Tulleet valittavat, kun pitäisi oppia suomen kieli
Haastatellut ovat olleet Suomessa vuosia, mutta eivät ole oppineet kieltä. Harmittelevat, miten eivät kunnolla pääse mukaan yhteiskunnan menoon, kun eivät osaa kieltä. Osan mielestä nykyiset kielitaitovaatimukset ovat liikaa.
Kommentit (305)
Ne on vetelehtijöitä. Paukuttavat poskea keskenään. Kansalaisuudelle kun ei ole muita vaatimuksia kuin että on läpsinyt paikalle. Ei ne ole kiinnostuksesta tänne tulleet, mutta ärhäkkäästi ovat kelakansalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isompi ongelma on ettei nuo tulijat osaa edes englantia.Päiväkodin vanhempien illassa oli swahilin,somalian,arabian,kiinan ja venäjänkielen tulkit...Jokaiselle tyyliin omansa..
Ei ole todellista!!!
Tuohan on ihan kuin jostain sketsistä!
Noin se oli koululaisemme vanhempainillassakin. Valitse pöytä sen mukaan mikä kieli pitää tulkata. Ja kotona jo kieltä oppineet lapset käänsi. Miksi opetella kieli.
Ketkä valittivat tuossa jutussa? Ja lue otsikkosi uudestaan. "Tulleet valittavat,..." ehkä sinunkin pitäisi mennä opettelemaan suomea?
Vierailija kirjoitti:
Osaatko sinä ruotsinkieltä? Et taida osata.
Minä opin italian kielen muutettuani maahan ummikkona aikuisiällä. Pari vuotta riittää hyvin, kun vain pääsee käyttämään kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 2ssa vuodessa oppii kielen kuin kielen jos tosissaan haluaa. Ympäröi itsensä suomenkielisillä ihmisillä ja lukee suomea, ja kuuntelee tv,stä vain suomea jne.
Aika idealistinen ajatus sulla. Suomen kieltä oppii vain olemalla muiden suomenkielisten kanssa, mutta meidän yhteiskunta ei ota mukaan aikuisia maahanmuuttajia. Lapsilla on päiväkodit ja koulut, mutta aikuiset eivät voi ympäröidä itseään suomenkielisillä ihmisillä, koska he eivät pääse suomenkielisiin töihin tai harrastusryhmiin tai yleensä ottaen mihinkään, missä on suomenkielisiä koska heitä ei oteta mihinkään suomenkielisiin ryhmiin. Paljonko sulla on aikaa kuunnella televisiosta vaikka kiinaa, jos oot Kiinassa ja hoidat sun lapsia tai mitä sä kiinasta tajuat, jos kukaan ei puhu sitä sun kanssa. Eli oliskohan tässä aihetta itsekritiikkiin .
Ostan oppikirjan tai useamman, käytän jotakin nettisovellusta, ja aina kaupassa tmv. asioidessani juttelen työntekijöille, jos vain mahdollista. Kyllä siinä ainakin perussanastoa oppii vähitellen. Sitten voi telkkaristakin alkaa ymmärtää jotakin.
Kokemusta on, joten en vedä hatusta.
t: se Italiaan muuttanut (tosin nyt jo palannut)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on käsittämätöntä, miten kieltä ei opita auttavasti edes viidessä vuodessa. Ei se ole kielen vaikeudesta kiinni, vaan viitseliäisyydestä.
Hyväpalkkaiset korkeakoulutetut eivät usein osaa suomea. Ja verohelpotuksilla heitä halutaan lisää Suomeen. Toisaalta eiväthän kantasuomalaiset teinitkään osaa enää kunnolla suomea ja käyttävät englantia (ja pääkaupunkiseudulla arabiaa) suomalaisen puheen seassa.
Eli pitäskö tästä päätellä, että koska harmittelevat samaan aikaan kielivaatimusta ja sitä etteivät kieltä osaamatta pääse mukaan, niin muiden pitäisi opetella heidän kieli ja heidän saada palvelut omalla kielellään.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on käsittämätöntä, miten kieltä ei opita auttavasti edes viidessä vuodessa. Ei se ole kielen vaikeudesta kiinni, vaan viitseliäisyydestä.
Joku britti oli 20v. Suomessa oppimatta kieltä,kyseenalainen saavutus.
15 sivua mölyä tyhjästä.
Jutun haastatelluista 2 tulee akateemisesta maailmasta jossa on ihan normaalia että kaikki sujuu englanniksi. Kolmas on parhaillaan Suomen kielen kurssilla.
