Museovirasto ei leikannut ihmisistä, vaan kulttuurista

Ei leikata ihmisiSTÄ, vaan ihmisiLTÄ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tiedät historiasta, mutta tarviiko kilpailla? Olen harrastunut museoita aktiivisesti noin 15 vuotta. Teen kultuuria. Ja nyt se hengittää jossain muualla kuin museovirastossa. Osa kulttuurista aina unohdetaan, tulee uutta tilalle. Internet on räjäyttänyt tavan kokea kulttuuri. 







Käytän itse myös taiteessani paloja kulttuurihistoriasta, saatan kopsata jonkun hieroglyfin tai osan vanhasta maalauksesta. Lainailla kohtia mestarisävellyksistä. Postmodernismia parhaillaan. 



Ainoa kiinnostava näyttely Kansallismuseossa on ollut Ite-taiteilijoista. 

Sekoitat joko tarkoituksella tai vahingossa nykykulttuurin ja (kulttuuri)historian. Ilman historian tallentamista ja säilyttämistä sinullakaan ei olisi niitä paloja mitä kopioida.

eri

Ainahan historiasta puuttuu paloja. Historia on aina jonkun kirjoittamaa, ja kenen ääni jää pinnalle on ratkaisevaa. 

Ei ole koskaan yhtä totuutta tai täyttä objektiivisuutta. 

Olen muuten käynyt piirtämässä myös Kansallismuseossa ja kyllä, myös Seurasaaren kallioilla. Ja Rautatieasemalla. Ja ulkomailla. Jne. Kaikki tuo - paikat, ihmiset, tilanteet - tulevat jotain kautta esiin. 

Mitä kaikesta tästä jää, tuosta, sieltä ja täältä, jää jäljelle. Voimme vain arvailla. 

Elämä on kuin pyörre, joka huuhtoo osan mukanaan. Jotain muistoja jää aina. Kuka ne löytää ja kuka ne tulkitsee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kulttuurialalla ja olen tasan kerran käynyt kansallismuseossa. Vaikka muuten olen museoita kolunnut. Joten kansallismuseon sulkeminen 👍 

Seurasaaren museot voi myös sulkea. On siellä kauniit rakennukset, joita voi ihailla ja suurin osa tekee niin. Toki rakennuksista pitää huolehtia, joten sen verran henkilökuntaa pitää olla. 

Ne mummot jotka siellä Seurasaaressa kansallispuvussa seisoo on täysin suojatyöpaikoissa. 

Meidän tyky-päivässä oli ainakin nuori tyttö joka kertoi asioista tosi hyvin. En olisi muuten tiennyt, että karjalaisilla oli tapana piilottaa esim vammaiset ja huonossa kunnossa olevat vanhukset talon alla olevaan kuoppaan.

Heille se, miltä asiat näyttivät ulospäin oli tosi tärkeää. Rakensivat mm. koreita parvekkeita. Niillä ei siis ollut mitään käyt

Paskat! Sukuni on toiselta puolen karjalaisia ja olen käyntyt sukuni entisillä mailla viisi kertaa Laatokan rannalla. Siellä mitään koreita parvekkeita ollut. Poltetut rakennukset. Tyhjyyttä ja kipua. Satakieli lauloi ja itikoiden surina soi korvissa. 

Vammaisia ja sairaita hoidettiin niin hyvin, kuin jaksettiin. Työtä oli paljon. Niin oli muuallakin. 

Vierailija kirjoitti:

Ainahan historiasta puuttuu paloja. Historia on aina jonkun kirjoittamaa, ja kenen ääni jää pinnalle on ratkaisevaa. 



Ei ole koskaan yhtä totuutta tai täyttä objektiivisuutta. 



Olen muuten käynyt piirtämässä myös Kansallismuseossa ja kyllä, myös Seurasaaren kallioilla. Ja Rautatieasemalla. Ja ulkomailla. Jne. Kaikki tuo - paikat, ihmiset, tilanteet - tulevat jotain kautta esiin. 



Mitä kaikesta tästä jää, tuosta, sieltä ja täältä, jää jäljelle. Voimme vain arvailla. 



Elämä on kuin pyörre, joka huuhtoo osan mukanaan. Jotain muistoja jää aina. Kuka ne löytää ja kuka ne tulkitsee. 

