Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Parisuhteen vaikeat ensiaskeleet
26.10.2024 |
Pitkässä suhteessa tottui tasaiseen arkeen. Tai no, viimeiset vuodet olivat tasaista alamäkeä loppusyöksyllä, kunnes päädyttiin eroamaan.
Ajattelin, että poikamiehenä on taas kiva olla sitten nuoruusvuosien, mutta laitoin kuitenkin profiilin tinderiin. Kesä oli jännää aikaa kun tykkäiltiin, viestiteltiin ja käytiin välillä treffeilläkin ilman sen kummempaa menestystä tai ihastumista.
Sitten löytyi täysosuma, tai niin ainakin kuvittelin. Kaikki tuntui osuvan ja toimivan hyvin yhteen. Etenimme verkkaisesti ja kesti useamman kuukauden, ennen kuin päätimme että olemme pari. Olin jo siinä pisteessä ja uskossa, että voisin elää loppuelämäni tämän ihmisen kanssa. Mutta sitten alkoi vuoristorata.
Jostain, minulle osin täysin käsittämättömistä syistä nainen vetää laidasta toiseen. Eli kun yhtenä päivänä mietin kihlasormusten ostoa, niin seuraavana päivänä tuntuu, että tää oli nyt vissiin tässä. Tiedustellessani mikä on hätänä, niin syyt vaihtelevat. Pelottaa rakastua tai antautua rakkauden pauloihin. Pelottaa, että tulee satutetuksi. Pelottaa, että satuttaa. Haluaa rakkautta, mutta ei olekaan valmis siihen, koska oman kuplan feng shui häiriintyy. Ja sitten minua vaaditaan käsittelemään tunteitani, opettelemaan tuntemaan itseäni tai pääsemään yli ex-puolisostani ja erostani.
Itse en koe, että minulla olisi isoja traumoja tai sellaisia menneisyyden luurankoja kaapissani, jotka vaikuttaisivat tähän nykyiseen suhteeseen mitenkään negatiivisesti. Virheitä olen elämässäni tehnyt kuten kaikki muutkin, mutta myös oppinut että mitä ei kannata tehdä uudelleen. Minä olen sinut entisen elämäni, itseni ja tilanteeni kanssa, naisella ne ongelmat tuntuvat olevan. Tai siis tulevan esiin jaksottain. Ja silti hän vaatii minua hoitamaan omat asiani kuntoon. Keskusteluahan tämä vaatii ja aikaa. Kuitenkin kun olemme yhdessä, niin aika kuluu kaikkeen muuhun ja rakkautta on hyvin paljon ilmassa. Sitten kun olemme kumpikin tahoillamme niin usein alkaa laskusuhdanne.
Sekava sepustus, pahoitteluni siitä. Mutta jos olette käyneet läpi vastaavia tilanteita, niin kertokaa vähän kokemuksia ja siitä, mikä teidän tapauksessanne auttoi. Vai päätyikö homma umpisolmuun ja eroon?
Kommentit (247)
Vierailija kirjoitti:
Oisko sitte kuitenki parempi sun vaan harrastaa itseksesi niin ei tarvii miettiä.
Ei kai miettimisessä mitään pahaa ole? Tai siinä, että kysyy palstalta mielipiteitä saadakseen laajennettua perspektiiviä ja omaa näkemystään.
Kaikissa meissä jotain vikaa on. Tai ei minulle ainakaan ole ollut koskaan kunniaa tuntea täydellistä ihmistä. Liian rikkinäinen tai liian erilainen ei kuitenkaan kelpaa parisuhdekumppaniksi, vaikka esim seksi voisi ollakin täydellistä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiinnitin huomiota siihen, että kerroit laskusuhdanteen alkavan silloin, kun ette ole yhdessä, vaan omilla tahoillanne. Mitä silloin tapahtuu tarkalleen? Oletteko kuinka paljon yhteydessä tuona aikana?
Itse yritin olla yli 4 vuotta parisuhteessa miehen kanssa, jolla oli hyvin vähäinen tarve pitää yhteyttä erossa ollessa. Siis ihan muutama viesti silloin tällöin 3 - 4 päivän välein. Ja sitten, kun tavattiin, hän oli ns. "hetivalmis" ja minä taas kaipasin lämmittelyaikaa. Kaikesta tästä yritin kertoa ilman, että asiat mihinkään suuntaan muuttuivat. Itseä tämä ahdisti tosi paljon, mutta en vain osannut luopua muutoin kelpo miehestä. Hän sitten lopulta jätti minut, ja olin varmasti hänen mielestään todella vaikea.Jos nainen siis vaatii sinua työstämään asioitaisi, mitä hän tarkalleen ottaen on vaatimassa työstämään?
