Lue keskustelun säännöt.
Syntyvyys nousisi, jos yhteiskunta antaisi tukiverkon lapsiperheille
19.10.2024 |
Meillä on sama tilanne kuin monella muulla pikkulapsiperheellä. Tukiverkkoja ei ole. Isovanhemmat ovat joko niin iäkkäitä tai asuvat satojen kilometrien päässä eli apua ei ole saatavilla. Ei ole sisaruksia, jotka kykenisivät auttamaan lasten kanssa. Ikätoverit ovat väsyneitä ja kiireisiä omien lapsiperheidensä kanssa. Kaksin olemme joutuneet selviämään, kun toinen meistä vanhemmista sairastui vakavasti lapsen ollessa pieni. On ollut raskasta huolehtia lapsen asioista ilman taukoja. Tai no, työpäivä on ainoa tauko nyt, kun lapsi on päiväkodissa.
Kun itse olimme lapsia 80-90-luvun taitteessa, yhteiskunnassa oli paremmat tukiverkot ja apu perheille. Jos vaikka äidiltä meni käsi poikki ja isä kävi töissä, sai avuksi kodinhoitajan, joka katsoi lasten perään, siivosi ja laittoi ruoan. Lapsille oli tarjolla maksuttomia kerhoja, harrastusryhmiä jne. Lapsille oli hyvät julkisen terveydenhuollon palvelut. Nykyisin neuvola-aikoja on karsittu, kouluikäiset jäävät paitsi lääkärikäynneistä, koulukuraattorikäynneistä, hammastarkastuksista jne. Tuolloin lapsen saaneet nurisevat, että mitä tämä nykysukupolvi valittaa. Eivät käsitä, että lapsiperheille ei ole mitään tukea.
Nykyisin syntyvyyden kannalta yksi suurimpia ongelmia on se, että yhteiskunta jättää lapsiperheet oman onnensa nojaan. 94,88 euron lapsilisä ei riitä kattamaan vaikeissa tilanteissa koituvia kuluja. Kotihoidontuki on verojen jälkeen n. 260 e/kk, sillä ei paljon lastenhoitoapua maksella. Meillä on yksi lapsi ja enempää ei tule, kun hätätilanteessakin joutuisimme selviämään ilman tukiverkkoja. Jos tietäisimme, että yhteiskunta olisi tukiverkkona taustalla, niin lapsiluku olisi isompi.
Kommentit (114)
Ei missään länsimaassa syntyvyys enää nouse. Ja se on hyvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmilla on vain yksi sisarus, monilla ei yhtään. Ylipäätään sukulaisia on nykyään ihmisillä todella vähän. Lapsia on syntynyt todella vähän 70-luvulta lähtien. Ei ole mikään uusi ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään länsimaassa syntyvyys enää nouse. Ja se on hyvä asia.
Onko eläkemaksujen ja verojen nouseminenkin hyvä asia?
Ei milloinkaan ole ollut näin hyvää tukiverkkoa lapsiperheille.
Vierailija kirjoitti:
Ei milloinkaan ole ollut näin hyvää tukiverkkoa lapsiperheille.
Ja missä se verkko on? Päivähoito on, mutta se on työssäkäyvälle kallis, yli 300e/kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei milloinkaan ole ollut näin hyvää tukiverkkoa lapsiperheille.
Tukiverkon silmäkoko vaan on niin suuri, että siitä pääsee lipsahtamaan läpi.
Mistä tulee tämä kuvitelma, että aiemmin olisi ollut jotain tukiverkkoja? Milloin? Mitä tukea ja keltä? Mun lapset syntyi 80- -90-luvuilla, eikä kyllä tukiverkkoja näkynyt. Päivähoitopaikkakin oli vaikea saada, siinäkin tapauksessa että oli töissä.
Rahalla sai ja lapsiperheet auttoi toisiaan silloin kun se oli mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei milloinkaan ole ollut näin hyvää tukiverkkoa lapsiperheille.
Ja missä se verkko on? Päivähoito on, mutta se on työssäkäyvälle kallis, yli 300e/kk.
Jos se on 300 e, silloin perheessä on kaksi ihan hyvin tienaava aikuista. Älyttömän halpaa hoitoa tuolla rahalla.
Kokeilepa, millä hinnalla saisit itse palkkaamasi lastenhoitajan jos ei päivähoito kelpaa.