Olemassa olevat palat ovat silti tärkeitä säilyttää ja ne voivat auttaa löytämään myös kadonneita palasia. Tekniikan kehityksen myötä myös historian tutkiminen ja arkeologian menetelmät kehittyvät. Hyvä esimerkki on, että nykyteknologialla pystytään näkemään ilmakuvista maan alle hautautuneita viikinkiajan rakennelmia, ja niiden muodoista pystytään päättelemään paljon siksi, että vastaavista on tietoa jo ennestään. Historia on kerrostumia, joiden ymmärtämiseksi täytyy tuntea aiempia kerrostumia. Suomen hautalöytöjä on helppo tulkita, kun tiedetään että tällaiset kolikot ovat sieltä tai tuolta ja tällaisia miekkoja on käytetty silloin ja siellä ja tällaiset soljet ovat peräisin täältä ja tuolta. Sinäkään et voisi käyttää näitä palasia, jos niitä ei olisi enää olemassa.

Tällaista keskustelua seuraa, kun puhutaan asioista täydellisen mutun varassa. Ai että kansallispukuisia mummeleita Seurasaaressa? Kirjoittaja on ehkä käynyt siellä juhannuksena, jolloin juhannusjuhlaa järjestää muu taho kuin museo (toki museollakin jokin rakennus on silloin auki), tai kansallispukujen tuuletuspäivänä, jolloin alueella liikkuu ihan yleisöäkin kansallispuvuissa. Olet saattanut nähdä myös jonkin esiintyvän kansantanssiryhmän jäseniä, he saattavat olla iäkkäämmästä päästä.

Seurasaaren opasvartijat ovat kulttuuri- ja historia-alojen yliopisto-opiskelijoita. He ovat pääsääntöisesti noin 20-30-vuotiaita, toki poikkeuksiakin voi olla. Pääaineita ovat yleensä kulttuurintutkimuksen aineet, taidehistoria ja yleinen historia, uskontotiede jne. Työ on hyvin matalasti palkattu kesätyö, koska Seurasaari on auki vain neljä kuukautta vuodessa.

 

Työntekijät pukeutuvat arkisin kansanpukuihin, joita on helpompi pestä ja huoltaa kuin kansallispukuja. Kansallispuvut oppailla ovat käytössä vain erityistilanteissa, kuten joinain juhlapäivinä tai (ainakin entisaikaan) korkea-arvoisempien vieraiden kanssa työskennellessä.

 

Se, että jonkun suku on Karjalasta ja hän on käynyt siellä elinaikanaan ei millään tavoin tarkoita, että hänen mutunsa kumoaisi museo-oppaan 1800-luvun agraarikulttuurista kertomia asioita. Oppaan kertomat asiat perustuvat kansatieteelliseen tai historialliseen tutkimustietoon. Seurasaaren Pertinotsan karjalantalossa on juuri sellainen koristeelline. parveke, josta täällä joku kertoi oppaan puhuneen. Juuri sen takia talo on museossa, että se edustaa hyvin pitkälti muuten kadonnutta rakennusperintöä. 

Vierailija kirjoitti:

Museovirastolla on omistamiensa kiinteistöjen suhteen velvollisuus huolehtia niiden kunnosta, siitä ei voi karsia. Ihmisiä tarvitaan kokoelmien säilyttämiseen ja konservointiin enemmän kuin pitämään museoita auki, se on selvä koko kansan kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Vaikea tilanne, eikä kohteista Hvitträskin sulkemiselle ole todellisuudessa perusteita, jos sen tuotto on kuitenkin plussan puolella. Vaikuttaa vähän, että se on laitettu listalle mielenosoitussyistä. Todella monet museokohteet ovat sellaisia, ettei niitä ole edes mitään järkeä pitää auki koko vuotta, vaan ainoastaan kesäkaudella.

Enpä tiedä, omistaako Museovirasto ne kiinteistöt. Museovirasto hoitaa museotoiminnan, ja kiinteistökin voi olla valtion omistama, mutta sitä kiinteistöä hallinnoi Senaatti-kiinteistöt, ja Museovirasto on sen vuokralaisena!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Museovirastolla on omistamiensa kiinteistöjen suhteen velvollisuus huolehtia niiden kunnosta, siitä ei voi karsia. Ihmisiä tarvitaan kokoelmien säilyttämiseen ja konservointiin enemmän kuin pitämään museoita auki, se on selvä koko kansan kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Vaikea tilanne, eikä kohteista Hvitträskin sulkemiselle ole todellisuudessa perusteita, jos sen tuotto on kuitenkin plussan puolella. Vaikuttaa vähän, että se on laitettu listalle mielenosoitussyistä. Todella monet museokohteet ovat sellaisia, ettei niitä ole edes mitään järkeä pitää auki koko vuotta, vaan ainoastaan kesäkaudella.