Ja it
Sen verran taidan olla optimisti, että kokeilen kuitenkin. Jos se ei tapa, niin sattuu ainakin saamaristi. 😉
Vierailija kirjoitti:
Olet jo terapiassa käynyt. Eikö nyt olisi oikea aika käydä niin saat näkökulmia?
Olen käynyt, pari vuotta sitten keskellä eroprosessia.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole täysin varma mitkä vastaukset kommentteihin ovat sinulta AP (paitsi ne jotka olet allekirjoittanut), mutta pakostakin kiinnitän huomiota, että kommunikointityylisi vaikuttaa aika töksähtävältä, ärtyneeltä ja saamiasi palautteita halveksuvilta. Emme me tiedä tilanteestasi paljoakaan, olet kertonut sen mitä olet ja sillä perusteella koitamme arvailla mistä naisen käytöksessä voisi olla kyse. Sitten kun emme osu mielestäsi oikeaan, tuhahtelet vastauksille ja olet varma että toiminnassasi ei ole ollut mitään vikaa.
Ei välttämättä olekaan, mutta kyse on siitä miten nainen on kommunikointisi kokenut. Jos tyylisi on hänenkin kanssaan tuo, niin anteeksi suoruuteni, en ihmettele että ongelmia on.
En ole ap, mutta en näe myöskään hänen tyylissään eritystä vikaa. Kirjoitetut viestit ovat aina sävyltään ty
Eipä tarvitse anteeksi pyydellä, jos on eri mieltä tai ei tykkää tyylistä. Olen pyrkinyt kaikki kommenttini signeeraamaan, mutta varmaan joku on karannut ilmankin. Ja jossain oli tuplat.
AP
Vierailija kirjoitti:
Onko naisella kokemusta pitkästä parisuhteesta?
On, yli 20 vuoden avioliitto takana ja aikuiset lapset jo, kuten minullakin.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette? Minä olin tuollainen nainen alle kolmekymppisenä, kun löysin nykyisen kumppanini. En ollut ollut kunnon suhteessa aiemmin, vaikka olin kovasti etsinyt rakkautta. Koin, etten kelpaa kenellekään ja joka toinen päivä pelkäsin, että mies löytää paremman ja häipyy-olin myös todella mustasukkainen-joka toinen päivä teki itse mieli lopettaa suhde, koska en uskonut sen onnistuvan kuitenkaan. Silti rakkautta oli valtavasti ja miehellä onneksi myös kärsivällisyyttä, koska tuo sekoiluvaihe meni ohi noin vuodessa ja nykyään, yli 10 vuotta myöhemmin, olemme onnellisia yhdessä.
Minulla on takana rakkaudeton koti, lapsuudesta saakka kokemus siitä, etten ole riittävä ja rakastamisen arvoinen sellaisena kuin olen. Mieheni on ainoa ihminen, jonka koen koskaan hyväksyneen minut tällaisenaan ja aluksi oli vaikea uskoa, että oikeasti riitän ja hän vielä rakastaakin minua. Enhän minä silloin alussa tajunnut, mitä käytökseni taustal
Varmaan pätee osin myös meihin. Lapsuudesta jää helposti traumoja, jotka heijastelevat läpi elämän ja muokkaavat persoonallisuutta.
Olemme keskustelleet ja keskustelemme toki kaiken aikaa lisää. Aloituksen kirjoitin tilanteessa, jossa erosimme hyvin läheisissä ja lämpimissä tunnelmissa ja sitten lämpötilä alkoi laskea kun emme olleet hetkeen nähneet toisiamme vaikka tiiviisti viestittelimmekin.
