Viertolan kouluampujan arki

Vierailija kirjoitti:

Tuo ampujalapsi on tuhoon tuomittu. On selvää että häntä ei voi enää pelastaa. Kumma juttu että vanhemmille ei tullut mieleen että jotain olisi vialla.

Olikohan siinä revolveriampumisessa sukulaisen kanssa joku karaiseminen mielessä. Yritettiin saada syrjään vetäytyvästä pojasta miestä. No karuakin karumpi karaisu kyllä tuli lopputuloksena.

Miten psyykkinen kiusaaminen näkyy ulkopuolelle, jos sitä ei näe aikuiset vaan lapset jotka sitä tekee tai sen antaa tapahtua. Ymmärrän sun pointin, mutta siten sä haet sitä että kiusattu ymmärtää väärin. Silloin olisi pitänyt kiusatun saada terapiaa jo vuosia jotta ei väärin ymmärtäisi jonkun sarkasmia. Uskon tosin, että on kiusattu mutta jäänyt ilman tukea omiin tunteisiin.

--

Näkyminen on täysin eri asia kuin se, puututaanko asiaan. Ihminen voi nähdä vaikka nyrkkitappelun ilman, että puuttuu asiaan mietenkään. Sama homma myös psyykkisen kiusaamisen kohdalla. On monia syitä, joiden takia kiusaamiseen ei puututa. Esimerkiksi pelko ja välinpitämättömyys voivat aiheuttaa sen, että asiaan ei puutu, vaikka se loistaisi kilometrien päähän. Eikä sekään tavatonta ole, että ihminen ymmärtää asian väärin. Kiusaamista ei ole se, jos sanon sinulle "paskapää" tietämättä, että se on loukkaava sanonta. Huono esimerkki sanan puolesta, mutta ehkä hahmotit pointin. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsi oli ampumisen jälkeen myöntänyt poliisille että oli tyhmästi tehty ja että kaduttaa. Mitään rikosoikeudellista seuraamusta ei siis tarvita vaan lapsi menee kotiinsa.

Psykopaatti irralleen vaan! Hienoa, toivon että sen naama ja nimi leviää mediaan tehokkaasti.

Tietäähän kaikki Tikkurilassa kuka tää sekopää on. Ei pysy salassa. Vankilaan se tietysti kuuluisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen on hyvin monimutkainen asia. Helppo tietysti sanoa, jos joku hakataan verille joka päivä koulumatkalla, että siinä on selvä kiusaamistapaus. Kuitenkin henkinen ja psyykkinen, hienovarainen syrjiminen on paljon vaikeampi havaita ja siltä on helppo sulkea silmänsä esim. opettajana, kun on paljon muutakin tekemistä.

---

Nyt puhutaan kahdesta eri asiasta. Sinä puhut siitä, että kiusaamista ei huomata, minä puhuin siitä, voidaanko kiusaaminen määritellä pelkän tunteen perusteella. Kyllä se psyykkinen kiusaaminenkin näkyy ulkopuoliselle eikä ole pelkkä tunne siitä, että sinua kiusataan. Se on sitten toinen tarina, haluaako kukaan nähdä sitä kiusaamista. Mutta se ei liity mitenkään kiusaamisen määritelmään. 

Tiedän, ja olen samaa mieltä, ettei riitä yksipuolinen toteaminen "minä tunnen itse

Tietenkin on. Kaikkihan sen tietävät, että niin henkistä kuin fyysistäkin kiusaamista tapahtuu ihan joka päivä käytännössä jokaisessa suomalaisessa koulussa ilman, että kukaan puuttuu asiaan. Mutta nyt ei puhuttu siitä. Puhuttiin vain kiusaamisen määrittelemisestä, jonka joku väitti olevan aina subjektiivinen kokemus.  

Mutta olen edelleen samaa mieltä, että pelkkä kiusaamisen toteaminen ei riitä, vaan asia pitää SELVITTÄÄ.

