Miksi isovanhemmat ostaa kysymättä lapselle huonoja turvaistuimia, epäsopivia sänkyjä, kylmiä talvivaatteita jne?
Yksi lapsemme isovanhemmista on ostellut heti lapsen syntymästä saakka lasta varten paljon kaikenlaista. Ja aina kysymättä etukäteen että käykö ja mikä olisi hyvä. Hän osti kirpparilta käytetyn biltema/prisma-tyyppisen turvaistuimen meille ja oli jo kiikuttamassa sitä meidän autoon kun pääsin väliin sanomaan ei. (Meillä nimittäin käytetään vain kunnollisia turvaistuimia.) On ostanut monet talvihaalarit, mutta kaikki sellaisia, että ne ei pidä yhtään vettä, niissä on vain kevyt vanu eikä ne sovellu Suomen talveen siksi ollenkaan. Oli ostanut meille myös kirpparilta pinnasängyn, jonka autossaan toi pihallemme innoissaan. Mutta meillä oli jo silloin pinnasänky, uusi ja hyvälaatuinen. Samoin yllärinä toi meille kirpparilta syöttötuolin, sellaisen puisen mitä 20 vuotta sitten näki usein ravintoloissa. No meillä tietenkin oli jo silloin itse hankittuna hyvä nykyaikainen syöttötuoli. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Kaikki aina kysymättä yhtään etukäteen. Ja tuollaisia ns. isoja hankintoja, joilla on aika paljon väliäkin millaisia ne on. Osaisiko joki selittää miksi joku isovanhempi toimii noin? Ja miksi loukkaantuu kun sanotaan kiitos ei tai kun huomaa, että meillä on jo itsellä vastaava (esim. pinnasänky) hankittuna? Miksi ei voi etukäteen kysyä ja puhua? Mikä siinä on niin vaikeaa? Kun itse en millään käsitä.
Kommentit (541)
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mulla on sellainen miniä joka on oppinut sanomaan "kiitos". Sellaisen pienen sanan joka tekee kaikkien elämän mukavaksi.
Jos minä tuon vanhan jääkaappini sinulle, muistakin sitten kiittää, vaikka olisit juuri itse ostanut uuden Mielen.
KIITÄ, SAATANA! KIITÄ! VAIKKET OLISI JÄÄKAAPPIA PYYTÄNYTKÄÄN NIIN SOPII KIITTÄÄ.
Vierailija kirjoitti:
Siis lapsenne somettaa vaatteensa ja tavaransa someen? Se kertoo paljon perheenne arvoista. Tulleeko sinun puoleltasi vai miehesi puolelta.
Mulla on kuusi lastenlasta, ei edes suvun whs ryhmässä elvistele vaatteillaan, tosin ovat järkevän kulutuksen perhe. Elintaso näkyy enemmän muissa asioissa kuin kengissä.
Alastiko pitäisi niissä someen menevissä kuvissa olla? Vai onko kyseessä palstalle tyypillinen tahallaan väärin ymmärtäminen? Ihan normaaleista somekuvista nämä bongaa. Itse et varmaan bongaa, koska et ole ottanut elämäntehtäväksi kyylätä, ettei kukaan käytä sinun mielestä liikaa rahaa mihinkään. On varmaan vaikea ymmärtää, jos ei tällaista ihmistä ole elämässään tavannut.
Toisekseen nimenomaan on järkevää kulutusta ostaa laadukasta ja kestävää sekä käyttötarkoitustaan palvelevaa tavaraa ja vaatetta.
Minun lapseton täti on tällainen. Kyttää ihan kaiken ja bongaa somesta ja livenä, jos jotain uutta on. Soittelee sitten ja utelee hinnat tai ottaa itse selvää ja sitten arvostelee. Antaa lahjaksi rahaa, mutta haluaa sitten tietää mitä sillä rahalla on tehty. Ja taas arvostelee, jos sillä on tehty muuta kuin laitettu säästöön. Yrittää koko ajan säästää ja kontrolloida toistenkin rahoja. Raskasta, mutta koitetaan kestää. Olisi varmaan ollut oikein unelma-anoppi, jos olisi joskus itse lapsia saanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei teillä kirjoja lueta jos luulet kirjoja, edes lastenkaan , saavan kolmella eurolla. Tosin kirjastoja suosittelen.
Voi kuule saa, Prisman poistokorista saa halvemmallakin. Joka joulu saan tällaisen kirjalahjan. Mieleenjäävin oli joku pokkari joka kertoi Renny Harlinista ilman että siihen oli edes haastateltu Rennyä vaan joku rahapulassa oleva sisko runoili hänestä ja jakoi perhekuviaan. Itse asiassa nämä randomien henkilöiden muistelmat on hyvin yleisesti saatavilla alekorista. Arvaa mistä tiedän. 😂 Ja eihän lapsille myöskään osteta mitään kiinnostusten tai ikätason mukaisia kirjoja vaan edullisia kirjoja.
