Lue keskustelun säännöt.
Näyttelijä William Shatner sanoi sen minkä tiesin itsekin: avaruus ei ole kauneutta, vaan kuolemaa
23.10.2024 |
Näyttelijä William Shatner kävi avaruudessa muutama vuosi sitten. Hän pettyi, oikeastaan järkyttyi mitä siellä koki:
"Rakastan universumin mysteeriä. Rakastan kaikkia niitä kysymyksiä, joita olemme keksineet tuhansien tutkimusvuosiemme aikana. Mutta kun katsoin avaruuteen, ei siellä ollut mitään mysteeriä, eikä minkäänlaista majesteettisuutta. Näin pelkkää kuolemaa.
Shatner matkasi avaruuteen Amazonin perustajan Jeff Bezosin Blue Origin -raketilla viime vuoden lokakuussa.
Shatner kutsui näkymää kylmäksi, mustaksi tyhjyydeksi."
Olen itse aina tiennyt tämän. Pelkäsin jo lapsena valtavaa tähtitaivasta kun katselin sitä pakkasillassa maalla. Se oli pelkkää synkkää pimeyttä jota kylmässä killuvat tähdet vain alleviivasivat.
https://www.episodi.fi/uutiset/william-shatner-viimevuotisesta-avaruusm…
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Sanokaapa fiksut että onko esim valonnopeus matkustusmuotona edes mitenkään mahdollinen? Siis ihmiselle. Selviääkö ihminen sellaisesta vauhdista, miten se väistelee erilaiset asteroidit kun vauhti on niin nopea? Onko tämä ihan höpö höpöä, jota ei koskaan tule tapahtumaan?
Musta aukko käsitykseni mukaan tuhoaa kaiken, eli sen läpi ei minnekään matkustella. Madonreiät taas ovat pelkkää teoriaa ja jos ne nyt olisi todellisia, kuka takaa kestääkö avaruusalus sen läpi?
Tämä kiinnostaisi minuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei varmana ole näkyvillä valoa joka on lähtenyt miljoonia vuosia sitten, Satoja maksinissaan. Valon nopeus on kuitenkin 300 000 000 metriä sekunnissa, ymmärrätkö mitä toi tarkoittaisi etäisyyksinä?
2004 insinööri
Andromedan galaksi on näkyvissä paljain silmin. Etäisyys on 2,5 miljoonaa valovuotta. Kiikareilla ja kaukoputkilla näkee myös paljon, paljon kauemmas ja ihan näkyvän valon aallonpituuksilla. Ja jos otetaan avaruusteleskooppi ja kamera avuksi ja hyödynnetään painovoimalinssejä, voidaan katsella todella vanhoja galakseja, todella kaukana menneisyydessä. Hubble, joka toimii näkyvän valon aallonpituuksilla otti näitä kuvia, netistä löytyy.
Antaa avaruuden olla, katsellaan kaunista tähtitaivasta. Jos joskus meillä jotain yhteistä sinne, toivon että se hyväntahtoista.
Avaruus on kaunis, kun sitä saa ihailla maan päältä. Ei taida olla sellaista summaa, jolla sinne lähtisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähtien valo voi olla lähtöisin jo kuolleesta taivaankappaleesta.
Kylmää.
Tämän muistan itsekin koulusta. Opettaja käski katsomaan taivaalle ja sanoi että joidenkin tähtien valo on lähtenyt liikkeelle jos 50 vuotta sitten. Itseasiassa emme voi tietää onko se tähti sammunut.
Paljaalla silmällä voi paljon kauempana olevia tähtiä, jopa tuhansien valovuosien päässä olevia. Ne ovat kuitenkin sen verran vakaita, että tilastollisesti on aika epätodennäköistä että yksikään niistä olisi jo sammunut.
Vierailija kirjoitti:
No ei varmana ole näkyvillä valoa joka on lähtenyt miljoonia vuosia sitten, Satoja maksinissaan. Valon nopeus on kuitenkin 300 000 000 metriä sekunnissa, ymmärrätkö mitä toi tarkoittaisi etäisyyksinä?
2004 insinööri
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005627954.html
"Avaruudesta löytyi kaukaisin koskaan havaittu tähti - Hohtaa kuollutta valoa ajalta, jolloin Aurinkoakaan ei vielä ollut olemassa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei varmana ole näkyvillä valoa joka on lähtenyt miljoonia vuosia sitten, Satoja maksinissaan. Valon nopeus on kuitenkin 300 000 000 metriä sekunnissa, ymmärrätkö mitä toi tarkoittaisi etäisyyksinä?
2004 insinööri
Andromedan galaksi on näkyvissä paljain silmin. Etäisyys on 2,5 miljoonaa valovuotta. Kiikareilla ja kaukoputkilla näkee myös paljon, paljon kauemmas ja ihan näkyvän valon aallonpituuksilla. Ja jos otetaan avaruusteleskooppi ja kamera avuksi ja hyödynnetään painovoimalinssejä, voidaan katsella todella vanhoja galakseja, todella kaukana menneisyydessä. Hubble, joka toimii näkyvän valon aallonpituuksilla otti näitä kuvia, netistä löytyy.
Ja lisätään vielä, että kaukaisin Hubblen "näkemä" kohde on 13,4 miljardin (ei siis miljoonan) valovuoden päässä. Aika kaukaa siis voidaan tähtien (galaksit koostuvat tähdistä) valoa nähdä.
Lapsena näin talvisella tähtitaivaalla utua. Isä sanoi että se on Linnunrata.
40 vuotta aikaa tästäkin.
Mutta sieltä alkoi kiinnostus, joka ei ole laantunut.