Mikä on muuttunut? Älypuhelimet, joo. Mutta eiköhän se kasvatusvastuu ole vanhemmalla. Eivät kaikki lapset ole niilläkään jatkuvasti. Mielelläni kuulen vastauksesi.

"No mm. lasten murrosikä aikaistuu jatkuvasti. Se 12-vuotias voi olla ja elää paljon kypsemmässä maailmassa, kuin missä me itse ollaan nuorena eletty (itsehän olen ollut lapsi 90-luvulla, nyt olen teinien äiti). Minä saatoin vielä 12-vuotiaana innostua nukkeleikeistä, mutta oma 12v ei todellakaan.



Digitalisoituminen ja ne älypuhelimet on aivan älyttömän iso loikka ihmiskunnan sivistyksessä, me ei todellakaan ihmisinä oltu siihen valmiita, eikä pystytä yksin jarruttamaan sen kaikkia vaikutuksia. Et edes tiedä mitä vastaan vanhemmat taistelee nykyään, jos sun lapset on olleet lapsia ja nuoria -90 luvulla. Helppo torjua älykännykät ja niiden vaikutukset, kun naapurinkaan kakaroilla ei sellaisia ollut. Nykyään taas lapset osaa käyttää näitä laitteita jo hyvin nuorena taitavasti ja niiltä avautuu ihan eri maailma; mihin meillä omassa lapsuudessa ei ollut edes mahdollisuuksia.



Nykypäivän pelit on taas on paljon nopeatempoisempia ja koukuttavampia, samoin kuin kaikki ohjelmat mitä telsu tuuttaa ulos. Lapset on nykyään paljon fiksumpia ja kehittyvät aikaisin, nurjana puolena tulee levottomuus ja keskittymisvaikeudet. 

Ja joo, voi kasvattaa, koittaa minimoida esim. digilaitteiden käyttöä ja vaikutuksia. Toisaalta ne taidot on tosi tärkeitä kehittyvässä maailmassa -ilman ei pärjää."

Kuule, mun lapset kehittyivät ihan samaan tapaan kuin nykyisinkin. Olen myös opettaja ja yhteiskuntatieteilijä. Vanhemmuus on muuttunut. Me kävimme sentään lamankin läpi. Tunne-elämän tarpeet eivät ole muuttuneet eikä kehityksen ja murrosiän kasvukivut/haasteet. Minun lapseni puolestaan vetosivat siihen, ettei kenenkään muun tarvitse tiskata, kun heillä on tiskikoneet. Niinpä.  Vääntöä riitti.

Harmillisesti meni pieleen se ampuminen kun tarkoitus oli ampua toistakymmentä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus ei näköjään toimi, mutta kyllä se ase on ollut tämän lapsen saatavilla. Hän on ampunut aseen omistajan eli "lähisukulaiseksi" määritellyn henkilön ohjauksessa ja tiennyt, missä asekaapin avainta säilytettiin. Poika oli salaa sitten tämän aseen varastanut. Ei aseen omistaja varmastikaan tällaista olisi ikinä uskonut tapahtuvan, mutta erityisen huolellinen hän ei aseensa/aseidensa lukkojen takana varmasti pitämisessä ole ollut.

Jos ase on lukitussa kaapissa, se on täysin asianmukaisesti säilytetty. Ei kukaan voi olettaa, että aikuisen tulee varautua siihen, että 12-vuotias lapsi päättää varastaa aseen ja ampua sillä luokkatovereitaan. Miten sellaiseen edes voisi varautua, kun tämä oli ensimmäinen tapaus ikinä Suomessa, kun noin nuori lapsi teki jotain tällaista? Pitääkö nyt lähtökohtaisesti ruveta olettamaan, että jokainen 12-vuotias haluaa varastaa aseen ja am

Lue ensin miten sai aseen ennen kuin kommentoit asianmukaisesta säilytyksestä.

Sitten, kun opettajilta kysellään jälkeenpäin oliko mitään kiusaamista, niin tietenkin he sanovat: "E-ei kyllä ollut. Jotain pikku leikkimielistä nälvimistä joskus." ja lapset tietenkin sanovat: "E-ei me mitään kiusattu koskaan."