Enpä tiedä, omistaako Museovirasto ne kiinteistöt. Museovirasto hoitaa museotoiminnan, ja kiinteistökin voi olla valtion omistama, mutta sitä kiinteistöä hallinnoi Senaatti-kiinteistöt, ja Museovirasto on sen vuokralaisena!

https://www.senaatti.fi/

Tuon senaatti.fi-sivuston yhtenä osasivustona kulttuuriperintömme, sieltä löytyvät sitten arvorakennukset ja niiden joukossa Louhisaari sekä Hvitträsk.

Miksi Suomea rangaistaan näillä osaamattomilla ja kokemattomilla ministereillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa, kumpi on parempi. Onko leikatut kohteet kustannuksiltaan niin suuria, ettei kannata pitää?

Taitavat olla niitä harvoja taloudellisesti kannattavia kohteita. Tässä yritetään vain kiristää hallitusta perumaan leikkaukset, kun uhataan laittaa kaikkein näkyvimmät ja suosituimmat kohteet kiinni.

Suosituimpia ovat Kiasma, Musiikkitalo, Ooppera, Emma, Ateneum. Ne pysyvät auki. 

Noista mikään ei ole Museoviraston museo.

Työskentelen museoalalla. Välillä olen työni puolesta joutunut käymään Museovirastossa ja joka kerta tuntuu siltä kuin palaisi jonnekin tsaarinaikaiseen menneisyyteen. Työkulttuuri tuntuu siltä.

Eikö ap tajua, että aukiolosta leikkaaminen on ihmisistä leikkaamista? Jätetään palkkaamatta työntekijöitä ja vakituiset lomautetaan, osa toistaiseksi. Ensi vuonna säästöt on vielä kovemmat, joten tuskin toistaiseksi lomautetut palaavat töihin.

Kansallismuseota ei avata remontin jälkeen, koska ei ole varaa tehdä näyttelyitä. Ilman ihmisiä ei synny näyttelyjä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomea rangaistaan näillä osaamattomilla ja kokemattomilla ministereillä

Miksi Suomea rangaistaan perskokkelihallituksella? Tuhoavat suomalaista kulttuuriperintöä liian tehokkaasti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomea rangaistaan näillä osaamattomilla ja kokemattomilla ministereillä

Jotkut äänesti näitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainahan historiasta puuttuu paloja. Historia on aina jonkun kirjoittamaa, ja kenen ääni jää pinnalle on ratkaisevaa. 



Ei ole koskaan yhtä totuutta tai täyttä objektiivisuutta. 



Olen muuten käynyt piirtämässä myös Kansallismuseossa ja kyllä, myös Seurasaaren kallioilla. Ja Rautatieasemalla. Ja ulkomailla. Jne. Kaikki tuo - paikat, ihmiset, tilanteet - tulevat jotain kautta esiin. 



Mitä kaikesta tästä jää, tuosta, sieltä ja täältä, jää jäljelle. Voimme vain arvailla. 



Elämä on kuin pyörre, joka huuhtoo osan mukanaan. Jotain muistoja jää aina. Kuka ne löytää ja kuka ne tulkitsee. 

Olemassa olevat palat ovat silti tärkeitä säilyttää ja ne voivat auttaa löytämään myös kadonneita palasia. Tekniikan kehityksen myötä myös historian tutkiminen ja arkeologian menetelmät kehittyvät

Kulttuuria on niin paljon. En ole pahoillani, jos osa häviää. Osa häviää aina. Nykyään on esimerkiksi ihan valtavasti tavaraa. Mitkä näistä meidän arkielämän tavaroista jää ikäänkuin kuvaamaan meidän arkea tulevaisuudessa?

Tottakai on tärkeää säilyttää ne esineet, jotka on kaivettu esiin ja joiden perusteella on kirjoitettu meidän menneisyyttämme.  

Mutta en näe sitä minään valtavana menetyksenä, jos museon toiminnasta nipistetään vaikkapa kymmeneksi vuodeksi. Sama on koskee taidetta. En nää sitä minään valtavana katastrofina, jos Kiasman taidevarasto joutuisi veden alle. Ovatko ne esineet oikeasti tärkeää meidän kulttuuria vai ovatko ne vain museoamanuenssin mielestä niitä esineitä ja asioita jotka kertovat meidän kulttuurista eniten? 

