Menin 18-vuotiaana naimisiin ja tulin 20-vuotiaana äidiksi
Jotenkin nyt nelikymppisenä vaikea ymmärtää, että joku vasta yrittää saada tässä iässä ensimmäistä lastaan.
Jos joku nuori epäröi lasten hankkimista, niin tässä elämänvaiheessa siitä on pelkästään kiitollinen, että lapset ovat jo lähellä aikuisuutta.
Rohkeasti vaan! :) Kaikki voi mennä todella hyvin!
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole PAINOSTANUT ketään hankkimaan perhettä nuorena, halusin vain kertoa että näin olen itse toiminut ja ollaan eletty oikein onnellista ja hyvää elämää. :)
Muut voivat elää miten haluavat minun puolestani. Kukaan ei kai silti kiellä kertomasta myös tätä omaa "tarinaani". :)
Ja kuten sanottu, niin hedelmällisyys tosiaan on parhaimmillaan nuorempana, joten lapset saivat alkunsa helposti ja toivuin synnytyksistä nopeasti. Ilman arpia! Ja rinnatkin ovat viehättävät edelleen. :) Nuorena kroppa joustaa ja palautuu, myös mieheni on sanonut ettei uskoisi että olen alateitse synnyttänyt.
Ap
Tosi kivoja puheenaiheita teillä.
Ap, jos kirjoittaisit elämästäsi niin, että et samalla heittelisi väheksyviä kommentteja muita kohtaan olisi vastaanotto luultavasti parempi. Hienoa että olet elänyt hyvän elämän ja tietenkin saa rohkaista muitakin, mutta sen ei tarvitse tapahtua ylenkatsomalla muita. Sillä ei saavuta mitään positiivista.
Varsin vastuutonta kannustaa lisääntymään 18-vuotiaana, kun 99,999% nuorista on siinä iässä ihan lapsia henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai menojalka vipattaa!
Mulla kaksoissisko ja yksi hyvä ystävä sai lapset myös hyvin nuorena niin käydään usein keikoilla ja viihteellä! :)
Ja aviomiehen kanssa päästään helposti reissuun kahdestaan.
Elämä on tosi helppoa ja ihanaa nyt, kun lapset on kasvatettu ja vielä jaksaa tehdä kaikkea hauskaa! :)
Ap
Minulla hyytyi into lähteä viihteelle viimeistään joskus 35-vuotiaana, keikoilla käynti jo paljon sitä ennen. En voisi kuvitellakaan heiluvani keski-ikäisenä möllykkänä jossain keikoilla ja baareissa hakemassa niitä nuoruuden kokemuksia ja elämyksiä, jotka jäivät väliin lastenhoidon vuoksi.
Tämä.
Onpa kyllä jotenkin surullista jos jo 35-vuotiaana väsähtää noin. Minä olen tuon ikäinen, on pari lastakin, eikä into nähdä ja kokea maailmaa ole mihinkään kadonnut. Eikä kyllä ole suurimmalta osalta niistäkään kavereista jotka on saaneet lapsia nyt viime aikoina. Se bilehile-vaihe tuli elettyä silloin alle 25v yliopistoaikoina, sen jälkeen on se juhlinta ollut aika satunnaista kaikilla, ehkä siksi ei ole ehtinyt kyllästyä?
Vierailija kirjoitti:
Varsin vastuutonta kannustaa lisääntymään 18-vuotiaana, kun 99,999% nuorista on siinä iässä ihan lapsia henkisesti.
100% on. Ei ole sellaista sairautta joka saisi aivot kehittymään loppuun asti toistakymmentä vuotta nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Pakko kysyä että et varmaan ole opiskellut yliopistossa, käynyt vaihdossa tai asunut ulkomailla? Asioita, jotka ovat ainutlaatuisia, nuoruuteen kuuluvia seikkailuja.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Kaksikymppisenä olin ulkomailla asuva opiskelija. Paljon olisi jäänyt näkemättä ja kokematta jos olisin lukiosta jäänyt kotiin sikiämään pohjoissavolaiseen pikkukaupunkiin.
En ole ap, mutta olen tehnyt lapset myös nuorena.
Ei ulkomailla asuminen ei ole mahdotonta lasten kanssakaan. Asuimme kouluikäisten lasten kanssa ulkomailla, joten lapsilla on jo hyvin nuorena kokemusta muunmaan mustikasta.
Aihe vapaalle kirjoitin huvikseni kun nyt on niin tapetilla tuo lasten hankita mediassa.
Toivottavasti kukaan ei pahoittanut mieltään tästä aloituksestani!
Mutta oikein hyvin voi ryhtyä perustamaan perhettä parikymppisenä, jos on hyvä puoliso ja elämäniloa. :)
Jos kokee opiskelun ja matkustelun tärkeämmäksi, niin mikäs sitä estää! Mutta oma kokemus on, että nyt nelikymppisenäkin ehtii tehdä kaikkea ja ihanaa kun omat lapset ovat jo siinä iässä, että heidän kanssaan voi käydä ravintolassa syömässä pitkän kaavan mukaan, käydä shoppailemassa ja harrastamassa. :)
He ovat mun elämäni parhaat saavutukset, vaikka joku sitä täällä jo vähättelikin.