Vierailija kirjoitti:
15 sivua mölyä tyhjästä.
Jutun haastatelluista 2 tulee akateemisesta maailmasta jossa on ihan normaalia että kaikki sujuu englanniksi. Kolmas on parhaillaan Suomen kielen kurssilla.
Todellisuudessahan tahto opetella suomea on suurempi kuin kurssien tarjonta, jota hallitus on nyt karsimassa.
Työpaikallemme tuli virolaisia yhdessä vaiheessa ja suurin osa heistä opetteli puhumaan suomea ymmärrettävästi melko nopeasti ilman mitään kädestä pitäviä kursseja. Toki oli niitäkin joita ei opiskelu napostellut.
Vierailija kirjoitti:
Voisivat opetella ruotsia, se on kuitenkin paljon helpompi kieli kuin suomi.
Ja sillähän tulee Suomessa täysin ongelmitta toimeen...😄😄😄
Vierailija kirjoitti:
Ne on vetelehtijöitä. Paukuttavat poskea keskenään. Kansalaisuudelle kun ei ole muita vaatimuksia kuin että on läpsinyt paikalle. Ei ne ole kiinnostuksesta tänne tulleet, mutta ärhäkkäästi ovat kelakansalaisia.
Ihan niinkuin suomalaiset 70- luvulla ja siitä eteenpäin Ruotsissa!
Vierailija kirjoitti:
Se on uskomatonta.
Amböliibeböl !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi ettei suomalaisia ajettu aikanaan aseella uhaten pois Ruotsista. Kiittämätön paskiaiskansa.
No sentään ei pistetty ruotsalaisia opiskelemaan virkamies suomea, kun on tuo yhteinen historia ja kaikkea.
Hehe, kyllä niihin virastoihin palkattiin kaksikielisiä suomalaisia, itsekin asioin heidän kanssaan ihan varmuuden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asenteesta tuo on kiinni. Ei haluta oppia.
Juuri näin. Olen ollut opettamassa suomea aikuisille maahanmuuttajille ja tunneilla 90% opiskelijoista halusi tehdä kaikkea muuta kuin opiskella. V-mäisin työ missä olen koskaan ollut.
En yhtään ihmettele jos opetit, kuten Suomessa on opetettu vieraita kieliä.
Kielipuolena kokeneena toivoisin, että mamuille aloitettaisiin kielen opettaminen lyhyillä lauseilla ja aina preesensmuodossa ja sama lause kieltomuodossa ja kysyvänä. Näin he pääsevät nopeammin työelämään kiinni.
Oikein. En vaadi joka alalle kieltä. Tärkeisiin ehkä jos tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Työpaikallemme tuli virolaisia yhdessä vaiheessa ja suurin osa heistä opetteli puhumaan suomea ymmärrettävästi melko nopeasti ilman mitään kädestä pitäviä kursseja. Toki oli niitäkin joita ei opiskelu napostellut.
Virolaisten on toki huomattavasti helpompi oppia suomea kuin oikeastaan mitä muuta tahansa kieltä äidinkielenään puhuvan. Kielioppi ja suuri osa sanastosta ovat samankaltaiset. Tilanne espanjaa, turkkia, igboa tai jotain muuta puhuvan tapauksessa suomen opettelu vaatii paljon enemmän kuin virolaiselta.
"TYÖYHTEISÖLLÄ on ratkaiseva asema ulkomailta saapuvan ihmisen onnistuneessa vastaanottamisessa. Arto Satonen sanoo, että monen tulijan koetinkivi on suomen kielen taito.
Satonen vetoaakin työpaikkoihin, jotta niissä suhtauduttaisiin inhimillisesti ja kannustavasti vierasperäisiin työntekijöihin. Kotiutuminen ja viihtyminen sekä kotouttaminen ovat ratkaisevia seikkoja työvoiman pysyvyyden turvaamisessa.
- Työyhteisöillä on oltava vastaanottohalua ja -kykyä. Uskon, kun firmoissa saadaan pää auki, niin niissä on aina helpompaa ja jouhevampaa palkata seuraava ulkomaalainen työntekijä, Satonen miettii.
TYÖMINISTERI Arto Satonen odottaa konkreettisia tuloksia hallituksen kohdemaamallilta, jolla Suomi alkaa tuoda työvoimaa neljästä kohdemaasta eli Brasiliasta, Filippiineiltä, Intiasta sekä Vietnamista."