Esimerkkinä videotaide. Kiasman kokoelmiin on halkittu kalliilla videoteoksia edustamaan meidän aikaa. Kuitenkin vaikka 500 vuoden päästä löytyy kännykkä täynnä kuvia ja kotivideoita. Kumpi kertoo enemmän meidän kulttuurista? Tuon koulutetun videotaiteilijan muokattu näkemys vain jonkun random nuoren aktiiviset kuvailut arkipäivästä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa, kumpi on parempi. Onko leikatut kohteet kustannuksiltaan niin suuria, ettei kannata pitää?

Taitavat olla niitä harvoja taloudellisesti kannattavia kohteita. Tässä yritetään vain kiristää hallitusta perumaan leikkaukset, kun uhataan laittaa kaikkein näkyvimmät ja suosituimmat kohteet kiinni.

Suosituimpia ovat Kiasma, Musiikkitalo, Ooppera, Emma, Ateneum. Ne pysyvät auki. 

Noista mikään ei ole Museoviraston museo.

Työskentelen museoalalla. Välillä olen työni puolesta joutunut käymään Museovirastossa ja joka kerta tuntuu siltä kuin palaisi jonnekin tsaarinaikaiseen menneisyyteen. Työkulttuuri tuntuu siltä.

Meidän aika on ensimmäistä aikaa, kun Museovirasto kirjoittaa meidän historiaamme päättämällä, mitä jätetään ja poistetaan. Onko aitoa? 

Vierailija kirjoitti:

Tällaista keskustelua seuraa, kun puhutaan asioista täydellisen mutun varassa. Ai että kansallispukuisia mummeleita Seurasaaressa? Kirjoittaja on ehkä käynyt siellä juhannuksena, jolloin juhannusjuhlaa järjestää muu taho kuin museo (toki museollakin jokin rakennus on silloin auki), tai kansallispukujen tuuletuspäivänä, jolloin alueella liikkuu ihan yleisöäkin kansallispuvuissa. Olet saattanut nähdä myös jonkin esiintyvän kansantanssiryhmän jäseniä, he saattavat olla iäkkäämmästä päästä.

Seurasaaren opasvartijat ovat kulttuuri- ja historia-alojen yliopisto-opiskelijoita. He ovat pääsääntöisesti noin 20-30-vuotiaita, toki poikkeuksiakin voi olla. Pääaineita ovat yleensä kulttuurintutkimuksen aineet, taidehistoria ja yleinen historia, uskontotiede jne. Työ on hyvin matalasti palkattu kesätyö, koska Seurasaari on auki vain neljä kuukautta vuodessa.

 

Työntekijät pukeutuvat arkisin kansanpukuihin, joita on helpomp

Kerronpahan mitä olen silmin nähnyt, kun olen Karjalassa käynyt. Siellä oli samoja sodanaikaisia rakennuksia, ränsistyneitä. Mummoja huivit päässä. Nuorten naisten korkojen kopse käy kadulla. Pakenevat suurkaupunkeihin töihin. Siellä ei ollut ns. oikein mitään uudistuvan elämän edellytyksiä, ei työtä ei leipää. Vanhoja taloja ja vanhoja ihmisiä. 

Minusta nuo Seurasaaren ladot eivät kuvaa Karjalaa. Se ei ole Karjala. Ehkä 1/10000 osa sitä.  Kaurismäen elokuvatkin kertovat enemmän Karjalasta. 

Ihan kiva, että nuo aitat säilytetään, mutta en itkisi, jos niitä ei olisi. 

Karjalasta on valtavasti kirjoitettu muistelmia, sukuhistorioita ja löytyy valokuvia. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö ap tajua, että aukiolosta leikkaaminen on ihmisistä leikkaamista? Jätetään palkkaamatta työntekijöitä ja vakituiset lomautetaan, osa toistaiseksi. Ensi vuonna säästöt on vielä kovemmat, joten tuskin toistaiseksi lomautetut palaavat töihin.

Kansallismuseota ei avata remontin jälkeen, koska ei ole varaa tehdä näyttelyitä. Ilman ihmisiä ei synny näyttelyjä. 

Tässä valtavassa konkurssissa moni muukin menettää työnsä, jopa kotinsa. En nyt säälisi museoviraston työntekijöitä sen enempää kuin muitakaan irtisanottuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällaista keskustelua seuraa, kun puhutaan asioista täydellisen mutun varassa. Ai että kansallispukuisia mummeleita Seurasaaressa? Kirjoittaja on ehkä käynyt siellä juhannuksena, jolloin juhannusjuhlaa järjestää muu taho kuin museo (toki museollakin jokin rakennus on silloin auki), tai kansallispukujen tuuletuspäivänä, jolloin alueella liikkuu ihan yleisöäkin kansallispuvuissa. Olet saattanut nähdä myös jonkin esiintyvän kansantanssiryhmän jäseniä, he saattavat olla iäkkäämmästä päästä.