AP
Tunnistan elämänkokemuksellani hyvin tuon naistyypin. On henkilö, joka haluaa ohjailla suhdetta ja muokata sen mieleisekseen, ja olla domina. Sinun pitää koko ajan varoa tekemisiäsi ja pyrkiä mahdollisimman paljon myötäilemään naisen haluja, tai hän kyseenalaistaa rakkautesi häneen. Vaikka tekisit tai sinussa olisi kymmenen hyvää asiaa, mutta vastaavasti joku yksi juttu hiertäisi naista, niin hän takertuu loppujaan vain siihen yhteen asiakohtaan ja kyseenalaistaa sinut sitä kautta kokonaan. Yleensä kyseessä on joku varsin muodollinen juttu, joka ei edes kuulu loppujaan elämän isoihin kysymyksiin, mutta nainen tekee siitä päässään ison ja kyseenalaistaa sitä kautta koko suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysit jännänaisen. Ei ne sitoudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kiinnitin huomiota siihen, että kerroit laskusuhdanteen alkavan silloin, kun ette ole yhdessä, vaan omilla tahoillanne. Mitä silloin tapahtuu tarkalleen? Oletteko kuinka paljon yhteydessä tuona aikana?
Itse yritin olla yli 4 vuotta parisuhteessa miehen kanssa, jolla oli hyvin vähäinen tarve pitää yhteyttä erossa ollessa. Siis ihan muutama viesti silloin tällöin 3 - 4 päivän välein. Ja sitten, kun tavattiin, hän oli ns. "hetivalmis" ja minä taas kaipasin lämmittelyaikaa. Kaikesta tästä yritin kertoa ilman, että asiat mihinkään suuntaan muuttuivat. Itseä tämä ahdisti tosi paljon, mutta en vain osannut luopua muutoin kelpo miehestä. Hän sitten lopulta jätti minut, ja olin varmasti hänen mielestään todella vaikea.Jos nainen siis vaatii sinua työstämään asioitaisi, mitä hän tarkalleen ottaen on vaatimassa työstämään?
Ja itselläni on nyt orastava suhde miehen kanssa, joka p
Viimeksi näin kävi kun olimme rakastelleet pitkään ja intohimoisesti ja illan päätteeksi sitten lähdin omaan kotiini. Itse mietin jälkeenpäin, että lähtemiseni oli se minun virheeni, vaikka kuvittelin toisen olevan väsynyt ja haluavan omaa tilaa.
AP
Oliko alunperin selvää, että lähdet? Miksi oikeasti lähdit, siksi, että olit itse väsynyt ja oman tilan tarpeessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi edes mietit kihlautumista tuollaisessa tilanteessa, ihmisen kanssa jonka olet tavannut vasta kesällä?
Voisiko muuten johtua hormonaalisen ehkäisyn aloittamisesta nuo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko sitte kuitenki parempi sun vaan harrastaa itseksesi niin ei tarvii miettiä.
Ei kai miettimisessä mitään pahaa ole? Tai siinä, että kysyy palstalta mielipiteitä saadakseen laajennettua perspektiiviä ja omaa näkemystään.
Kaikissa meissä jotain vikaa on. Tai ei minulle ainakaan ole ollut koskaan kunniaa tuntea täydellistä ihmistä. Liian rikkinäinen tai liian erilainen ei kuitenkaan kelpaa parisuhdekumppaniksi, vaikka esim seksi voisi ollakin täydellistä.
AP
On todella kuvottavaa ja moraalitonta käyttää liian rikkinäistä seksiin, jos ei kelpaa parisuhteeseen. Jotain vastuuntuntoa ja eettistä ajattelua olisi syytä omata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko naisella kokemusta pitkästä parisuhteesta?
On, yli 20 vuoden avioliitto takana ja aikuiset lapset jo, kuten minullakin.
AP
Ahaa no niin, eli päälle nelikymppisestä puhutaan. Vaihdevuodet lähestyvät, hormonitoiminta heilahtelee. Siinä syy.
Laita vaihtoon parempi tulee vastaan kun on sen aika. Kahjojen kanssa ei mene kuin oma mielenterveys ja terveys.
Eikä ne ikinä muutu pahenee vain ajan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuntuu palstailijoilta unohtuvan rakkaushormonit! Kun ihminen rakastuu, alkavat oksitosiinit ja dopamiinit sekoittamaan päätä. Se on ihan luonnollista. Hormonit saavat aikaan sen, että haluaisi olla koko ajan toisen luona. Kun joutuu lähtemään toisaalle, tulee paha olo ja olon pitkittyessä alkaa epäilemään suhdetta. Ei se merkitse mitään epävakaata luonnetta vaan rakastunutta ihmistä! Ihmettelen enemmän sellaisia ihmisiä, jotka eivät tunne mitään ikävää tai kaipuuta. Eli kaikki kuuluu rakastumisen alkuvaiheeseen. Sääli niitä, jotka tulkitsevat toisen olevan mt-ongelmainen...
