Mitä aika on? Onko aikaa edes olemassa konkreettisena asiana vai onko aika pelkkä sosiaalinen sopimus

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen kello, aurinkokello, oli oikea mittari: se reagoi ulkomaailman muuttumiseen niinkuin mittarin pitääkin. Mutta aikaa se ei mitannut, vaan maapallon pyörimisliikettä. Nykykello, esim. digitaalinen kello ei edes ole mittari, vaan osoitin, joka näyttää ns. ajan. Nykykello menee aina lineaarisesti eteenpäin riippumatta siitä, mitä ulkomaailmassa tapahtuu. 

Ei kello sitä osoittamaansa aikaa tyhjästä tempaise. Ajan osoittaminen on ajan mittaamista, ja siihen tarvitaan jokin ajasta tunnetulla tavalla riippuva ilmiö. Digitaalinen kello mittaa kvartsikiteen värähtelyä, joka on jaksollinen ilmiö siinä kuin maapallon pyöriminenkin.

Stephen Hawking, Ajan lyhyt historia

"Albert Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan valolla on aina tietty nopeus. Siksi valo vaikuttaa myös käsitykseen ajasta. Aika taas on suhteellista, Einsteinin teorian mukaan aika kulkee hitaammin liikkuvalla kappaleella ja hidastuminen voimistuu sitä mukaa kuin nopeus suurenee"

Vierailija kirjoitti:

Stephen Hawking, Ajan lyhyt historia

Palstiksille sopinee joku aavedata paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen kello, aurinkokello, oli oikea mittari: se reagoi ulkomaailman muuttumiseen niinkuin mittarin pitääkin. Mutta aikaa se ei mitannut, vaan maapallon pyörimisliikettä. Nykykello, esim. digitaalinen kello ei edes ole mittari, vaan osoitin, joka näyttää ns. ajan. Nykykello menee aina lineaarisesti eteenpäin riippumatta siitä, mitä ulkomaailmassa tapahtuu. 

Ei kello sitä osoittamaansa aikaa tyhjästä tempaise. Ajan osoittaminen on ajan mittaamista, ja siihen tarvitaan jokin ajasta tunnetulla tavalla riippuva ilmiö. Digitaalinen kello mittaa kvartsikiteen värähtelyä, joka on jaksollinen ilmiö siinä kuin maapallon pyöriminenkin.

Osoitin on eri asia kuin mittari. Ei aikaa voi mitata, koska kello on osoitin, eikä mittari.

Aika on suhteessa entropiaan. Kun aika kuluu niin entropia lisääntyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stephen Hawking, Ajan lyhyt historia

Palstiksille sopinee joku aavedata paremmin. 

Miksi kirjoittaa kirja olemattomasta asiasta?

Vierailija kirjoitti:

Aika on suhteessa entropiaan. Kun aika kuluu niin entropia lisääntyy.

Fyysistä aikaa esiintyy vain kellossa. Kellon ulkopuolella ei ole aikaa. Ennen kellon keksimistä ei ollut aikaa. Aika on ihmismielen keksintö, joka syntyi fyysisesti Muinais-Egyptissä aurinkokellon muodossa. Ihmisellä on toki biologinen kello aivoissa, mutta tämä liittyy psykologiaan, eikä fysiikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Oudosti ajateltu, että asiat lakkaisivat olemasta jos niille ei ole ihmisten keksimiä nimiä.

Painovoimaa ei olisi ja kelluttaisiin taivaalla. 😂 Mutta joku keksi painovoiman ja nyt joudutaan pysymään maassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikahan on ollut olemassa niin kauan kuin universiumikin. Ihmisten sopimus sitten se, miten sitä sitten mitataan.

Mutta mitä se aika on? Sitä ei voi havaita aistein tai mittalaittein. Eikä sitä voi ostaa tai myydä.

Et vissiin ole käynyt peruskoulua? 

Miten se tähän liittyy? Ja voitko vastata kysymykseeni? Arvaisin, että et.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki kellot hävitettäisiin, katoaisi aikakin. Aika on nimittäin suure, jonka perusyksikkö on sekunti. Jos ei ole kelloja, emme pysty näkemään sekunteja. 

