Kokemuksia toksisesta työympäristöstä selviämisestä

Kannattaa irtisanoutua. Toki kritiikki kannattaa ottaa myös nöyrästi vastaan ja tarkastella onko omassa toiminnassa kuitenkin jotain parantamisen varaa, muuten ongelmat seuraa seuraavaan työpaikkaan.

No eihän tuollaiseen kannata jäädä. Etsi aktiivisesti uutta työpaikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa irtisanoutua. Toki kritiikki kannattaa ottaa myös nöyrästi vastaan ja tarkastella onko omassa toiminnassa kuitenkin jotain parantamisen varaa, muuten ongelmat seuraa seuraavaan työpaikkaan.

Joo olen kyllä hyvin tietoinen myös omista kehittämiskohteistani, joista olen saanut palautetta myös aiemmissa työpaikoissani. Toki tässäkin se, että huomaan myös oman työsuoritukseni heikentyneen kun koko ajan joku vahtii työntekoani ja puuttuu siihen (ei ole esimies asemassa).

Vierailija kirjoitti:

No eihän tuollaiseen kannata jäädä. Etsi aktiivisesti uutta työpaikkaa. 

Joo valitettvasti olen jäänyt liian pitkäksi aikaa ja vasta nyt tajuan kuinka paljon se on vaikuttanut kaikkeen..

ap

Etsi uusi työ, vaikka pienemmällä palkalla kunhan tulet toimeen. Itseä pitää suojella. Irtisanoutumisesta tulee karenssi ja mahdollisesti joutuu myöhemmin työnhaussa selittämään.

Aseta itsesi heidän yläpuolelleen. Olet fiksumpi 🤜

Selviän ajattelemalla, että mikään ei kestä ikuisesti. Tilanteet muuttuu, ihmisten tilanteet muuttuu, itse muuttuu. Menen töihin, teen työni niin hyvin kuin osaan, olen ihmisille ystävällinen. Ei kukaan ikuisuutta jaksa käyttäytyä asiattomasti muita kohtaan, ja jossain vaiheessa karma hyppää mukaan kuvioihin.

Aina ei kannata luovuttaa vaan kasvattaa sitä paksumpaa nahkaa.

Uran alussa olevan tulisi sopeutua siihen että kokeneempi kollega katsoo perään vielä perehdytyksen jälkeenkin ja puuttuu virheisiin vaikkei ole esimiesasemassa. Näitä nokkavia untuvikkoja on nähty liian usein.

Siirryin etätöihin.

En jaksa paskoja työkavereita, ja ikää on liikaa paikan vaihtoon.

Selän takana valehtelu on se raja, että en viitsi enää. Päin naamaa keljuilun vielä kestäisi, kun siinä muutkin näkisi kiusaajan luonteen.

Olen lähtenyt kahdesta tällaisesta työyhteisöstä. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita, kuin raha. Sosiaaliturva pitää huolen siitä, että voi priorisoida hyvinvointia, eikä tarvitse sietää asiatonta paskaa

Toki voit yritää nostaa ongelmaa esille hr:n kanssa, mutta oman kokemukseni mukaan jos yhteiössä on myrkkykäärme, se ei muutu myrkyttömäksi palautepuhuttelulla. Nuo ovat joidenkin ihmisen perusominaisuuksia

Pahoinpitelijöillä on vielä yleensä sellainen taipumus, ettei se väkivalta lopu millään. Jos pääset eroon päin naamaa haukkumisesta ja kiusaamisesta, kusipää tekee sitä kahta kauheammin selän takana. He katsovat oikeudekseen vihata toisia ja löytävät keinonsa sen toteuttamiseksi. Jos ei aktiivinen aggressio ja viha toimi, he alkavat uhriutumaan ja manipuloimaan ihmisiä sen avulla, tehden kiusatusta pahiksen

Oleellisempaa on yrittää sijoittaa itsensä sellaiseen asemaan ja paikkaan, jossa ei ole ns. käärmeen pesässä. Eli oletko hakenut miuita töitä? Voitko pyytää esimieheltä vaikka lyhennettyä työviikkoa? Mahdollisesti jopa ihan avoimesti sillä perusteella, että haluat keskittyä työnhakuun muualta, sillä ilmapiiri on nykyisessä paikassa niin huono?

Kannattaa etsiä toinen paikka. 

Itsellä oli uran alussa kesätyössä mikromanageeraava ja pelotteleva pomo. Pari kuukautta pärjäsin uskotettelemalla itselleni että ei hän nyt niin paha ole. Sitten alkoi tulla uupumista siihen että omaa työtä en minä eikä muutkaan saaneet tehdä rauhassa tai ilman yllätysmuutoksia. Silloin tällöin piti jäädä ylitöihin mutta niistä ei maksettu, vapaana tunti tunnista eli yhtä tyhjän kanssa ja työaikalain vastaista. Pomo halusi myös määrätä ei-työhön-liittyvissä asioissa, esim. yritti tosissaan pakottaa minut laittamaan kahviin sokeria vaikken sitä halunnut käyttää. Oli helpotus, kun työ päättyi syksyllä.