Nyt poistun tästä negatiivisesta ilmapiiristä! Aurinkoa kaikkien arkeen, Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mennä hyvin tai ei. Omat lapset saanut 21 ja 25 vuotiaana. Kaikkine ongelmineen. Koko elämäni on pyörinyt vain lasten ongelmien ympärillä ja ollut yhtä selviytymistä. Jos nyt palaisin ajassa takaisin, en todellakaan tekisi lapsia.
Onneksi jollain menee asiat hyvin. Mun elämä on ollut siitä asti ahdistusta ja ongelmien ratkomista.
Jokainen lapsia saanut ystäväni on kertonut kahden kesken, että vaikka se oma lapsi on maailman rakkain, niin jos saisi palata ajassa ja päättää uudelleen, niin sitä lasta ei olisi tehnyt.
Nyt on selkeästi aika vaihtaa ystäväpiiriä. Minä en tunne kuin yhden henkilön, joka puhuu negatiivisesti lapsistaan ja hän on häiriintynyt ja mt-ongelmainen. Ja tällä en nyt tarkoita, etteikö jokainen joskus leipääntyisi lapsiinsa
Eivät he puhu negatiivisesti lapsistaan tai ole heihin leipääntyneitä, vaan kuten sanoin, rakastavat heitä. Mutta äitiys itsessään on jotain, mitä he eivät valitsisi uudelleen. Melkoisen vahingollista mustamaalata muusta kuin vanhemmuuden ihannuudesta puhuvia vanhempia mt-ongelmaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Aihe vapaalle kirjoitin huvikseni kun nyt on niin tapetilla tuo lasten hankita mediassa.
Toivottavasti kukaan ei pahoittanut mieltään tästä aloituksestani!
Mutta oikein hyvin voi ryhtyä perustamaan perhettä parikymppisenä, jos on hyvä puoliso ja elämäniloa. :)
Jos kokee opiskelun ja matkustelun tärkeämmäksi, niin mikäs sitä estää! Mutta oma kokemus on, että nyt nelikymppisenäkin ehtii tehdä kaikkea ja ihanaa kun omat lapset ovat jo siinä iässä, että heidän kanssaan voi käydä ravintolassa syömässä pitkän kaavan mukaan, käydä shoppailemassa ja harrastamassa. :)
He ovat mun elämäni parhaat saavutukset, vaikka joku sitä täällä jo vähättelikin.
Nyt poistun tästä negatiivisesta ilmapiiristä! Aurinkoa kaikkien arkeen, Ap
Kunnon passiivis-arggressiivista lässytystä. Ei ihme, että tuolla tyylillä saa ikäviä kommentteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikymppisenä olin ulkomailla asuva opiskelija. Paljon olisi jäänyt näkemättä ja kokematta jos olisin lukiosta jäänyt kotiin sikiämään pohjoissavolaiseen pikkukaupunkiin.
En ole ap, mutta olen tehnyt lapset myös nuorena.
Ei ulkomailla asuminen ei ole mahdotonta lasten kanssakaan. Asuimme kouluikäisten lasten kanssa ulkomailla, joten lapsilla on jo hyvin nuorena kokemusta muunmaan mustikasta.
Ei ole mahdotonta, mutta kyllä se silti on täysin eri asia. Joo, lasten kanssa voi tehdä paljon asioita, mutta ei ne kokemukset silti ole sama asia silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiestikö ap, että ne, jotka eniten hehkuttavat ovat lähimpänä eroa?
Mähän olen jo useasti sanonut, että aloitus on kannustus lasten hankitaan nuorena. :)
Eikö ikinä saa olla tyytyväinen? Pitääkö aina olla asiat huonosti?
Ap
Haluat vain vahingon kiertämään. Onneksi fiksut palstalaiset eivät tottele sinua.
Itse opiskelin ja muuten sitten vapaa-ajalla biletin ja sekoilin. Sitten 24-vuotiaana valmistuin maisteriksi ja etenin uralla nopeasti, vaikka vapaa-ajalla edelleen biletin ja sekoilin. Jos mulla olisi ollut lapsi niin se olisi varmaan aika nopeasti otettu huostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksikymppisenä olin ulkomailla asuva opiskelija. Paljon olisi jäänyt näkemättä ja kokematta jos olisin lukiosta jäänyt kotiin sikiämään pohjoissavolaiseen pikkukaupunkiin.
En ole ap, mutta olen tehnyt lapset myös nuorena.
Ei ulkomailla asuminen ei ole mahdotonta lasten kanssakaan. Asuimme kouluikäisten lasten kanssa ulkomailla, joten lapsilla on jo hyvin nuorena kokemusta muunmaan mustikasta.Ei ole mahdotonta, mutta kyllä se silti on täysin eri asia. Joo, lasten kanssa voi tehdä paljon asioita, mutta ei ne kokemukset silti ole sama asia silloin.