Ei päivähoito ole mikään tukiverkko. Tukiverkkoa tarvitsee siihen, jos sairastuu tai loukkaantuu, kun tarvitsee omaa aikaa asioiden hoitamiseen tai sitten luoja paratkoon ihan vain lepäämiseen joskus. Päivähoitoa on saatavilla työssäkäynnin ajaksi. Erittäin hyvä että on edes siihen, mutta vanhemmatkaan ei ole mitään koneita, jotka jaksaisivat ilman yhtään vapaata hetkeä velvollisuuksista. Kasarillahan tämä hoidettiin niin, että lähdettiin baariin ja jätettiin lapset päineen. Tai vietiin lapset koko kesäksi mummolaan. Nykyvanhemmuudessa on vähän korkeammat kriteerit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tai jos vaan perheet, sukulaiset ja sukupolvet tukisivat ja niiden annettaisiin tukea ja olla mukana elämässä. Mut ei, se on minäminäminä ja yhteiskunta.
Vaikka saisinkin lapsia, en kuitenkaan asuisi niin lähellä lapsuudenperhettä, että heistä olisi tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on subjektiivinen päivähoito-oikeus, mitä ei ennen ollut. Isovanhempieni aikaan päivähoitopaikkoja ei kerta kaikkiaan ollut. Piti palkata itse omilla rahoilla kotiapulainen tai muu hoitaja lapselle, jos sellaisen halusi.
Isovanhempien aikaan oli tavan omaista, että äiti oli kotirouvana ja hoiti lapsia kotona ainakin kouluikäiseksi asti. Ihan tavallisessa keskiluokkaisessa ja työläisperheissäkin oli tähän varaa koska monasti asuttiin lasten ollessa pieniä vuokralla edullisessa työsuhdeasunnossa, äiti hoiti lapset ja huushollin, valmisti itse kaikki ruuat ja moni ompeli myös ainakin kaikki omat ja lasten vaatteetkin itse. Omistusasuntoa ja asuntolainaa mietittiin vasta myöhemmin, kun ja jos äitikin meni työelämään.
Mistä tämän keksit, ei Suomi ole USA. Ei meillä ole ollut mitään tuollaista kotirouvakulttuuria kuin hyvin pienellä ylemmän keskiluokan kaupungistuneella väestönosalla. Meillä naiset on ns. aina käyneet töissä, myös työläisperheissä. Jos ei ollut töissä, hoiti työssäkäyvän naapurin lapsia.
Enkä oikein tiedä, mikä on kertomasi isoäitien aika, jolloin asuttiin työsuhdeasunnoissa ja ommeltiin vaatteet itse, tuo ei ollut ainakaan 1940-lukua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin mahdollista, rahalla naisten haarat on ennenkin auenneet.
Mutta riittääkö n. 100€ kk naiselle lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei päivähoito ole mikään tukiverkko. Tukiverkkoa tarvitsee siihen, jos sairastuu tai loukkaantuu, kun tarvitsee omaa aikaa asioiden hoitamiseen tai sitten luoja paratkoon ihan vain lepäämiseen joskus. Päivähoitoa on saatavilla työssäkäynnin ajaksi. Erittäin hyvä että on edes siihen, mutta vanhemmatkaan ei ole mitään koneita, jotka jaksaisivat ilman yhtään vapaata hetkeä velvollisuuksista. Kasarillahan tämä hoidettiin niin, että lähdettiin baariin ja jätettiin lapset päineen. Tai vietiin lapset koko kesäksi mummolaan. Nykyvanhemmuudessa on vähän korkeammat kriteerit.
Eikö sitä varten ole kaksi vanhempaa, että saa hoidettua asiat ja omaa aikaa sekä lepoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei päivähoito ole mikään tukiverkko. Tukiverkkoa tarvitsee siihen, jos sairastuu tai loukkaantuu, kun tarvitsee omaa aikaa asioiden hoitamiseen tai sitten luoja paratkoon ihan vain lepäämiseen joskus. Päivähoitoa on saatavilla työssäkäynnin ajaksi. Erittäin hyvä että on edes siihen, mutta vanhemmatkaan ei ole mitään koneita, jotka jaksaisivat ilman yhtään vapaata hetkeä velvollisuuksista. Kasarillahan tämä hoidettiin niin, että lähdettiin baariin ja jätettiin lapset päineen. Tai vietiin lapset koko kesäksi mummolaan. Nykyvanhemmuudessa on vähän korkeammat kriteerit.
Missä ihmeessä olet viettänyt 80-luvun? Ei missään kunniallisessa perheessä toimittu noin. Eikä yhteiskunta järjestänyt mitään mummolaa kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin mahdollista, rahalla naisten haarat on ennenkin auenneet.