Avaruus on käsittämätön, pelottavakin. Mutta sitä pitäisi tutkia enemmänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kosmos on kehto. Ankara ympäristö, joka kuitenkin voi synnyttää käsittämättömän ilmiön, elämän. Kauneus syntyy tästä kokonaisuudesta.
Jumala synnytti elämän luomistyössään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Eihän merimieskään merta rakasta. Meri on 'hostile environment'. Mereen kun putoaa, tai jos jolla uppoaa alta, huonostihan siinä yleensä käy, riippuen tosin vähän mm. tuulesta, meren syvyydestä (alle vai yli 1.5 m) ja meriveden lämpötilasta yms.
Ja avaruus on mereen verrattuna potenssiin kymmeneen hostile environment. Lämpötila, hapettomuus, kosminen säteily ja päälle pienet muruset jotka voivat liikkua suhteessa sinuun 10 000 km/h ja puhkoa aluksesi. Päälle veden ja kaiken ravinnon puute jne..
Onneksi niitä murusia on käytännössä vain Maata kiertävillä radoilla. Jo planeettojen välinen avaruus on täysin tyhjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kosmos on kehto. Ankara ympäristö, joka kuitenkin voi synnyttää käsittämättömän ilmiön, elämän. Kauneus syntyy tästä kokonaisuudesta.
Jumala synnytti elämän luomistyössään.
Mitä enemmän olen tutkinut avaruutta, lukenut laskelmia, todennäköisyyksiä ja sellaisia.. niin olen tullut samoihin johtopäätöksiin.
Shatner on näyttelijä joka tekee töitä yleisön edessä/kanssa. Avaruus vaatisi tutkimusmatkailijan luonnetta ja uteliaisuutta ja kykyä tehdä töitä vaikka yksin tavoitteen eteen jossain kaukana muista.
Siksipä tuo pitääkin enemmän maapallosta asukkaineen kuin epävarmasta ja luultavasti (toistaiseksi) tyhjästä avaruudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, William ei ole mikään välkky, viettänyt elämänsä Hollywoodin kulisseissa, jossa alienit tulee hippeinä peaceeee moikkailemaan.
Monet ihmiset eivät ymmärrä avaruuden mittasuhteita. Se mikä ei näy edes hiekanjyvänä missään, on meidän universumimme, joka on tyhjää ja autiutta täynnä. Jos ihminen lähtee seikkailemaan lähiavaruuteen, siellä ei ole yhtään mitään. Tuskin edes törmää meteoriin tai asteroidiin.
Silti ihmisen ei ole kovin helppo lähettää esim. tutkimusalusta aurinkokunnan ulko-osiin, koska Marsin radan jälkeen on asteroidivyöhyke, ja se pitää aina ottaa huomioon. Ja autiudesta huolimatta niin Maahan kuin Kuuhunkin on miljoonien vuosien kuluessa ropissut ja jytkähänyt isompaa ja pienempää avaruuden taivaltajaa. Ja 4,5 vuotta menisi päästä lähimmälle tähdelle, jossa sielläkään ei ole yhtään mitään. Tyhjää täynnä ja kylmiä, autioita planeettoja.
Silti avaruus on mielenkiintoisin kaikista.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaapa fiksut että onko esim valonnopeus matkustusmuotona edes mitenkään mahdollinen? Siis ihmiselle. Selviääkö ihminen sellaisesta vauhdista, miten se väistelee erilaiset asteroidit kun vauhti on niin nopea? Onko tämä ihan höpö höpöä, jota ei koskaan tule tapahtumaan?
Musta aukko käsitykseni mukaan tuhoaa kaiken, eli sen läpi ei minnekään matkustella. Madonreiät taas ovat pelkkää teoriaa ja jos ne nyt olisi todellisia, kuka takaa kestääkö avaruusalus sen läpi?
Tässä yhden tiedemiehen käsitys.
https://youtube.com/shorts/4nA9uFc43ZE?si=APufCL6dXTppyuot
Olen aina pitänyt avaruutta kylmänä ja kolkkona. Mahtava se kyllä on käsittämättömässä suuruudessaan. Ja tähdet ovat kauniita ja planeetat salaperäiseltä vaikuttavia. Se kertoo Luojan mahtavuudesta. Mutta juuri elottomuuden takia tähtitaivaan kauneus ei kosketa sydäntäni lähimainkaan samalla tavalla kuin esim. metsät.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Luuliko Shatner sitten että avaruudessa on bileet
Earendel (myös WHL0137-LS) on kaukaisin yksittäinen tiedossa oleva tähti Maasta katsottuna[1], ja se sijaitsee Valaskalan tähdistössä[2]. Se sijaitsee WHL0137-zD1-galaksissa[3] noin 28 miljardin valovuoden päässä Maasta[1]. NASA tiedotti sen löytymisestä 30.3.2022[4]. Tutkijaryhmä arvioi samana päivänä julkaistussa tutkimuksessa, että tähden massa on noin 50 kertaa Auringon massa.[5][6] Tähti on noin kaksi kertaa kuumempi kuin Aurinko. Valolta on kulunut 12,9 miljardia vuotta tulla sieltä Maahan, mutta maailmankaikkeuden laajenemisesta johtuen tähti on nykyään paljon kauempana kuin 12,9 miljardia valovuotta.[7] Tähti oli mahdollista havaita gravitaatiolinssi-ilmiön ansioista.[8]
Kyllä tuo totta on. Kun katsoo linnunrataa ja tähtitaivasta, tulee itselle surullinen olo. Avaruus on tyhjä, hiljainen, kylmä, pimeä ja jollain tapaa paha. Aina on kiva kiiruhtaa ulkoa kodin lämpöön, jossa on valoa, ääniä ja rakkaita lähimmäisiä.
Riippuu siitä, miten "tämä hetki" määritellään.