Ihmisillä on hassu ajatus, että nuorena eletään ja kun saadaan lapset, sitten kärsitään ja lakataan elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiestikö ap, että ne, jotka eniten hehkuttavat ovat lähimpänä eroa?
Mähän olen jo useasti sanonut, että aloitus on kannustus lasten hankitaan nuorena. :)
Eikö ikinä saa olla tyytyväinen? Pitääkö aina olla asiat huonosti?
Ap
Haluat vain vahingon kiertämään. Onneksi fiksut palstalaiset eivät tottele sinua.
Herranen aika, fiksut palstalaiset....
Huh, olisi ollut kamalaa, jos olisin vahingossa tullut raskaaksi 18-vuotiaana. Kukahan ne lapset olisi elättänyt, kun itse olin vasta lukiossa ja silloinen poikakaveri oli armeijassa.
Vierailija kirjoitti:
Aihe vapaalle kirjoitin huvikseni kun nyt on niin tapetilla tuo lasten hankita mediassa.
Toivottavasti kukaan ei pahoittanut mieltään tästä aloituksestani!
Mutta oikein hyvin voi ryhtyä perustamaan perhettä parikymppisenä, jos on hyvä puoliso ja elämäniloa. :)
Jos kokee opiskelun ja matkustelun tärkeämmäksi, niin mikäs sitä estää! Mutta oma kokemus on, että nyt nelikymppisenäkin ehtii tehdä kaikkea ja ihanaa kun omat lapset ovat jo siinä iässä, että heidän kanssaan voi käydä ravintolassa syömässä pitkän kaavan mukaan, käydä shoppailemassa ja harrastamassa. :)
He ovat mun elämäni parhaat saavutukset, vaikka joku sitä täällä jo vähättelikin.
Nyt poistun tästä negatiivisesta ilmapiiristä! Aurinkoa kaikkien arkeen, Ap
Ihana kuulla että joku on onnellinen ja tyytyväinen valintoihinsa. Kaikkea hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi mennä hyvin tai ei. Omat lapset saanut 21 ja 25 vuotiaana. Kaikkine ongelmineen. Koko elämäni on pyörinyt vain lasten ongelmien ympärillä ja ollut yhtä selviytymistä. Jos nyt palaisin ajassa takaisin, en todellakaan tekisi lapsia.
Onneksi jollain menee asiat hyvin. Mun elämä on ollut siitä asti ahdistusta ja ongelmien ratkomista.
Jokainen lapsia saanut ystäväni on kertonut kahden kesken, että vaikka se oma lapsi on maailman rakkain, niin jos saisi palata ajassa ja päättää uudelleen, niin sitä lasta ei olisi tehnyt.
Nyt on selkeästi aika vaihtaa ystäväpiiriä. Minä en tunne kuin yhden henkilön, joka puhuu negatiivisesti lapsistaan ja hän on häiriintynyt ja mt-ongelmainen. Ja tällä en nyt tarkoit
Mitäs vahingollista siinä on? Vahingoittuivatko omituiset ystäväsi nyt minun kommentistani? Minä en tunne yhtään ihmistä, joka ei valitsisi olla äiti, jos se valinta uudelleen pitäisi tehdä. Ja olen yhä sitä mieltä, että kuljet kummallisessa seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Aihe vapaalle kirjoitin huvikseni kun nyt on niin tapetilla tuo lasten hankita mediassa.
Toivottavasti kukaan ei pahoittanut mieltään tästä aloituksestani!
Mutta oikein hyvin voi ryhtyä perustamaan perhettä parikymppisenä, jos on hyvä puoliso ja elämäniloa. :)
Jos kokee opiskelun ja matkustelun tärkeämmäksi, niin mikäs sitä estää! Mutta oma kokemus on, että nyt nelikymppisenäkin ehtii tehdä kaikkea ja ihanaa kun omat lapset ovat jo siinä iässä, että heidän kanssaan voi käydä ravintolassa syömässä pitkän kaavan mukaan, käydä shoppailemassa ja harrastamassa. :)
He ovat mun elämäni parhaat saavutukset, vaikka joku sitä täällä jo vähättelikin.
Nyt poistun tästä negatiivisesta ilmapiiristä! Aurinkoa kaikkien arkeen, Ap
Ei kukaan kiellä, etteivät varmasti olisi sinun elämäsi parhaat saavutukset eikä siinä ole mitään pahaa, mutta kuten sanottu kommentoit tässä ketjussa vähän tarpeettomasti muita mollaten, tuli olo että sinulla on tarve nostaa itseäsi ja samalla hiukan polkea eri tavalla eläneitä. Sellainen on minusta tarpeetonta.
Sinä et ainakaan oppinut vielä laskemaan kahdeksaan saakka <3