Kaverin kommentointi
Mitä mieltä olette, itseäni on alkanut häiritsemään vähitellen pitkäaikaisen kaverin ja sukulaisen kommentointi asioihin..
jos olen vaikka laittanut kotiini uudet verhot ja lähetän kuvan niin kommentti on: ei oo mun tyyliä mut jollekin voi sopia.
jos lähetän vaikka kuvan mekosta joka mielestäni sopisi hänelle niin kommentti on aina: en tykkää.
ihan mikä tahansa mitä tuon julki on jotenkin huonoa.
Omat lapsensa ei kerro hänelle omia asioitaan ja itse asiassa mullekin on nyt tullut fiilis etten halua hänen negatiivisuuttaan enää.
Hänellä on yksi pitkäaikainen ystävä, jonka mielipiteet menee kaikkien muiden edelle. Tyyliin annan hoito-ohjeet johonkin vaivaan jota hän kysyy niin vähän ajan kuluttua vastaa : Päivi sanoi että hänellä auttoi pihksalva niin laitan sitä.
Pahoitan mieleni näistä, ehkä sitten pienistä asioista. Itse kannustan lapsiani jaikahdun jos joku ystävä ajattelee minua jos vaikka näkee jonkin vaatteen ja sanoo että sopisi minulle. Aina en tykkää mutta kiitän kyllä ajatuksesta.
Kommentit (29)
Miksi lähetät kenellekään kuvia verhoistasi tai muustakaan?
Ehkä vaan kannatta ajatella jotain muuta. Siirtyä eteenpäin
Älä ehdota hänelle vaatteita äläkä lähetä kuvia. Et voi muuttaa ystäväsi käytöstä, joten ainoa mitä voit tehdä, on ettet kohdista itse häneen odotuksia.
Seuraavaan avunpyyntöön voi vastata, että ootko Päiviltä koettanut kysyä. :D
Vierailija kirjoitti:
Miksi lähetät kenellekään kuvia verhoistasi tai muustakaan?
Mun ystäväpiirissä jokin uusi sisustusjuttu jaetaan. Kuvia huonekaluista, tarjouksista, huonekasveista yms.
Ehkä häntä ärsyttää kun tuputat hänelle asioitasi.
Vierailija kirjoitti:
Älä ehdota hänelle vaatteita äläkä lähetä kuvia. Et voi muuttaa ystäväsi käytöstä, joten ainoa mitä voit tehdä, on ettet kohdista itse häneen odotuksia.
Seuraavaan avunpyyntöön voi vastata, että ootko Päiviltä koettanut kysyä. :D
Kiitos, tätä olen jossain määrin koettanut tehdä. Hän ehkä kokee asiat jotenkin toisin ja sama tapa ri toimi kaikkien kavereiden kanssa näemmä.
Aloitus on esimerkki siitä kuinka ihmiset muka arvostavat rehellisyyttä ja suorapuheisuutta, mutta kun sitä kohtaavat, närkästyvät täysin. Ihan ok, mutta kannattaa miettiä sitten kun seuraavan kerran osallistuu ketjuun jossa keskustellaan siitä kuinka epärehellisiä *jotkut* ovat.
Pitäisikö tämän ystäväsi valehdella sinulle että pitää verhoistasi vaikka ei pidä? Ajatteletko että hän silkkaa ilkeyttään valehteleekin ettei pidä niistä vaikka oikeasti pitää? Jos jälkimmäinen, niin sitten ymmärrän.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä häntä ärsyttää kun tuputat hänelle asioitasi.
Niin mitä se kaveruus sitten on? Toki se kannattaa pitää molemminpuolisena.
Aika ei tarvi olla niin äärirehellinen mutta silti kertoa mielipiteensä kiltisi ja kunnioittavasti :)
Sehän vaatii taitoa
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on esimerkki siitä kuinka ihmiset muka arvostavat rehellisyyttä ja suorapuheisuutta, mutta kun sitä kohtaavat, närkästyvät täysin. Ihan ok, mutta kannattaa miettiä sitten kun seuraavan kerran osallistuu ketjuun jossa keskustellaan siitä kuinka epärehellisiä *jotkut* ovat.
Pitäisikö tämän ystäväsi valehdella sinulle että pitää verhoistasi vaikka ei pidä? Ajatteletko että hän silkkaa ilkeyttään valehteleekin ettei pidä niistä vaikka oikeasti pitää? Jos jälkimmäinen, niin sitten ymmärrän.
Mä oon sellainen että jos kaverin verhot ei miellytä niin sanon silti että on kivat. En pysty enkä halua arvostella kaverin makua.
Vierailija kirjoitti:
Aika ei tarvi olla niin äärirehellinen mutta silti kertoa mielipiteensä kiltisi ja kunnioittavasti :)
Sehän vaatii taitoa
Kunnioitus tässä tuntuu puuttuvan. Samalla ihmettelee miksi aikuiset lapset ei kerro edes tärkeistä elämänmuutoksista hänelle vaan kuulee niistä muuta kautta. Miksiköhän..
Kaveri saattaa olla ajatusmaailmaltaan sellainen että ottaa asiat tiukasti asioina. Hän ei ehkä tule ajatelleeksi kuvien jakamisen ja muun vastaavan sosiaalista merkitystä eikä itse kaipaa sellaista. Ehkä on jokin muu tapa, jolla hän osoittaa välittämistä ja kiinnostusta muita kohtaan - tai sitten ei ole, ja hän vain on ikävä töksäyttelijä.
