Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Menin 18-vuotiaana naimisiin ja tulin 20-vuotiaana äidiksi
19.10.2024 |
Jotenkin nyt nelikymppisenä vaikea ymmärtää, että joku vasta yrittää saada tässä iässä ensimmäistä lastaan.
Jos joku nuori epäröi lasten hankkimista, niin tässä elämänvaiheessa siitä on pelkästään kiitollinen, että lapset ovat jo lähellä aikuisuutta.
Rohkeasti vaan! :) Kaikki voi mennä todella hyvin!
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Lapset hankitaan tarpeeseen. Olen ollut onnettomin lapsettomana. Meillä lapset nyt 16v, 12v, 10v, 9v, 7v, 5v, 3v ja 6kk.
N30
Ensimmäinen syntynyt, kun olit 14. Siinäpä tarvetta kerrakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain lapseni 36-vuotiaana heti yliopisto-opintojen jälkeen. Minulle sopiva aika, koska olin jos varhain haaveillut sikiämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Lapset on parasta mita ma olen saanut aika.
No huh. Toivon elämältäni muuta, mutta kiva, jos tuo jollekin riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset hankitaan tarpeeseen. Olen ollut onnettomin lapsettomana. Meillä lapset nyt 16v, 12v, 10v, 9v, 7v, 5v, 3v ja 6kk.
N30
Ensimmäinen syntynyt, kun olit 14. Siinäpä tarvetta kerrakseen.
Säälittää kaikki jotka eivät voi kokea niin merkittävää kokemusta kuin äitiys, esim. lapset. Pelkkää kärsimystä toisen nurkissa kunnes pääsevät vihdoin lisääntymään. Jos edes pääsevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on parasta mita ma olen saanut aika.
No huh. Toivon elämältäni muuta, mutta kiva, jos tuo jollekin riittää.
Kyllä se on luksusta kun muut kantavat rehua nenän eteen, ja itse voi keskittyä tärkeimpään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorena ei vielä oma elämä ole hallinnassa, eikä selvää suuntaa ja oma identiteetti on vielä hakusessa. Nuorena on paljon suurempi riski epäonnistua, kuin jos lapset tekee vasta sitten kun oma elämä on kunnossa ja vakiintunut.
Nuorilla vanhemmilla ei ole rahaa lasten harrastuksiin ja koulutukseen ja heidän lapsistaankin tulee sosiaalipummeja.
Ei ne lapset alle kouluikäisiä tarvitse harrastuksia ja koulutuksia. Nuorikin vanhempi ehtii opiskella ammatin ja saada töitä ennen kuin lapset alkaa tajuta rahan päälle mitään. Mutta toki se vaatii sen että on se elämänhallinta kunnossa ja tarpeeksi kypsyyttä siihen, kaikilla ei ole vielä parikymppisenä. Tiedän kuitenkin monia nuorena (20-25v) lapsensa saaneita joilla on asiat kaikin puolin kunnossa ja lapsilla myös.
Onnea teille. Noinkin voi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä ainakin olen tyytyväinen, että vanhempani lisääntyivät lapsena. Äitini kuoli kun hän oli 20v, enkä olisi muuten koskaan tavannut häntä.
Tämä oli omakin tavoite. Valitettavasti meni reilusti yli 30v. Nyt itse 42v ja nuorin 8v. Ihania ovat, mutta vapautta omiin menoihin kaipaisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä toinen nuorena (18v) äidiksi tullut.
Kyllä, lapset ovat olleet haluttuja ja suunniteltuja.
Kyllä, olen opiskellut yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon.
Kyllä, olen asunut ulkomailla.
Kyllä, olen itse hoitanut lapseni.
Kyllä, minulla on hyvä työpaikka.
Ei, en ole menettänyt nuoruuttani. En ole bilehile, en ole koskaan halunnut käyttää päihteitä tai harrastaa irtosuhteita.
Kukin tyylillään?
Miksi luulet, että nuoruus on menetetty, jos ei ole joko lisääntynyt tai bilettänyt jatkuvasti?
t. 32-vuotiaana äidiksi tullut, joka ei ole koskaan ollut bilehile ja seksiäkin olen harrastanut vain 3 miehen kanssa (kaikki vakituisia kumppaneita)
Miksi kuvittel
"Ei, en ole menettänyt nuoruuttani. En ole bilehile, en ole koskaan halunnut käyttää päihteitä tai harrastaa irtosuhteita."
Tuosta syystä
Niin? Eihän tuossa sanota että nuoruus ei voisi olla muuta.