Voivat puhua totta tai voivat puhua paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen on hyvin monimutkainen asia. Helppo tietysti sanoa, jos joku hakataan verille joka päivä koulumatkalla, että siinä on selvä kiusaamistapaus. Kuitenkin henkinen ja psyykkinen, hienovarainen syrjiminen on paljon vaikeampi havaita ja siltä on helppo sulkea silmänsä esim. opettajana, kun on paljon muutakin tekemistä.

---

Nyt puhutaan kahdesta eri asiasta. Sinä puhut siitä, että kiusaamista ei huomata, minä puhuin siitä, voidaanko kiusaaminen määritellä pelkän tunteen perusteella. Kyllä se psyykkinen kiusaaminenkin näkyy ulkopuoliselle eikä ole pelkkä tunne siitä, että sinua kiusataan. Se on sitten toinen tarina, haluaako kukaan nähdä sitä kiusaamista. Mutta se ei liity mitenkään kiusaamisen määritelmään. 

Tiedän, ja olen samaa mieltä, ett

"Mutta olen edelleen samaa mieltä, että pelkkä kiusaamisen toteaminen ei riitä, vaan asia pitää SELVITTÄÄ."

Onko joku väittänyt jotain muuta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ...  kulttuureista puhutaan ei kansalaisuudesta

Niin, kulttuureista puhuttiin. Suomalaisuus on paljon muutakin kuin kansalaisuus, jos et vielä tiennyt. Esimerkiksi Mohammad al Hassan voi olla kansalaisudeltaan suomalainen, mutta missään muussa mielessä hän ei sitten olekaan suomalainen. 

Voisitko lopettaa, ampuja ei ole ulkkaritaustainen.

Voisitko opetella lukemaan? Kukaan ei ole väittänyt, että ampuja olisi ulkomaalaistaustainen. Tuo oli "niiin...." alkuinen kommentti oli vastaus viestiin, jossa todettiin ampujan olevan suomalainen. 

Tuolta pohjalta, että on vuosia nyhjännyt yksinään tietokoneella, ei enää ihmetytä, kuinka kylmältä ja empatiakyvyttömältä vaikuttaa noissa kuulusteluvastauksissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus ei näköjään toimi, mutta kyllä se ase on ollut tämän lapsen saatavilla. Hän on ampunut aseen omistajan eli "lähisukulaiseksi" määritellyn henkilön ohjauksessa ja tiennyt, missä asekaapin avainta säilytettiin. Poika oli salaa sitten tämän aseen varastanut. Ei aseen omistaja varmastikaan tällaista olisi ikinä uskonut tapahtuvan, mutta erityisen huolellinen hän ei aseensa/aseidensa lukkojen takana varmasti pitämisessä ole ollut.

Jos ase on lukitussa kaapissa, se on täysin asianmukaisesti säilytetty. Ei kukaan voi olettaa, että aikuisen tulee varautua siihen, että 12-vuotias lapsi päättää varastaa aseen ja ampua sillä luokkatovereitaan. Miten sellaiseen edes voisi varautua, kun tämä oli ensimmäinen tapaus ikinä Suomessa, kun noin nuori lapsi teki jotain tällaista? Pitääkö nyt lähtökohtaisesti ruveta olettamaan, e

"Lue ensin miten sai aseen ennen kuin kommentoit asianmukaisesta säilytyksestä."

Luettu on. Lukitussa asekaapissa oli ja poika kävi varastamassa aseen. Eli juuri niin kuin minä kerroin. 

Hirveää jankkaamista tuosta kiusaamisesta ja mikä sen määrittää. Ennen ampumista on miljoona muuta asiaa, joita uhri voi tehdä puolustaakseen itseään.

Itseänikin on lapsena syytetty kiusaajaksi ja rehellisesti syyttäjä oli kiusaaja itse. Valehteli, yritti manipuloida ja mm. varasteli meiltä muilta tavaroita ja oli väkivaltainen. Subjektiivinen kokemus kiusaamisesta ei ole mikään lieventävä asianhaara, kun on kyse kouluampumisesta.

