Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka eivät enää osaa ja jaksa seurustella
26.10.2024 |
Olen kolmen teinin yksi huoltaja ja ollut siitä asti kun lapset olivat ihan pieniä. Olen myös kokoaikaisessa asiantuntijatyössä ja minulla on erillistalo lasten kanssa. Niinpä aikaa ei yksinkertaisesti jäänyt seurusteluun, kun lapset olivat pienempiä. Nyt olisi aikaa ja teoriassa olisi kiva saada aikuinen parisuhde. Mutta Huomaan, että vaikka olen tavannut erittäin hyvän ja mukavan koulutetun miehen, niin en enää osaa ilmeisesti olla parisuhteessa. Huomaan vältteleväni miestä ja kehittelemäni milloin flunssaa ja milloin mitäkin, jotta saan esim. viikonloppuna viettää rauhassa aikaa kotona, lenkillä, saunoa jne. En vain millään jaksa enää ns.treffailua, että pitäisi valvoa myöhään, lähteä keskustaan, ravintolaan jne. Muita? Taidan olla siis yksin loppuelämän.
Kommentit (83)
Seurusteluun vähän ns. "kuuluu" että pitää esittää jotain ja pitää vähän myös esittää jotain kissa ja hiiri -leikkiä. Mutta kun ei halua esittää eikä jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kymmenen vuotta sitten luovuin lopullisesti pariutumishaaveista sairastuttuani kroonisesti ja nykyään elelen seesteisesti itsekseni. En todellakaan osaisi enää edes kuvitella seurustelevani, saati jaksaisi yrittää.
En osaisi enkä jaksaisi. Painoa on tullut, hampaita lähtenyt. Rinnat nukkuu kainalossa. Mitään seksihaluja ei ole. Mieluummin löhöän sohvalla, piereskelen ja rapsuttelen haarojenväliäni.
Kerran sekoitin pääni muutama vuosi sitten jollain huumahöyryillä ja kuvittelin jotain parisuhdetta haluavani, mutta sen hälvettyä on suorastaan kammottanut ajatus minkään sortin parisuhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en miehenä ole koskaan juuri sen takia seurustellut kun en käytä alkoholia, en halua käydä ravintoloissa enkä ole kiinnostunut naisen sukulaisista (en ole omistakaan). Noita asioita on nimittäin vähän pakko tehdä.
Olen raitis ja käyn ravintoloissa viihteen vuoksi. T. Nainen, n. 52v.
Mua ei viihdytä ravintolat tai ne ihmiset ravintolassa sorry.
En minäkään välitä perus-kaljabaareista. On olemassa myös kulttuurikapakoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seurusteluun vähän ns. "kuuluu" että pitää esittää jotain ja pitää vähän myös esittää jotain kissa ja hiiri -leikkiä. Mutta kun ei halua esittää eikä jaksa.
Miksi pitäisi? Ihmiset rentoutuvat, kun saavat olla omia itsejään.
Vierailija kirjoitti:
En osaisi enkä jaksaisi. Painoa on tullut, hampaita lähtenyt. Rinnat nukkuu kainalossa. Mitään seksihaluja ei ole. Mieluummin löhöän sohvalla, piereskelen ja rapsuttelen haarojenväliäni.
Niin se mies vanhenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaisi enkä jaksaisi. Painoa on tullut, hampaita lähtenyt. Rinnat nukkuu kainalossa. Mitään seksihaluja ei ole. Mieluummin löhöän sohvalla, piereskelen ja rapsuttelen haarojenväliäni.
Niin se mies vanhenee.
Nainen olen.
Tuo on just kuin omasta kynästäni, mutta asiassa on kuitenkin se helpotus, että jos suhteen oikeasti haluaa niin tuo on vain tapailuvaiheen ongelma. Muistan niin hyvin tuon, kun kaipasin yksinoloa ja keksin tekosyitä ettei tarvitsisi tavata ihmistä, johon kuitenkin olin ihastunut! Mutta ongelma olikin se, että kuvittelin että tapaamisen pitää tarkoittaa laittautumista, johonkin lähtemistä, säkenöivää keskustelua jne mihin ei vain ollut voimia. Ja ehkä alkuvaiheessa se onkin tarpeen, mutta kun paremmin tutustuttiin niin ei enää ollutkaan ongelmaa sanoa miehelle että joo mä oon ihan poikki, tuu vaan tänne niin pötkötellään ja pussaillaan vaikka mä oon just tullu suihkusta enkä jaksa meikata. Ja se olikin mukavampaa kuin yksinään löhöily.
Ja sitten sekin, että sekä miehet että naiset tuntuu ajattelevan että alkuun pitää esittää kauhean reipasta ja menevää, mutta ei kukaan varsinkaan tässä iässä enää sellainen oikeasti ole. Mekin ravattiin kaikissa riennoissa ja näyttelyissä ja aina piti olla viikonlopuksi jotain aktiviteettia, mutta jotenkin siitä sitten päästiin myöntämään että kumpikin haluaa oikeasti olla vaan kotona, lämmittää se sauna, ottaa pari olutta ja höpötellä kaikkea muuta kuin jotain kultturellia ja älykästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä seksisuhde riittäisi. En minäkään jaksa treffailua tai missään käymistä.
Terveisin vanha vähän yli viiskymppinen mies.