Seurasaaren opasvartijat ovat kulttuuri- ja historia-alojen yliopisto-opiskelijoita. He ovat pääsääntöisesti noin 20-30-vuotiaita, toki poikkeuksiakin voi olla. Pääaineita ovat yleensä kulttuurintutkimuksen aineet, taidehistoria ja yleinen historia, uskontotiede jne. Työ on hyvin matalasti palkattu kesätyö, koska Seurasaari on auki vain neljä kuukautta vuodessa.

 

Työntekijät

Tirsk! Seurasaaren ulkomuseoon on koottu rakennuksia eri puolilta Suomea. Kukaan ei ole väittänyt sitä Karjalaksi vaan siellä on kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä monesta maakunnasta.

Ihan kuten kansallismuseo ei ole kivikausi vaan siellä on kivikaudelta ja muiltakin aikakausilta muinaisesineitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainahan historiasta puuttuu paloja. Historia on aina jonkun kirjoittamaa, ja kenen ääni jää pinnalle on ratkaisevaa. 



Ei ole koskaan yhtä totuutta tai täyttä objektiivisuutta. 



Olen muuten käynyt piirtämässä myös Kansallismuseossa ja kyllä, myös Seurasaaren kallioilla. Ja Rautatieasemalla. Ja ulkomailla. Jne. Kaikki tuo - paikat, ihmiset, tilanteet - tulevat jotain kautta esiin. 



Mitä kaikesta tästä jää, tuosta, sieltä ja täältä, jää jäljelle. Voimme vain arvailla. 



Elämä on kuin pyörre, joka huuhtoo osan mukanaan. Jotain muistoja jää aina. Kuka ne löytää ja kuka ne tulkitsee. 

Olemassa olevat palat ovat silti tärkeitä säilyttää ja ne voivat auttaa löytämään myös kadonneita palasia. Tekniikan kehityksen myötä myös histori

Tästä on muuten ihan esimerkkejä Pompeista. Kiinnostavimpia asioita, mitä tuhkaanpeittyneestä kaupungista on löytynyt, on köyhälistön öisin tehdyt parjaavat seinäkirjoitukset aukioilla. Siinä kuuluu suora kansan ääni. Ei mitkään atriumeiden kallilla ostetut hienostelevat mosaiikkitaideteokset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainahan historiasta puuttuu paloja. Historia on aina jonkun kirjoittamaa, ja kenen ääni jää pinnalle on ratkaisevaa. 



Ei ole koskaan yhtä totuutta tai täyttä objektiivisuutta. 



Olen muuten käynyt piirtämässä myös Kansallismuseossa ja kyllä, myös Seurasaaren kallioilla. Ja Rautatieasemalla. Ja ulkomailla. Jne. Kaikki tuo - paikat, ihmiset, tilanteet - tulevat jotain kautta esiin. 



Mitä kaikesta tästä jää, tuosta, sieltä ja täältä, jää jäljelle. Voimme vain arvailla. 



Elämä on kuin pyörre, joka huuhtoo osan mukanaan. Jotain muistoja jää aina. Kuka ne löytää ja kuka ne tulkitsee. 

Olemassa olevat palat ovat silti tärkeitä säilyttää ja ne voivat auttaa löytämään myös kadonneita palasia. Tekniikan kehityksen myötä myös histori

Museot ei synny eikä kehity itsestään vaan ne vaativat työtä. Lisäksi leikkaukset ei kohdistu vain museon aukioloaikoihin vaan koko siihen työhön, joiden ansiosta nämä museot ylipäätään ovat olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Olen kulttuurialalla ja olen tasan kerran käynyt kansallismuseossa. Vaikka muuten olen museoita kolunnut. Joten kansallismuseon sulkeminen 👍 

Seurasaaren museot voi myös sulkea. On siellä kauniit rakennukset, joita voi ihailla ja suurin osa tekee niin. Toki rakennuksista pitää huolehtia, joten sen verran henkilökuntaa pitää olla. 

Siellä käy hel ve tisti turisteja joten se että sinä olet käynyt siellä vain kerran ja tulipa nuorena vähän kultturoituakin ei tee sinusta nyt kyllä mitään auktoriteettia tässä.