Omia valintojahan kaikki on. Omat tyttäret saivat lapsensa kun jäivät kotiin, ensin nuorempi, 21v. ja sitten vanhempi, 23 perässä kun työt loppui koronaan. Olen sitä mieltä että nuorempana on hyvä lapset hankkia. Jää omaa elämää vanhempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omia valintojahan kaikki on. Omat tyttäret saivat lapsensa kun jäivät kotiin, ensin nuorempi, 21v. ja sitten vanhempi, 23 perässä kun työt loppui koronaan. Olen sitä mieltä että nuorempana on hyvä lapset hankkia. Jää omaa elämää vanhempana.
Tämä. Oma elämä nuorempana ei ole tärkeää.
Niin? Eihän tuossa sanota että nuoruus ei voisi olla muuta.
Et osaa lukea oletuksia rivien välistä? Ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli omakin tavoite. Valitettavasti meni reilusti yli 30v. Nyt itse 42v ja nuorin 8v. Ihania ovat, mutta vapautta omiin menoihin kaipaisi
Sama tarina aika monella tutulla. Ainakin omassa tuttavapiirissäni lähes kaikki jotka ylipäätään haaveili lapsista, olisi halunnut saada lapsensa alle kolmekymppisenä. Monilla se vaan erinäisistä syistä venyi pitkälle päälle kolmen kympin. Koen olevani todella onnekas kun itsellä se onnistui, löytyi sopiva kumppani ja lapset sai alkunsa helposti. Se näkyy tosiaan myös nyt nelikymppisenä kun isojen lapsen äitinä minulla on aikaa vaikka mihin, kun taas kaverit elää niitä ruuhkavuosia ja haaveilee omasta ajasta.
Ihminen on apinalaji, jonka alkuhuuma kestää ensimmäiset 3v. Sen biologinen tarkoitus on saada naaras astutettua. Tyypillisesti tällöin naaraalle herää ajatus naimisiinmenosta ja sikiämisestä ja hän aloittaa niistä mankumisen.
Keski-iässä on avioeropiikki, jolloin vaihdetaan nuorempaan poljettavaan ne ketkä voivat. Lisääntyvien miesten määrä on pienempi kuin lisääntyvien naisten määrä.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena ei vielä oma elämä ole hallinnassa, eikä selvää suuntaa ja oma identiteetti on vielä hakusessa. Nuorena on paljon suurempi riski epäonnistua, kuin jos lapset tekee vasta sitten kun oma elämä on kunnossa ja vakiintunut.
Nuorilla vanhemmilla ei ole rahaa lasten harrastuksiin ja koulutukseen ja heidän lapsistaankin tulee sosiaalipummeja.
Epäonnistumisen pelko se näitä meidän nelikymppisenä yrittäjiä vaivaa. Entä jos siitä lapsesta ei tulekaan komeinta/kauneinta, supliikeinta ja täydellistä suorittajaa? Sitten nauretaan omista ah-niin-akateemisista piireistä ulos. Suhtautuminen nuorempiin äiteihin on silkkaa projisointia
Vierailija kirjoitti:
Niin? Eihän tuossa sanota että nuoruus ei voisi olla muuta.
Et osaa lukea oletuksia rivien välistä? Ok.
Sieltä rivien välistä tulee helposti tulkittua niitten omien oletusten pohjalta, ei välttämättä ollenkaan sitä mitä kirjoittaja tarkoittaa.
Teknillisellä yliopistolla luki kanssani samoja kursseja nainen, joka oli ensin tehnyt 4 lasta ja sitten tullut opiskelemaan. Lapset oli vielä pieniä.
Kysyin, milloin hän ehtii opiskella. Sanoi, että öisin.
Itse en olisi pystynyt opiskelemaan, kun oli lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin? Eihän tuossa sanota että nuoruus ei voisi olla muuta.
Et osaa lukea oletuksia rivien välistä? Ok.
Sieltä rivien välistä tulee helposti tulkittua niitten omien oletusten pohjalta, ei välttämättä ollenkaan sitä mitä kirjoittaja tarkoittaa.
Ihmeellistä jankkausta sinulta, vaikka ulkopuolisena kommentoijana et voi tietää olenko oikeassa tulkintoineni vai en.
Alue: Aihe vapaa
Mulla on ihan sama, paitsi olen 36 v. Mulle oli hyvä ajoitus, vaikka ymmärrän, että monelle muulle ei olisi ollut. Olen onnekas, kun löysin hyvän miehen jo varhain ja olen aina haaveillut lapsista ja äitiydestä.