Jos anoppi on jo jotenkin "ihan kujalla" ja tuo tenavaikäiselle renny harlinin muistelmat voisiko miniä olla fiksumpi ja olla räyhäämättä henkilöstä joka ei ihan oo täysin skarppi?&nbs
Jos lukisit tarkemmin, niin huomaisit että muistelmat tulevat lahjaksi minulle. 😃 Ja toki tämäkin on ihan vain minun vikani. Asianomaiset ovat kyllä ihan skarppeja ja maailmassa kiinni olevia, ja heitä kohtaan ollaan hyvin kohteliaita.
Nyt olen ajatellut että lahjojen suhteen täytyy ryhdistäytyä ja kirjata kaikki saadut lahjat puhelimen muistiinpanoihin. Toistuvasti kun käydään läpi listaa siitä mitä lahjoja on saatu (niitä pieniä huonoja lahjoja täytyy tietysti olla paljon). Viime jouluna osasin kyllä luetella kaikki lahjat vaan narahdin siinä kohdin kun pyydettiin luettelemaan kaikki edellisen joulun saadut lahjat 🤣
Kohteliaasti pidän aina myös viimeisimmän lahjakirjan hyllyssä. Vanhemmat olen lainannut jollekin mystiselle kaverille, joka niin kovasti halusi lukea sen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä me anopit opimme? Pidetään kurjat rahamme itse, ei viedä mitään ja mieluummin ei mennä kulueräksi , jolle pitää kahvia tarjota, käymäänkään.
Jos jotain annetaan, annetaan sitten kunnolla, arvokamaa, osakkeita, mopoja, autoja... Mutta muistetaan kysyä kävisikö nyt 15 000 talletus rahastoon. Ettei vaan mene väärin ja liian halpaa.
Puhu sinä vaan itsestäsi. Meitä on ihan täysjärkisiäkin anoppeja.
Juu onnittelut heille joilla on näitä auttavaisia isovanhempia. Meille on ilmaistu erittäin selvästi artikuloiden, että jokainen sitten hoitaa itse omat lapsensa. Toki sanojat ovat itse jouduttaneet omansa omilla vanhemmillaan. 😆 Ja juu ei pelkoa, en omia jättäisi näiden seuraan valvomatta vessakäyntiä pidemmäksi ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mulla on sellainen miniä joka on oppinut sanomaan "kiitos". Sellaisen pienen sanan joka tekee kaikkien elämän mukavaksi.
Jos minä tuon vanhan jääkaappini sinulle, muistakin sitten kiittää, vaikka olisit juuri itse ostanut uuden Mielen.
KIITÄ, SAATANA! KIITÄ! VAIKKET OLISI JÄÄKAAPPIA PYYTÄNYTKÄÄN NIIN SOPII KIITTÄÄ.
Meillä se jääkaappi jätettäisiin eteiseen tukkimaan kulkutie ja annettaisiin hyviä neuvoja mistä kannattaa vuokrata peräkärry että saa vanhan pois ja niin hehheh teillähän ei ole autoa no vuokratkaa sellainenkin tai jatkakaa eteisessä pujottelua.
Vierailija kirjoitti:
Juu onnittelut heille joilla on näitä auttavaisia isovanhempia. Meille on ilmaistu erittäin selvästi artikuloiden, että jokainen sitten hoitaa itse omat lapsensa. Toki sanojat ovat itse jouduttaneet omansa omilla vanhemmillaan. 😆 Ja juu ei pelkoa, en omia jättäisi näiden seuraan valvomatta vessakäyntiä pidemmäksi ajaksi.
Niin. Mutta kun tässä oli kyse siitä, että "autetaan" tuomalla tavaraa, kuten pinnasänkyjä, syöttötuoleja ja turvaistuimia, jotka perheellä jo on. Kappas, kun et huomannut vastata itse aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti miehesi tajuaa erota sinusta ja ottaa jonkun kohteliaan ja sivistyneen naisen puolisokseen. Oikean naisen eikä mitään lapsen tasolle jäänyttä teiniä.
Ai naisen joka elää tyrannianopin käskytettävänä? Sivistynyt ja kohtelias ihminen ei raahaa tarpeetonta tavaraa kenenkään kotiin, kysymättä onko tarvetta.
Eikä puutu ja määräile miten toisten kuuluu elää.