Noiden haastattelujen perusteella on hakenut vain huomiota ja ihaillut väkivaltarikollisia. Vanhempia ei vähempää olisi voinut lapsensa kiinnostaa ja koska ase on ollut vapaasti lapsen käytössä näyttäisi siltä, että samaa mielenterveysongelmaa ja rakkautta väkivaltaan on muutenkin suvussa. On sen verran nuori tai tyhmä, että on hätävalheena keksinyt tuon kiusaamisen syyksi. Kyllä tästä vielä kunnon psykopaatti ja sarjamurhaaja tulee.

Ja kaikki aseharrastajat tietää, että revolverilla ei aseena tee mitään eli turha selittää mistään tarkkuusampumisesta harrastuksena.

Vierailija kirjoitti:

Tuolta pohjalta, että on vuosia nyhjännyt yksinään tietokoneella, ei enää ihmetytä, kuinka kylmältä ja empatiakyvyttömältä vaikuttaa noissa kuulusteluvastauksissaan.

Oikeastiko ennen tuota tietoa ajattelit, että 12-vuotias lapsi, joka pystyy ampumaan toisia ihmisiä lähietäisyydeltä suunnitellusti ja tietoisesti, on lämmin ja empatiakykyinen? 

Vierailija kirjoitti:

Miten sulkeutuneesta lapsesta voi tietääkään mitään? Meidän teini-ikäinen (suunnilleen saman ikäinen) haluaisi tuijottaa puhelintaan vain kokoajan eikä halua harrastaa mitään. Jos kysyn että miten koulussa menee ja mitä teit kavereiden kanssa, on vastaus aina lyhyt "ihan hyvin on mennyt, miten niin?"... vanhempana luottaa siihen mitä kuulee, lapsi on sulkeutunut mutta nähtävästi koulussa menee hyvin. Lapsi joka esittää reipasta mutta on silti vaisu, hiljainen ja vaitonainen. Tuskin lapsemme mitään tappoa hautoo kun eristäytyä kotona aina meiltä, tulkitsen sen luonnollisena erillisyyden pitämistä vanhemmistaan. 

Lapsen kanssa vietetään aikaa ja jutellaan. Vanhemmat luovat säännöt, ei lapsi.

Kauhulla olen seurannut lapseni (11v) kavereiden vapaata netin ja somen käyttöä. En ymmärrä miksi alakouluikäisellä pitäisi olla vapaa ja rajaton pääsy esim YouTubeen, snapchattiin, ylipäätään vaikkapa googleen. Meillä lapselta on rajattu netin käyttö siten että jokainen sivusto vaatii erikseen hyväksynnän vanhemmalta. YouTube on estetty kokonaan puhelimesta, pyydettäessä voi harkinnan mukaan katsoa harrastuksiin liittyvää materiaalia yhteisissä tiloissa ei minnekään huoneeseen lukkiutuneena. Whatsappia käyttää rajatusti, mutta aika ajoin yhdessä lapsen kanssa katsotaan mitä on viestitelty ja mitä jaettu kavereiden kesken. Whatsappin poisto tosin harkinnassa idioottimainen kanava-hässäkän takia. Oma lapseni ei kanavaa saa luoda niin kauan kuin ikäraja sovelluksen käyttöön ei riitä. Senkin jälkeen kyllä aion  yritää puhua järkeä. Pelit ovat ikärajan puitteissa, ei hankita mitää k16 pelejä pleikkarille eikä saa puhelimeenkaan ladata. Peliaika on rajattu eikä edes joka päivä ole peliaikaa ollenkaan. Joo ollaan tiukkoja, mutta rajat on rakkautta. Välillä raskasta, mutta uskon että kannattaa. Lapsella paljon kavereita ja koulu sujuu kivasti. Toivon että sama meno jatkuisi vielä teini-ikäisenä..

