä juuri sellaisena kuin jätettiinkin. Toki ränsistynyt ajan mittaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole karjalaisia juuria, mutta menin naimisiin karjalaisen miehen kanssa. Anoppi opetti sekä murteen, piirakat, paistin, tavat ja teki minusta kunniakarjalaisen.
Eikö sinua hävetå?
Miksi? Karjalaisella enollani oli umpihämäläinen vaimo joka meni isovanhempieni tilalle miniäksi. Miniä oppi karjalaisia tapoja ja ruokia, karjalaiset oppivat hämäläisen sahdin teon ja hyvää sahtia tekivätkin. Vaan toisin kuin meillä, heillä tehtiin sahtia vain jouluksi ja juhannukseksi, meillä oli kotona sahtia aina.
Vierailija kirjoitti:
Teen karjalanpaistia 2 kertaa vuodessa. Tekisin useammin mutta a) liha on kallista ja b) tulee syötyä liikaa. Mulla on rautapata johon menee kerralla noin 3,2 kg lihaa.
Minulla on lasipata, mutta siihen ei mene yhtään lihaa. Joka kerta minun pitää ihan itse ne lihat sinne laittaa. monta kertaa vuodessa teen karjalanpaistia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole karjalaisia juuria, mutta menin naimisiin karjalaisen miehen kanssa. Anoppi opetti sekä murteen, piirakat, paistin, tavat ja teki minusta kunniakarjalaisen.
Eikö sinua hävetå?
Miksi? Karjalaisella enollani oli umpihämäläinen vaimo joka meni isovanhempieni tilalle miniäksi. Miniä oppi karjalaisia tapoja ja ruokia, karjalaiset oppivat hämäläisen sahdin teon ja hyvää sahtia tekivätkin. Vaan toisin kuin meillä, heillä tehtiin sahtia vain jouluksi ja juhannukseksi, meillä oli kotona sahtia aina.
Sahti on kyllä perverssiä. Näin keski-suomalaisena kamalaa kuraa. Eikä sillä ole todellakaan mitään tekemistä karjalaisuuden kanssa.
Osaan tehdä piirakoita ,karjalanpaistia ja olen,ainakin vähän, vieraanvarainen. Myös puhelias jos se lasketaan mukaan. Isän puolelta karjalaista sukujuuria. Osa sukujuuria savosta,joten sieltä osaan tehdä ohraryynirieskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettelin venäjän kieltä jotta olisi helpompaa käydä siellä äidin ja mummon kotiseuduilla. Noin 15 vuotta sitten etsin ja löysinkin kotipaikan, no eihän siitä mitään ollut jäljellä, pahinta suurhyökkäyksen seutua. Kävin pari kertaa myöhemminkin. Marjojenmyyjämummot tien vieressä olivat mielissään kun pysähdyttiin juttelemaan. Onko tää nyt kunnioittamista mutta Karjala- aiheista kirjallisuutta olen lukenut ja historiaa opetellut. Nyt en sinne mene enää, olkoot terroristit keskenään.
Upea yritys päästä terroristien kanssa samalle levelille. Itse en ole viitsinyt. Google earthista näkee etttä kaikki sileänä missä sukutila oli.
Karjalaiset terroristeja? Eiköhän se ole ihan toisinpäin. Venäläiset niitä terroristeja ovat. Mummo siellä kävi pari kertaa vuodessa jo neukkuaikanakin ja sanoi että pitäkööt kiviset peltonsa, ei sinne moni halunnut. Google on oiva tietolähde laiskimuksille kyllä.
Kontiainen on se saatanan ärsyttävä fitnesspimu joka oli tanssii tähdissä viime vuonna
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettelin venäjän kieltä jotta olisi helpompaa käydä siellä äidin ja mummon kotiseuduilla. Noin 15 vuotta sitten etsin ja löysinkin kotipaikan, no eihän siitä mitään ollut jäljellä, pahinta suurhyökkäyksen seutua. Kävin pari kertaa myöhemminkin. Marjojenmyyjämummot tien vieressä olivat mielissään kun pysähdyttiin juttelemaan. Onko tää nyt kunnioittamista mutta Karjala- aiheista kirjallisuutta olen lukenut ja historiaa opetellut. Nyt en sinne mene enää, olkoot terroristit keskenään.
Upea yritys päästä terroristien kanssa samalle levelille. Itse en ole viitsinyt. Google earthista näkee etttä kaikki sileänä missä sukutila oli.
Karjalaiset terroristeja? Eiköhän se ole ihan toisinpäin. Venäläiset niitä terroristeja ovat. Mummo siellä kävi pari kertaa vuodessa jo neukkuaikanakin ja sanoi että
Luetun ymmärrys persestä, mutta niinhän se täällä aina on...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen karjalanpaistia 2 kertaa vuodessa. Tekisin useammin mutta a) liha on kallista ja b) tulee syötyä liikaa. Mulla on rautapata johon menee kerralla noin 3,2 kg lihaa.
Teetkö ihan oikeaa johon tulee nautaa, possua ja lammasta? Itse teen useinkin, mutta riistasta. Pitäisi joskus kokeilla ihan tuota juhlaversiota. Milloinkas se pruasniekka oikein onkaan?
Meillä karjalanpaistiin tulee possua ja nautaa. Hämäläinen mummo teki samaa ja lisäksi lampaanlihaa jos sattui olemaan mutta lihapadaksi sitä kutsuttiin.
Karjalainen vieraanvaraisuus ja karjalanpaisti. Nuo ne on. Karjalanpiirakoista tykkään ja tilaan käsintehtyjä, mutta en tee itse.
Tuo on jo asialle omistautumista.