Sen kun vielä saisi vastauksena, mikä on tässä se monen vastaajan mainitsema ja arvostama apu, että tuodaan perheeseen jopa isokokoisia mööpeleitä ym jotka ap puolisoineen on lapselleen jo hankkinut, että mikä tosiaan on tämä apu, josta ap:n pitäisi olla ihan kiitollinen? Mihin mahtuu pinnasängyt, syöttötuolit, turvaistuimet, joita on nyt kodissa kaksin kappalein? Missä kohtaa tässä on perhettä autettu? Siihen kun sais vastauksen.
Kirja on kuitenkin pieni lahja verrattuna vaikka siihen sohvaan. Kirjat on yleensä myös suosittuja lahjoja, ei niin huonoa kirjaa vielä ole vastaan tullut jota en olisi lukenut. Mutta yietysti ihan turha hönelle joka ei lue. Luen laidasta laitaan kaikkea. Tosin lainaan kirjastosta, karsinut kirjojani muovikassillinen kerrallaan Konttiin ja Fidaan.
Vierailija kirjoitti:
Juu onnittelut heille joilla on näitä auttavaisia isovanhempia. Meille on ilmaistu erittäin selvästi artikuloiden, että jokainen sitten hoitaa itse omat lapsensa. Toki sanojat ovat itse jouduttaneet omansa omilla vanhemmillaan. 😆 Ja juu ei pelkoa, en omia jättäisi näiden seuraan valvomatta vessakäyntiä pidemmäksi ajaksi.
Vastaapa, olisitko tyytyväinen, jos vaikka kuukausi sen jälkeen, kun olisitte ostaneet uuden sohvan, pakettiauto peruuttais pihaanne ja tadaa! kantajat raahaisivat olkkariinne kirppislöydön. Eiks ookin hieno sohva!? Melkein kuin uusi!
Missä kiitollisuus?!
Vierailija kirjoitti:
Sen kun vielä saisi vastauksena, mikä on tässä se monen vastaajan mainitsema ja arvostama apu, että tuodaan perheeseen jopa isokokoisia mööpeleitä ym jotka ap puolisoineen on lapselleen jo hankkinut, että mikä tosiaan on tämä apu, josta ap:n pitäisi olla ihan kiitollinen? Mihin mahtuu pinnasängyt, syöttötuolit, turvaistuimet, joita on nyt kodissa kaksin kappalein? Missä kohtaa tässä on perhettä autettu? Siihen kun sais vastauksen.
Hih. Ei kannata kysellä asioita, joihin ei ole olemassa vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu onnittelut heille joilla on näitä auttavaisia isovanhempia. Meille on ilmaistu erittäin selvästi artikuloiden, että jokainen sitten hoitaa itse omat lapsensa. Toki sanojat ovat itse jouduttaneet omansa omilla vanhemmillaan. 😆 Ja juu ei pelkoa, en omia jättäisi näiden seuraan valvomatta vessakäyntiä pidemmäksi ajaksi.
Niin. Mutta kun tässä oli kyse siitä, että "autetaan" tuomalla tavaraa, kuten pinnasänkyjä, syöttötuoleja ja turvaistuimia, jotka perheellä jo on. Kappas, kun et huomannut vastata itse aiheeseen.
Niin, olen osallistunut tähän keskusteluun jo monella viestillä. Viestini oli vastauksena viestiin, jossa ilkeästi muistuteltiin että toivottavasti muistamme sitten kuitenkin olla kiitollisia anopin tarjoamasta ja muusta avusta. En oikein voi mitään sille, että palsta ei salli monia lainauksia vaan keskustelut aina katkeavat. Ehkäpä sinä voisit kuitenkin hyväksyä sen, että keskustelut rönsyilevät ja ihmiset vastailevat toisilleen eivätkä vain aloittajan antamaan aiheeseen. Varsinkaan siitä ei kannata provosoitua. Kun tämä ei kuitenkaan ole mitään koulun ainekirjoitusta. 😆
Vierailija kirjoitti:
Aika kamalaa tekstiä puolin ja toisin. Todennäköisesti kyse on muustakin kitkasta kuin tarpeettomasta tavarasta. En osaa antaa mitään ohjetta, enkä neuvoa, kuinka ratkaista ja selvittää skismat, jos puhuminen ei luonnistu. Itse pidän aika matalaa profiilia suhteessa lapsiini, heidän puolisoihin ja lapsiinsa. En ole ollut, enkä ole vieläkään täydellinen, joten en katso olevani viisaampi neuvomaan ja ojentamaan aikuisia ihmisiä. Olen tavoitettavissa, mutta en tunge päsmäröimään kenenkään elämää millään tavalla. Näin on selkeintä ja parasta, senkin perusteella, mitä täältä nyt saa lukea.