Ei katoaisi. Sekin on sovittu asia, että ajan perusyksikkö on sekunti. Aika on myös suure, jota ei voi johtaa muista suureista.

Vierailija kirjoitti:

Onko näkyvän valon olemassaolo sopimuskysymys?

Näkyvä valo on sikäli oleellisempi l. enemmän olemassa, koska sekunti, ajan SI-yksikkö, määritellään valonnopeuden mukaan. Eli aika on johdettu nopeudesta. Yleensä maallikkona sitä ajattelee että nopeus määritetään ajasta, mutta itse asiassa se menee toisin päin.

Tähän voi vielä liittää Zenonin paradoksin: onko aikaa edes olemassa? Jokaisessa pysäytyskuvassa kappaleet on paikoillaan, eli ne ei liiku mihinkään. Reaaliluvut onneksi ratkaisee tämän paradoksin mutta nekin on aika hullu juttu, tästä saadaan Tarskin paradoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko näkyvän valon olemassaolo sopimuskysymys?

Näkyvä valo on sikäli oleellisempi l. enemmän olemassa, koska sekunti, ajan SI-yksikkö, määritellään valonnopeuden mukaan. Eli aika on johdettu nopeudesta. Yleensä maallikkona sitä ajattelee että nopeus määritetään ajasta, mutta itse asiassa se menee toisin päin.

 

Tähän voi vielä liittää Zenonin paradoksin: onko aikaa edes olemassa? Jokaisessa pysäytyskuvassa kappaleet on paikoillaan, eli ne ei liiku mihinkään. Reaaliluvut onneksi ratkaisee tämän paradoksin mutta nekin on aika hullu juttu, tästä saadaan Tarskin paradoksi.

Ei määritellä sekuntia enää valonnopeuden mukaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sekunti

"Sekunnin nykyisen määritelmän vahvisti 26. yleinen paino- ja mittakonferenssi vuonna 2019. Sekunti määritellään kiinnittämällä cesium-133-atomin häiritsemättömän perustilan ylihienorakennesiirtymää vastaavan säteilyn taajuudeksi 9 192 631 770 Hz, missä Hz on yhtä kuin s-1."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko näkyvän valon olemassaolo sopimuskysymys?

Näkyvä valo on sikäli oleellisempi l. enemmän olemassa, koska sekunti, ajan SI-yksikkö, määritellään valonnopeuden mukaan. Eli aika on johdettu nopeudesta. Yleensä maallikkona sitä ajattelee että nopeus määritetään ajasta, mutta itse asiassa se menee toisin päin.

 

Tähän voi vielä liittää Zenonin paradoksin: onko aikaa edes olemassa? Jokaisessa pysäytyskuvassa kappaleet on paikoillaan, eli ne ei liiku mihinkään. Reaaliluvut onneksi ratkaisee tämän paradoksin mutta nekin on aika hullu juttu, tästä saadaan Tarskin paradoksi.

Ei määritellä sekuntia enää valonnopeuden mukaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sekunti

"Sekunnin nykyisen määritelmän vahvisti 26. yleinen paino- ja mittakonferenssi vuonna 20

Herra mun vereni! Miten en tästä ollut kuullut. Hieno määritelmä kerrassaan.

Sekunnin nykyisen määritelmän vahvisti 26. yleinen paino- ja mittakonferenssi vuonna 2019. Sekunti määritellään kiinnittämällä cesium-133-atomin häiritsemättömän perustilan ylihienorakennesiirtymää vastaavan säteilyn taajuudeksi 9 192 631 770 Hz, missä Hz on yhtä kuin s-1

Kun yksi nainen vietti 500 päivää luolassa eristyksissä, hänen ajantajunsa kertoi, että hän on ollut siellä vain 160-170 vuorokautta.

Voimmeko pahoin siksi, kun olemme menettäneet mahdollisesti luonnollisen aikataulumme?