Kyllä me olemme hormoneista puhuneet ja ne ovat välillä jopa yhteinen vitsailun aihe. Myös si7tä ollaan puhuttu, miten osa naisista kokee voimakasta alakuloa tms. seksin jälkeen kun taas mies kääntää kylkeä ja nukahtaa hymy huulillaan.
AP
Voimakasta alakuloa seksin jälkeen? En ole kuullutkaan, onko tuo oikeasti joku juttu joillekin, ei kuulosta ollenkaan tutulle. En usko, että on kovin yleistä kuitenkaan tai ainakaan mikään "naisten juttu" ?? Jos siis puhutaan ihan vastavuoroisesta kivasta onnistuneesta seksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli raahasit exän uuteen suhteeseen etkä kunnioita naisen feng shuita. Next
Tätä en ymmärrä lainkaan. En raahannut exää mukaan suhteeseen. En kuitenkaan yritä peitellä sitä tosiasiaa, että minulla on ex jonka kanssa meillä on yhteiset lapset ja takana yli 20v kestänyt avioliitto. Jos ex vaivaa nykyistä jollain tavalla, niin asia täytyy käsitellä ja keskustella läpi.
En muutenkaan ymmärrä koko asiaa, miksi jostain exästä pitäisi tehdä isoa numeroa. Onhan minulla ex-työpaikkojakin, jotka ovat mennyttä elämää, jota kuitenkaan ei saa elämättömäksi.
AP
Kenenkään ei "tarvitse" keskustella kanssasi yhtään mistään. Jos nainen ei halua edes katsoa sinua siksi että sinulle on ex, hän on täysin oikeutettu siihen. Ja fiksu nainen näin tekeekin
Olet saanut kehotukse
Hitto kun tuut pilaamaan monet ihmisuhdeketjut viestitulvallasi ja traumaattisella miesvihallasi, tulkiten kaiken sen kautta, kuvittelet juttuun taas ihan omiasi.
@190 Lähdin, koska lapset olivat tulossa isältään äidin luokse.
AP
Kyllä se taitaa olla moro ja näkemiin?
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes mietit kihlautumista tuollaisessa tilanteessa, ihmisen kanssa jonka olet tavannut vasta kesällä?
Voisiko muuten johtua hormonaalisen ehkäisyn aloittamisesta nuo?
No en oikeasti mieti, se nyt oli ihan läpällä heitetty kommentti kuvaamaan sitä, että kyllä ne rakkaushormonit saa miehenkin miettimään kaikenlaista.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oisko sitte kuitenki parempi sun vaan harrastaa itseksesi niin ei tarvii miettiä.
Ei kai miettimisessä mitään pahaa ole? Tai siinä, että kysyy palstalta mielipiteitä saadakseen laajennettua perspektiiviä ja omaa näkemystään.
Kaikissa meissä jotain vikaa on. Tai ei minulle ainakaan ole ollut koskaan kunniaa tuntea täydellistä ihmistä. Liian rikkinäinen tai liian erilainen ei kuitenkaan kelpaa parisuhdekumppaniksi, vaikka esim seksi voisi ollakin täydellistä.
AP
On todella kuvottavaa ja moraalitonta käyttää liian rikkinäistä seksiin, jos ei kelpaa parisuhteeseen. Jotain vastuuntuntoa ja eettistä ajattelua olisi syytä omata.
Ei ollut siitä kyse, vaan tarkoitin että.täältäkin palstalta on monesti lukenut stooreja, että seksi oli täydellistä, mutta mikään muu ei toiminut.
AP
Alue: Aihe vapaa
Pahoittelut jos tyylini on jonkun mielestä epäkorrekti. Mutta niin on mielestäni osa saamistani kommenteistakin. Mielipiteenvapaus on kaikilla, mutta makuasioista on turha kiistellä. Ja mustan ja valkoisen välille mahtuu aika monta harmaan sävyä.
Ex-vaimolle tuli varmasti tiuskittua ihan liikaakin loppuaikoina kun olin alkanut inhota häntä tekojensa ja käytöksensä takia. Lopulta kerroin, etten enää jaksa häntä vaan haluan eron. Yksissä tuumin sitten eropaperit allekirjoitettiin.
AP