Meillä tämä tavara-asia oli vain yksi ongelma monista. Asioista on vaikea (=mahdotonta) keskustella, kun toinen on kaikkitietävä ja kuulee juuri ihan sen mitä itse haluaa.
Meillä isovanhempi osti 200€ lahjakortin teinille liikkeeseen, jossa ei myydä mitään, mistä hän tykkäisi. Taatusti olisi isovanhempi tämän tiennyt, jos koskaan olisi oikeasti lasta kuunnellut, kun juttelevat tai edes meiltä vanhemmilta kysynyt. Sitten vielä loukkaantui verisesti, kun minä annoin sen 200€ lapselle rahana ja otin lahjakortin itselleni. Selvisi isovanhemmalle kiertokautta, ei oltaisi itse kerrottu.
Mutta onhan tuokin eräänlaista rajattomuutta ja kontrollointia, että yritetään laittaa teini ostoksille keski-ikäisten liikkeeseen. Vähän sama, jos me ostettaisiin hänelle 75v lahjaksi lahjakortti H&M:lle.
Anoppi tyrkytti aina niin paljon krääsää meille, että enää ei käydä hänen luonaan ollenkaan. Ei vaan tullut loppua, vaikka sanoin nätisti ja vähemmän nätisti. Lasten edessä ei oikein viitsi hänelle huutaa. Vanhoja ummehtuneita vaatteita, rikkinäisiä tai muuten vaan rumia koriste-esineitä, kaameita hajuvesiä yms. Onneksi on autoton, niin ei pääse meille. Ei olla tavattu pariin vuoteen.
Jep. Ja sitten kun kerran olisi tavara jonka voisin vaikka halutakin, niin sitä en saa. Kyseessä on vanha 1950-lukulainen puhelinpöytä, jolla on minulle tunnearvoa kun muistan sen lapsuudestani rakkaan edesmenneen ihmisen tavarana ja liitän sen pöydän mielessäni tähän ihmiseen. 😍
Juuri se minulle rakas pöytä pidetään ulkona parvekepöytänä. Siellä se puinen pöytä seisoo sateessa ja halkeilee jo. Sitä pöytää ei nosteta sisälle talveksikaan koska halutaan että se pöytä menee pilalle.
Ymmärrän kyllä että tavarat eivät ole tärkeitä. Ymmärrän kyllä myös milloin minulle näytetään keskisormea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu onnittelut heille joilla on näitä auttavaisia isovanhempia. Meille on ilmaistu erittäin selvästi artikuloiden, että jokainen sitten hoitaa itse omat lapsensa. Toki sanojat ovat itse jouduttaneet omansa omilla vanhemmillaan. 😆 Ja juu ei pelkoa, en omia jättäisi näiden seuraan valvomatta vessakäyntiä pidemmäksi ajaksi.
Niin. Mutta kun tässä oli kyse siitä, että "autetaan" tuomalla tavaraa, kuten pinnasänkyjä, syöttötuoleja ja turvaistuimia, jotka perheellä jo on. Kappas, kun et huomannut vastata itse aiheeseen.
Ilmeisesti teillä saadaan sieltä paljon ilmaista lastenhoitoapua? Ehkä niitä ilmaisia lounaita ei ole ja tässä yhteydessä ilmaisesta lastenhoitoavusta ei makseta rahalla vaan vastaanotetulla tavaralla?
Ongelman ratkaisumalli. Ei nähdä miehen sukulaisia. Ja mies tyytyy siihen kuin kiltti lammas. Miten joku romu voi jonkun mielen järkyttää noin pahasti, ottaa sen lasiesineen tai hajuveden ja lähättää roskikseen. Tosin hajuvesi on ongelmajätettä mutta heitä silti sekajätteeseen.
Mutta kun pitää heittäytyä lattialle mahalleen ja hakata otsaansa lattiaan: kaikkien, ihan kaikkien pitää olla ja puhua kuten minun tarkat kriteerini on.
Mun anoppi on varsin varakas. Rakastaa tavaraa. Määrä voittaa laadun joka kerta. Asia meni niin pahaksi, että oli pakko rajata isolla kädellä. Yksi paketti jouluna, toinen syntymäpäivänä / lapsi. Marttyyri kiertää tätä tekemällä yhden ison paketin, jossa on monta pikkupakettia. Suurin osa pskaa. Harvoin tuo mitään, mistä lapsi ilahtuu. Mutta tärkeintä on, että mummu saa ostaa paljon krääsää, lapsenlapsilla on sitten velvollisuus olla toooosi ilahtuneita.