Itse eläkeläisenä huomaan, että joinain aikoina päivät vain hurahtavat ohi. Ja  joutuu välillä tarkastamaan, että onkos nyt jo huominen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki kellot hävitettäisiin, katoaisi aikakin. Aika on nimittäin suure, jonka perusyksikkö on sekunti. Jos ei ole kelloja, emme pysty näkemään sekunteja. 

Ei katoaisi. Sekin on sovittu asia, että ajan perusyksikkö on sekunti. Aika on myös suure, jota ei voi johtaa muista suureista.

Emme pystyisi havaitsemaan sekunteja, joka on ajan perusyksikkö, jos kelloja ei olisi olemassa. Ja jos jotain ei voida havaita, eihän se ole edes olemassa. Olemassaolo on vain havaituksi tulemista. Ilman kelloja ei ole olemassa kellonaikaa, joka on ainoa fyysinen aika, joka voidaan havaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko näkyvän valon olemassaolo sopimuskysymys?

Näkyvä valo on sikäli oleellisempi l. enemmän olemassa, koska sekunti, ajan SI-yksikkö, määritellään valonnopeuden mukaan. Eli aika on johdettu nopeudesta. Yleensä maallikkona sitä ajattelee että nopeus määritetään ajasta, mutta itse asiassa se menee toisin päin.

 

Tähän voi vielä liittää Zenonin paradoksin: onko aikaa edes olemassa? Jokaisessa pysäytyskuvassa kappaleet on paikoillaan, eli ne ei liiku mihinkään. Reaaliluvut onneksi ratkaisee tämän paradoksin mutta nekin on aika hullu juttu, tästä saadaan Tarskin paradoksi.

Ei määritellä sekuntia enää valonnopeuden mukaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sekunti

"Sekunnin nykyisen määritelmän vahvisti 26. yleinen paino- ja mittakonferenssi vuonna 20

Ei silti sekunteja ole olemassa ilman kelloja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen kello, aurinkokello, oli oikea mittari: se reagoi ulkomaailman muuttumiseen niinkuin mittarin pitääkin. Mutta aikaa se ei mitannut, vaan maapallon pyörimisliikettä. Nykykello, esim. digitaalinen kello ei edes ole mittari, vaan osoitin, joka näyttää ns. ajan. Nykykello menee aina lineaarisesti eteenpäin riippumatta siitä, mitä ulkomaailmassa tapahtuu. 

Ei kello sitä osoittamaansa aikaa tyhjästä tempaise. Ajan osoittaminen on ajan mittaamista, ja siihen tarvitaan jokin ajasta tunnetulla tavalla riippuva ilmiö. Digitaalinen kello mittaa kvartsikiteen värähtelyä, joka on jaksollinen ilmiö siinä kuin maapallon pyöriminenkin.

Kysymys on sanojen vääristelystä. Kello on osoitin, joka näyttää kellonajan, mutta ei täytä mitään mittarille asettavia vaatimuksia. Edes mitään mittauksen kohdetta ei ole olemassa. Digitaalinen kello menee määritelmällisesti aina lineaarisesti eli tasavälisesti eteenpäin riippumatta siitä, mitä ulkomaailmassa tapahtuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki kellot hävitettäisiin, katoaisi aikakin. Aika on nimittäin suure, jonka perusyksikkö on sekunti. Jos ei ole kelloja, emme pysty näkemään sekunteja. 

Ei katoaisi. Sekin on sovittu asia, että ajan perusyksikkö on sekunti. Aika on myös suure, jota ei voi johtaa muista suureista.

Emme pystyisi havaitsemaan sekunteja, joka on ajan perusyksikkö, jos kelloja ei olisi olemassa. Ja jos jotain ei voida havaita, eihän se ole edes olemassa. Olemassaolo on vain havaituksi tulemista. Ilman kelloja ei ole olemassa kellonaikaa, joka on ainoa fyysinen aika, joka voidaan havaita.

Ei olemassaolo ole havaituksi tulemista. Universumissa on paljon  asioita, jotka ovat olleet olemassa miljardeja vuosia, mutta ne on havaittu vasta äskettäin.