(Olen itse sellainen että ei voisi vaatteet ja sisustaminen vähemmän kiinnostaa, mutta jotenkin operoin ja yritän muistaa, että tässä on nyt kyse kommunikaatiosta eikä vain uudesta mekosta jonka satuin repäisemään päälleni, kun vanha oli liian kulunut.)
mä loukkaantuuísin jos mulle lähetettäisi vaatekuvia, ajatuksella, että tämä sopisi sulle. SIitä tulee sellainen olo, että omissa vaatteissani on jotain vikaa. ja jos ne vaatteet vielä olisi sellaisia, joita en todellakaan käyttäisi, tulisi sellainen olo, ettei kaveri selvästi tajua tai hyväksy mun makua lainkaan.
Tuon asuntooni mitä mieleen juolahtaa, enkä lähettele niistä kenellekään kuvia. Näkevät sitten nahkasohvan/palmun/kraanitinheittimen/patsaan/traktorin renkaan jos pyydän kahville. T Rampaa Nelonen!
Vierailija kirjoitti:
Kaveri saattaa olla ajatusmaailmaltaan sellainen että ottaa asiat tiukasti asioina. Hän ei ehkä tule ajatelleeksi kuvien jakamisen ja muun vastaavan sosiaalista merkitystä eikä itse kaipaa sellaista. Ehkä on jokin muu tapa, jolla hän osoittaa välittämistä ja kiinnostusta muita kohtaan - tai sitten ei ole, ja hän vain on ikävä töksäyttelijä.
(Olen itse sellainen että ei voisi vaatteet ja sisustaminen vähemmän kiinnostaa, mutta jotenkin operoin ja yritän muistaa, että tässä on nyt kyse kommunikaatiosta eikä vain uudesta mekosta jonka satuin repäisemään päälleni, kun vanha oli liian kulunut.)
Kyllä tää tyyppi sisustaa mutta maku on tyyliin marimekkoa ja Aaltoa. Mikä muu ei oo arvostettavaa. Itse tykkään väreistä ja retrosta. Sukulaisuussuhde painaa myös jos välirikko tulee, ei ole sisko mutta kuitenkin. Ehkä välejä ei tarvitse erikseen rikkoa, viileneehän ne kuitenkin kun en ole yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
mä loukkaantuuísin jos mulle lähetettäisi vaatekuvia, ajatuksella, että tämä sopisi sulle. SIitä tulee sellainen olo, että omissa vaatteissani on jotain vikaa. ja jos ne vaatteet vielä olisi sellaisia, joita en todellakaan käyttäisi, tulisi sellainen olo, ettei kaveri selvästi tajua tai hyväksy mun makua lainkaan.
Jännä juttu kun itse juuri tulen hyvälle tuulelle kun tiedän että mua ajatellaan! Ja missään nimessä kun tuota en oo tarkoittanut vaan oikeasti on ne värit mistä tiedän että kaveri tykkää ja malli jne. Mut silti ei tykkää, ei koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri saattaa olla ajatusmaailmaltaan sellainen että ottaa asiat tiukasti asioina. Hän ei ehkä tule ajatelleeksi kuvien jakamisen ja muun vastaavan sosiaalista merkitystä eikä itse kaipaa sellaista. Ehkä on jokin muu tapa, jolla hän osoittaa välittämistä ja kiinnostusta muita kohtaan - tai sitten ei ole, ja hän vain on ikävä töksäyttelijä.
(Olen itse sellainen että ei voisi vaatteet ja sisustaminen vähemmän kiinnostaa, mutta jotenkin operoin ja yritän muistaa, että tässä on nyt kyse kommunikaatiosta eikä vain uudesta mekosta jonka satuin repäisemään päälleni, kun vanha oli liian kulunut.)
Kyllä tää tyyppi sisustaa mutta maku on tyyliin marimekkoa ja Aaltoa. Mikä muu ei oo arvostettavaa. Itse tykkään väreistä ja retrosta. Sukulaisuussuhde painaa myös jos välirikko tulee, ei ole sisko mutta kuitenkin. Ehkä välejä ei tarvitse erikseen rikkoa, viileneehän ne
Jos teillä on täysin erilainen maku, niin sitä suuremmalla syyllä voit jättää lähettämättä kuvia verhoistasi tai tuputtaa hänelle tyylivinkkejä. Ehkä sen torjuvat kommentit on yritys tehdä sulle tämä yksinkertainen asia selväksi.
Pieni himmailu viestittelyssä voi olla ihan hyvä idea. Ei sen tarvitse tarkoittaa välien viilenemistä, että jutellaan harvemmin. Ehkä sitten riittää asiaa sellaisista aiheista, joissa ei mene sukset ristiin.
Tavallaan tuo, että on oma selkeä maku johon suhtautuu intohimoisesti, on kolikon kääntöpuoli verrattuna tilanteeseen, jossa sisustaminen ei kiinnosta pätkääkään. Kummassakaan tapauksessa henkilö ei ole avoin muille mielipiteille. Kannattaa tosiaan tällöin keskittyä ihmisiin, jotka tykkäävät vaihtaa ajatuksia näistä aiheista. Kaveruudessa/ystävyydessä ja sukulaisuudessa on se hienoa, että kaikkien kanssa ei tarvitse pystyä puhumaan kaikesta, toisten kanssa puhutaan jostain ja toisten kanssa jostain muusta.
Ja kun joku ylempänä mainitsi niin oon joskus miettinyt että tekeekö diskaamisen tahallaan kun haluaisi itse samanlaiset mutta ei voi myöntää esim hinnan takia. Tilasin taannoin kangasta jonka hinta olu aika kova niin sen nähtyään ei enää tykännyt.
Luen tässä omaa tekstiäni ja mietin haenko vain hyväksyntää häneltä asioihin. Ihme juttu. Se pitää lopettaa.
Ehkä tässä pahinta on se, että hän on ollut mulle tärkeä ihminen. Muitakin ystäviä onneksi on.