Vierailija kirjoitti:

Lapsia pitäisi ilmiselvästi vahtia paljon enemmän kaikilla mahdollisilla keinoilla. Taskut ja päiväkirjat on tarkistettava kuten myös selaushistoria ja puhelimet. Kameravalvonta kannattaa ottaa käyttöön. Nykyteknologia mahdollistaa huomaamattoma valvonnan esimeriksi niin että nähdään kaikki mitä on kirjoitettu tietokoneella. Lapset eivät puhu useinkaan asioistaan avoimesti ja osaavat taitavasti valehdella. Siksi on välttämätöntä käyttää tehostettuja tiedonhakukeinoja.

Toi on laitonta. Lapsillakin, tai tässä tapauksessa nuorella, on nääs oikeuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä on muuttunut? Älypuhelimet, joo. Mutta eiköhän se kasvatusvastuu ole vanhemmalla. Eivät kaikki lapset ole niilläkään jatkuvasti. Mielelläni kuulen vastauksesi.

"No mm. lasten murrosikä aikaistuu jatkuvasti. Se 12-vuotias voi olla ja elää paljon kypsemmässä maailmassa, kuin missä me itse ollaan nuorena eletty (itsehän olen ollut lapsi 90-luvulla, nyt olen teinien äiti). Minä saatoin vielä 12-vuotiaana innostua nukkeleikeistä, mutta oma 12v ei todellakaan.



Digitalisoituminen ja ne älypuhelimet on aivan älyttömän iso loikka ihmiskunnan sivistyksessä, me ei todellakaan ihmisinä oltu siihen valmiita, eikä pystytä yksin jarruttamaan sen kaikkia vaikutuksia. Et edes tiedä mitä vastaan vanhemmat taistelee nykyään, jos sun lapset on olleet lapsia ja nuoria -90 luvulla. Helppo torjua älykännykät ja niiden vaikutukset, kun naapurinkaan kakaroilla ei sellaisia ollut. Nykyään taas lapset osaa käytt

 

Vai niin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainaus ei näköjään toimi, mutta kyllä se ase on ollut tämän lapsen saatavilla. Hän on ampunut aseen omistajan eli "lähisukulaiseksi" määritellyn henkilön ohjauksessa ja tiennyt, missä asekaapin avainta säilytettiin. Poika oli salaa sitten tämän aseen varastanut. Ei aseen omistaja varmastikaan tällaista olisi ikinä uskonut tapahtuvan, mutta erityisen huolellinen hän ei aseensa/aseidensa lukkojen takana varmasti pitämisessä ole ollut.

Jos ase on lukitussa kaapissa, se on täysin asianmukaisesti säilytetty. Ei kukaan voi olettaa, että aikuisen tulee varautua siihen, että 12-vuotias lapsi päättää varastaa aseen ja ampua sillä luokkatovereitaan. Miten sellaiseen edes voisi varautua, kun tämä oli ensimmäinen tapaus ikinä Suomessa, kun noin nuori lapsi teki jotain tällaista? Pi

Tän päivän lehtitietojen mukaan poika pyysi saada viedä aseen kaappiin. Eli aikuinen ei laittanut sitä lehtitietojen mukaan sinne kaappiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolta pohjalta, että on vuosia nyhjännyt yksinään tietokoneella, ei enää ihmetytä, kuinka kylmältä ja empatiakyvyttömältä vaikuttaa noissa kuulusteluvastauksissaan.

Oikeastiko ennen tuota tietoa ajattelit, että 12-vuotias lapsi, joka pystyy ampumaan toisia ihmisiä lähietäisyydeltä suunnitellusti ja tietoisesti, on lämmin ja empatiakykyinen? 

Olisi voinut myös olla tekohetkellä epätoivoinen ja kuulusteluissa itkuinen, järkyttynyt, poissa tolaltaan, hysteerinen. Mutta ei ihme, että tietokoneen kasvattina vaikuttaa kylmän viileältä ja laskelmoivalta, täysin vailla katumusta. Näin ny vaa kävi, so what. Kylmäävää. Oli kyllä hylätty täysin heitteille tämä yksilö.