Jos on hyvä luottamusmies niin kokeilisin sitä kautta saada muutosta. Jos luottamusmies on heikko tai pomon käskytyksessä, niin hakisin kaikessa hiljaisuudessa uutta työtä. Työssä ei kuulu uupua.

Vierailija kirjoitti:

Uran alussa olevan tulisi sopeutua siihen että kokeneempi kollega katsoo perään vielä perehdytyksen jälkeenkin ja puuttuu virheisiin vaikkei ole esimiesasemassa. Näitä nokkavia untuvikkoja on nähty liian usein.

Vaikka tästä ei ole mitään sovittu eikä häntä ole pyydetty tätä tekemään? Koen että en tosiaan ole nokkava mutta mielestäni ei ole tarpeen puuttua toisten työhön (jos ei ole esihenkilöasemassa) oli sitten alottelija tai ei.

ap

Etsi heti uusi työ. Uuden työn saa helpommin jos on jo töissä. Jos olet irtisanoutunut tai jopa sairaslomalla uuden työn saanti vaikeutuu huomattavasti. 

Keksi työhaastatteluihin sopiva selitys miksi haet uutta työtä, älä kerro totuutta. Huonosta työpaikasta kertominen voi leimata sinua, syyttä mutta näin vaan on.

Itse hain uuden työpaikan, muutin paikkakunnalta ja en ollut enää missään tekemisissä vanhan paikan ihmisten kanssa vaikka perään soittelivat. Pyysivät todistamaan oikeudessa (työpaikkakiusaustapaus ja laiton irtisanominen, mikä yllätys) mutta siitäkin kieltäydyin. Vedin selkeän viivan itseni ja sen myrkyllisen maailman välille.

Eipä nuoremman tai vanhemmankaan työntekijän niihin toksisiin paikkoihin kannata jäädä ihmettelemään. Hakee työtodistuksen pois ja seuraavaan hommaan.

Vierailija kirjoitti:

Aseta itsesi heidän yläpuolelleen. Olet fiksumpi 🤜

Hirvittävän vaikeaa, kun saa jatkuvasti pelätä, milloin osuu tuulettimeen. Olen kokenut samaa, mitä aloittaja, vaikka olenkin ammatissani ja työssäni jo kokenut ja erittäin pätevä. Tein pikaisen päätöksen lähteä muualle, kun tajusin, että esihenkilö tietää, muttei välitä työpaikan kieroutuneesta toimintakulttuurista, vaan suorastaan siunaa sen. Mitään muutosta ei ollut tulossa, yksi henkilö sai jatkaa "valtakunnassaan" päsmäröintiä. Työpaikan vaihto oli ainut kestävä ratkaisu, saikulla olo ei olisi auttanut tilannetta mitenkään. 

minkälainen vätys ei osaa sanoa urpålle, että lähehän sutimaan, tai paukahtaa lättyyn. ei tuollaista tarvitse sietää ollenkaan, jos kyseessä ei ole koulutus. jos haluaa olla mukava, voi asiasta sanoa pomolle. silloin kun työ ei edellytä toisen läsnäoloa on kyseessä työn haittaaminen. niinkauan kun hoitaa omat työnsä, ei tarvitse muista välittää pätkän vertaa. näin minun ukko opetti minulle työmaa käytöstä. arvostelevat tyypit on epävarmoja sukupuolestaan ja se pitää niille sanoa. hyvää syksyä kaikille reppanoille, jotka eivät osaa pitää puoliaan.

Ei auttanut kuin lähteä ja vaikka sillä saikin sen suurimman / akuuteimman "apinan" selästään niin kyllä tuo ehti kuitenkin vaikuttaa niin kauan, ettei se syvimmälle sisimpään päässyt myrkky varmaan koskaan häviä kokonaan.

Huono työilmapiiri on yllättävänkin kokonaisvaltainen kokemus eikä se jää sinne työpaikalle kun lähtiessä painaa oven kiinni. 

Ja sen opin etten enää ikinä koskaan milloinkaan mene töihin pieneen yritykseen jossa kaikki (eli se kaksi-kolme plus pomo) on keski-ikäisiä naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa irtisanoutua. Toki kritiikki kannattaa ottaa myös nöyrästi vastaan ja tarkastella onko omassa toiminnassa kuitenkin jotain parantamisen varaa, muuten ongelmat seuraa seuraavaan työpaikkaan.

Joo olen kyllä hyvin tietoinen myös omista kehittämiskohteistani, joista olen saanut palautetta myös aiemmissa työpaikoissani. Toki tässäkin se, että huomaan myös oman työsuoritukseni heikentyneen kun koko ajan joku vahtii työntekoani ja puuttuu siihen (ei ole esimies asemassa).

Tuo tilanne on sellainen, että vähintään alitajuntaisesti hermostuu ja stressaa joka sitten altistaa virheille ja/tai hidastaa omaa suorittamista.

Tsemppiä ap! Nyt heti hopi hopi hakemaan uutta työtä. Pelasta itsesi kun vielä voit! 

Älä tuhlaa elämääsi kaameassa työpaikassa. Olet sentään elämäsi päähenkilö 😊