Tässä se ero on: mies tuntee itsensä vanhaksi, kun naisella alkaa uusi elämä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on just kuin omasta kynästäni, mutta asiassa on kuitenkin se helpotus, että jos suhteen oikeasti haluaa niin tuo on vain tapailuvaiheen ongelma. Muistan niin hyvin tuon, kun kaipasin yksinoloa ja keksin tekosyitä ettei tarvitsisi tavata ihmistä, johon kuitenkin olin ihastunut! Mutta ongelma olikin se, että kuvittelin että tapaamisen pitää tarkoittaa laittautumista, johonkin lähtemistä, säkenöivää keskustelua jne mihin ei vain ollut voimia. Ja ehkä alkuvaiheessa se onkin tarpeen, mutta kun paremmin tutustuttiin niin ei enää ollutkaan ongelmaa sanoa miehelle että joo mä oon ihan poikki, tuu vaan tänne niin pötkötellään ja pussaillaan vaikka mä oon just tullu suihkusta enkä jaksa meikata. Ja se olikin mukavampaa kuin yksinään löhöily.
Ja sitten sekin, että sekä miehet että naiset tuntuu ajattelevan että alkuun pitää esittää kauhean reipasta ja menevää, mutta ei kukaan varsinkaan tässä iässä enää sellainen oikeasti ole. Mekin
Ei kun pitää esittää kaunista, karvatonta, hyvän tuoksuista, siveää. Esittää ettei jaksa syödä kuin aikuinen ihminen, pitää hymyillä niin että poskiin sattuu, puhua pehmeällä äänellä, esittää heikompaa ja tyhmempää kuin on. Ei jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän siinä lannistuu, kun koko nuoruus jaellaan kusilörtsyä niille komeimmille ja pisimmille miehille ja vanhemmiten ei olekkaan niin laadukasta enään tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en miehenä ole koskaan juuri sen takia seurustellut kun en käytä alkoholia, en halua käydä ravintoloissa enkä ole kiinnostunut naisen sukulaisista (en ole omistakaan). Noita asioita on nimittäin vähän pakko tehdä.
Olen raitis ja käyn ravintoloissa viihteen vuoksi. T. Nainen, n. 52v.
Mitä viihdettä siellä saat? Laulatko karaokessa?
-eri (en ole koskaan osannut käydä baareissa, joskus ravintolassa syömässä vain)
Keikkoja. Burleskia. Joskus tanssin.
Olen myös käynyt runoillassa, jonka järjesti erään seurakunnan kulttuuriklubi. Sama baari pitää usein kirjanjulkkareita, keskusteluiltoja tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole vain oikea tyyppi. Itse käytännössä seurustelin vuoden äijän kanssa, joka ei kiinnostanut, mutta lopetin, koska tuntui ajanhukalta. Nyt olisi yksi tyyppi kestä tykkään, mutta taitaa haluta pysyä kaverina. Mulle kyllä riittää hänen kaveruuskin, koska mukava ja kaikinpuolin viihtyisä tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on just kuin omasta kynästäni, mutta asiassa on kuitenkin se helpotus, että jos suhteen oikeasti haluaa niin tuo on vain tapailuvaiheen ongelma. Muistan niin hyvin tuon, kun kaipasin yksinoloa ja keksin tekosyitä ettei tarvitsisi tavata ihmistä, johon kuitenkin olin ihastunut! Mutta ongelma olikin se, että kuvittelin että tapaamisen pitää tarkoittaa laittautumista, johonkin lähtemistä, säkenöivää keskustelua jne mihin ei vain ollut voimia. Ja ehkä alkuvaiheessa se onkin tarpeen, mutta kun paremmin tutustuttiin niin ei enää ollutkaan ongelmaa sanoa miehelle että joo mä oon ihan poikki, tuu vaan tänne niin pötkötellään ja pussaillaan vaikka mä oon just tullu suihkusta enkä jaksa meikata. Ja se olikin mukavampaa kuin yksinään löhöily.
Ja sitten sekin, että sekä miehet että naiset tuntuu ajattelevan että alkuun pitää esittää kauhean reipasta ja menevää, mutta ei kukaan varsinkaan t
Ihme suhteita teillä, tai luuloja niistä.
Kiva keskustelu.
Minäkään en enää jaksa mitään ihme ihmissuhdesäätöä. Menen keikoille tai elokuviin mieluummin yksin tai kaverin kanssa. On ihanaa olla vapaa, lapsetkin jo alkaa pärjätä ilman minua. Kiva käydä kahvilla ihan itsensä kanssa. Joku seurustelusäätö ja suhde kuullostaa vaan tosi rasittavalta. Näin menty jo 10v, näin mennee loppuun asti.
Kolmesti parisuhdetta yrittäneenä voin kain todeta, ettei sellainen ole mua varten. Lapset tehty. Tänä vuonna olen treffaillut nuorempia naisia. 20-vuotiaan kanssa oli muutaman kuukauden fwb-juttu ja pari kuukautta sitten yhden illan juttu 19-vuotiaan kanssa. Virkistävää välillä kuunnella ja kommentoida, kun jollain samoja haasteita, mitkä itsellä jo historiaa.
M40
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä seksisuhde riittäisi. En minäkään jaksa treffailua tai missään käymistä.
Terveisin vanha vähän yli viiskymppinen mies.
Pitäisi olla todella puoleensavetävä mies, että viitsisin tuohonkaan lähteä.
t. Vähän alle viisikymppisenä nainen
Sama tilanne. M35 ja kaksi lasta edellisestä suhteesta. Vielä viisi vuotta sitten jaksoin deittailla ja miettiä että vieläkö sitä lähtisi toiselle kiekalle mutta enää ei huvita deittaillakkaan. Kevyt suhde kelpaisi mutta naiset tuntuu haluavan jatkuvasti jotain enemmän. En osaa valehdellakaan niin sitten jää seksit saamatta.
On niitä. Mullakin on.