Miten suhtaudut jos tsunamissa läheisensä menettänyt sanoo sinulle että sinulla on ollut helppo elämä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että et taida tietää paljoa minun elämästä.

 

Olet menettänyt montakin läheistä tsunamissa? 

Ihan kuin elämässä ei voisi olla muita vastoinkäymisiä kuin läheisen menettäminen tsunamissa.

Sanoisin, että tuo on varmasti totta. Että jokaisella on omat vaikeutensa ja olen itsekin menettänyt läheisiä, mutta en noin kammottavalla tavalla  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että et taida tietää paljoa minun elämästä.

 

Olet menettänyt montakin läheistä tsunamissa? 

Yhden vain, mutten vertaile omaa kokemustani muiden kokemuksiin. Tuota surua lukuun ottamatta olen elänyt hyvää elämää.

- eri

Sanoisin, että elämä ei ole kilpailu siitä kuka sai isoimman kasan p a s k a a 

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin, että tuo on varmasti totta. Että jokaisella on omat vaikeutensa ja olen itsekin menettänyt läheisiä, mutta en noin kammottavalla tavalla  

Miksi läheisen menettäminen tsunamissa olisi sen kammottavampaa kuin muukaan äkillinen läheisen menettäminen?

Mielummin olisin menettänyt läheiseni tsunamissa, kuin itsemurhassa, jossa löytyi päähän itseään ampuneena kellarista

Taidat olla aika nuori. Tiedätkö, että monella ihmisellä on erittäin raskaita kokemuksia. Voi olla, että ne jatkuvat läpi elämän. Ei kukaan voi toisen elämän suruista sanoa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että oliko heidän pakko matkustaa.

Ootko tosissas!?

Törkyyn vastataan samalla mitalla. eri

Vierailija kirjoitti:

Tunnen tällaisen ihmisen. En voi edes käsittää sitä huolta ja surua, jonka hän on käynyt läpi. Menetti kolme perheenjäsentä. Halaisin häntä.

lol, oikeasti, häpeäisit! Se on aivan sama huoli ja suru menettääkö omat lapsensa Suomessa vai ulkomailla. Samoin muiden läheisten kuolemat ovat yhtä kivuliaita. Kuollut on kuollut, kuoli se kotona tai matkalla.

Mitä merkitystä sillä kuolintavalla on läheisten kannalta? Ei se vesimassoihin huuhtoutuminen mikään sen suurempi tragedia ole.

Vierailija kirjoitti:

Mielummin olisin menettänyt läheiseni tsunamissa, kuin itsemurhassa, jossa löytyi päähän itseään ampuneena kellarista

Niin, tsunamissa ei omaisten tarvinut löytää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen tällaisen ihmisen. En voi edes käsittää sitä huolta ja surua, jonka hän on käynyt läpi. Menetti kolme perheenjäsentä. Halaisin häntä.

lol, oikeasti, häpeäisit! Se on aivan sama huoli ja suru menettääkö omat lapsensa Suomessa vai ulkomailla. Samoin muiden läheisten kuolemat ovat yhtä kivuliaita. Kuollut on kuollut, kuoli se kotona tai matkalla.

Vastaat empatiaan tahallaan väärin ymmärtämällä ja uhriutumalla? Mielenkiintoinen käänne.

Eiköhän jokainen ole halauksensa ansainnut, joka omaisen on menettänyt. Tuskin kommentoija halusi verrata kenenkään surua toiseen, vaan näyttää tilanteessa empatiaa. En näe sitä lainkaan hävettävänä ominaisuutena, päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Nauraisin. Olisin mieluummin menettänyt isäni tsunamissa kuin tullut isäni hyväksikäyttämäksi lapsena ja teininä löytänyt tämän hirrestä.

Minulla ei ole isää lainkaan

Miten vaikkapa vanhemman kuolema tsunamissa eroaa vanhemman kuolemasta sairaskohtaukseen, itsemurhaan, tapaturmaan tai yliannostukseen?

En viitsisi alkaa järkyttämään tätä sanojaa kertomalla omasta elämästäni. 

Eikä mulla ole mitään tarvetta laittaa kärsimyksiä vaikeus järjestykseen... 

Vierailija kirjoitti:

Mielummin olisin menettänyt läheiseni tsunamissa, kuin itsemurhassa, jossa löytyi päähän itseään ampuneena kellarista

Lopulta sillä ei ole mitään merkitystä. 

Olisin hiljaa, kuten aina, kun joku sanoo jotain täysin älytöntä.

Ihailen erästä naista siinä, että vaikka hänen kokemansa asiat ovat umpitraumatisoineet hänet ja hän kärsii siitä joka pv, hän ei ole kertaakaan nostanut itseään suurimmaksi tai ainoaksi kärsijäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että et taida tietää paljoa minun elämästä.

 

Olet menettänyt montakin läheistä tsunamissa? 

Aika moni meistä on menettänyt läheisiään traagisissa onnettomuuksissa, väkivallan seurauksena tai jopa perhesurmissa. Tsunami oli iso onnettomuus mutta siitä on jo 20 vuotta, kyllä moni on siitä toipunut ja päässyt yli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielummin olisin menettänyt läheiseni tsunamissa, kuin itsemurhassa, jossa löytyi päähän itseään ampuneena kellarista

Lopulta sillä ei ole mitään merkitystä. 

 

Löytäjän kannalta on

Keksin kyllä heittämällä paljon kauheampiakin tapoja menettää läheisensä kuin tsunami. Esimerkiksi ystäväni perheessä tapahtui perhesurma kun tämä oli nuori. Siinä on ollut läheisten kuoleman lisäksi aikalailla muutakin käsiteltävää.