Mutta riittääkö n. 100€ kk naiselle lapsesta.
Puhutko niin että muutkin ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei milloinkaan ole ollut näin hyvää tukiverkkoa lapsiperheille.
Ja missä se verkko on? Päivähoito on, mutta se on työssäkäyvälle kallis, yli 300e/kk.
Jos se on 300 e, silloin perheessä on kaksi ihan hyvin tienaava aikuista. Älyttömän halpaa hoitoa tuolla rahalla.
Kokeilepa, millä hinnalla saisit itse palkkaamasi lastenhoitajan jos ei päivähoito kelpaa.
Liian kallis näillä eläkemaksuilla ja veroilla.
En tiedä, mistä tietosi ammennat, mutta ei meillä ole 1980-90 -lukujen taitteessa mitään kunnallista kotiapua kätensä katkoneiden perheille. Tuolloin oli jo subjektiivinen päivähoito-oikeus, lapset meni hoitoon eikä mitään kodinhoitajaa tullut avuksi edes sylivauvaperheissä. Jos äiti joutui viikoiksi sairaalaan, saattoi vastasyntyneen vauvan perheeseen saada apua, mutta ei todellakaan maksutta, tuntitaksa määräytyi perheen verotettavien tulojen mukaan ja oli todella kallista hoidattaa lapsiaan noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päivähoito ole mikään tukiverkko. Tukiverkkoa tarvitsee siihen, jos sairastuu tai loukkaantuu, kun tarvitsee omaa aikaa asioiden hoitamiseen tai sitten luoja paratkoon ihan vain lepäämiseen joskus. Päivähoitoa on saatavilla työssäkäynnin ajaksi. Erittäin hyvä että on edes siihen, mutta vanhemmatkaan ei ole mitään koneita, jotka jaksaisivat ilman yhtään vapaata hetkeä velvollisuuksista. Kasarillahan tämä hoidettiin niin, että lähdettiin baariin ja jätettiin lapset päineen. Tai vietiin lapset koko kesäksi mummolaan. Nykyvanhemmuudessa on vähän korkeammat kriteerit.
Missä ihmeessä olet viettänyt 80-luvun? Ei missään kunniallisessa perheessä toimittu noin. Eikä yhteiskunta järjestänyt mitään mummolaa kenellekään.
Kasarilla lapset ei käyneet kotona kuin syömässä ja nukkumassa, muuten ne käskettiin itsekseen ulos. Ei kai tuollainen vanhemmuus rasitakkaan. Sitten tämä mummosukupolvi vielä arvostelee nykyvanhempia. Kiipeilimme kerrostalojen katoilla, leikimme junaradalla (yksi meistä kuoli tähän), tutkimme autiotaloja ja vanhoja teollisuusrakennuksia, vanhemmilla ei ollut mitään käryä missä lapset menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päivähoito ole mikään tukiverkko. Tukiverkkoa tarvitsee siihen, jos sairastuu tai loukkaantuu, kun tarvitsee omaa aikaa asioiden hoitamiseen tai sitten luoja paratkoon ihan vain lepäämiseen joskus. Päivähoitoa on saatavilla työssäkäynnin ajaksi. Erittäin hyvä että on edes siihen, mutta vanhemmatkaan ei ole mitään koneita, jotka jaksaisivat ilman yhtään vapaata hetkeä velvollisuuksista. Kasarillahan tämä hoidettiin niin, että lähdettiin baariin ja jätettiin lapset päineen. Tai vietiin lapset koko kesäksi mummolaan. Nykyvanhemmuudessa on vähän korkeammat kriteerit.
Missä ihmeessä olet viettänyt 80-luvun? Ei missään kunniallisessa perheessä toimittu noin. Eikä yhteiskunta järjestänyt mitään mummolaa kenellekään.
Kasarilla lapset ei käyneet kotona kuin syömässä ja nukkumassa, muuten
Miten yhteiskunta on tähän mielestäsi syyllinen? Minä elin lapsuuteni 80-luvulla eikä meillä ollut tuollaista.
Olimme päivät päiväkodissa ja suurin osa yksityisellä perhepäivähoitajalla, sillä kunnallista päivähoitopaikkaa ei riittänyt kaikille. Silloin vanhemmat joutui maksamaan itsensä kipeäksi, että sai jonkun hoitamaan lasta.
Toivottavasti tämä kulttuurinen normi ei ole tulossa takaisin! Tarkoittaa naisten aseman laskua ja paluuta hellan ja nyrkin väliin.