Tuo tullessas jne. -sanonta

Ja jos joku haluaa käyttää enemmän aikaa, mitä se sinua vaivaa, vaikka siivoaisi koko päivän.

Silloin hän ei tee mtiään muuta, jolloin se kaikki muu jää sille toiselle. Miten vaikea tätä on ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos arki toimii valmiiksi ihan hyvin niin olisi ihan kamalaa jos kumppani muistuttelisi kuin lasta, että ota nyt tuosta roskapussi kun lähdet lenkille tai vielä tuosta nuo pyykit koriin kun menet vessaan. 

Toki eri asia jos vaikka kotityöt kaatuvat pelkästään toisen niskaan, silloin saakin sanoa ja muistuttaa ja vaatia kunnon keskustelun, mutta joskus on myös hyvä muistaa, että koti on kaikkien siellä asuvien koti. Jos toinen tekee asiat omalla tavallaan niin sekin pitää sallia.

Eihän se arki toimi silloin hyvin jos toinen on kuin kakara jolle täytyy erikseen sanoa, että vie mennessäs se roskapussi joka on siinä oven edessä.

Hän saattaa silti t

Jakakaa vastuut luontaisten vahvuuksien mukaan, tällöin kokonaismäärä jää pienemmäksi mahdolliseksi. Ja jos joku haluaa käyttää enemmän aikaa, mitä se sinua vaivaa, vaikka siivoaisi koko päivän.

Mitkä halvatun luontaiset vahvuudet? Ei ne tavalliset kotityöt nyt niin haastavia ole, että niitä pitäisi alkaa miettimään luontaisten vahvuuksien kautta. Vai tarkoitatko, että jos toisen luontaiseen vahvuuteen kuuluu tehoton työskentely ja toisen taas tehokas, työmäärä jää pienimmäksi mahdolliseksi ainakin sille toiselle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäni ei ole niin kireistä, että en ehtisi odotella veden kiehumista rauhassa. 

 

Pää tyhjänä tollotat kattilaa. Varmasti olet mies.

Minä näen aina jotain touhuttavaa keittiössä.

Juu. Sinä olet sinä ja hän on hän. Olen satavarma, että hän osaa tehdä loistavasti jotain, mistä sinä et tajua rahtuakaan.

Millaiset työt teillä viejö/tuojilla on?

Asiantuntijatyötä toimistossa.  Työpaikalla on vähemmän sen laatuista työtä, että tuo tehostaisi työtä mitenkään. Vapaa-ajan harrastuksissa ja kotona on paljonkin sellaista, että paljon aikaa menisi hukkaan edestakaisin kävelemisessä, jos ei osaisi suunnitella tekemisiään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä yh:t pärjäävät yksin lasten kanssa, kun tämän ketjun mukaan koko perheyhteisö romahtaa ja nainen romahtaa täysin jos mies ei vie roskapussia?

Tää on muuten jännä juttu. Puolisoni tekee paljon matkatyötä. Kun hän on poissa, minua ei stressaa kotitöiden hoito yhtään. Kaikki sujuu helposti. Kun mies on kotona stressitasoni nousevat jatkuvasti ja olen kauhean ärsyyntynyt.

Esimerkki eiliseltä illalta. Katsomme leffaa olkkarissa. Mies menee keittiöön hakeakseen lisää limsaa itselleen. Kun hän nousee sohvalta, ajattelen, että voisi ottaa samalla toiseen käteensä pöydälle jääneen roskan, mutta eipä ota. Mietin, että sanoisinko, että ota samalla se roska mukaan, mutta koska en halua olla nalkuttava nipo, en sano mitään. Olen leffaa katsoessa huomannut, että tiskikone piippasi (kova ääni!), että ohjelma on valmis. Tiskikoneen luukku pitää avata, jot

Mene terapiaan! Ongelma on sinussa.

Yleensä vihaan lausahdusta, että jokainen on vastuussa tunteistaan, mutta kateuden lisäksi ehkä tällaisessa tapauksessa on, ellei mies ärsyttääkseen ole sellainen kuin on ja silloin suosittelen eroa.

Vihanhallintaongelmasi lienee pohjaa lapsuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Ja jos joku haluaa käyttää enemmän aikaa, mitä se sinua vaivaa, vaikka siivoaisi koko päivän.

Silloin hän ei tee mtiään muuta, jolloin se kaikki muu jää sille toiselle. Miten vaikea tätä on ymmärtää?

Mitä mitään muuta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos arki toimii valmiiksi ihan hyvin niin olisi ihan kamalaa jos kumppani muistuttelisi kuin lasta, että ota nyt tuosta roskapussi kun lähdet lenkille tai vielä tuosta nuo pyykit koriin kun menet vessaan. 

Toki eri asia jos vaikka kotityöt kaatuvat pelkästään toisen niskaan, silloin saakin sanoa ja muistuttaa ja vaatia kunnon keskustelun, mutta joskus on myös hyvä muistaa, että koti on kaikkien siellä asuvien koti. Jos toinen tekee asiat omalla tavallaan niin sekin pitää sallia.

Eihän se arki toimi silloin hyvin jos toinen on kuin kakara jolle täytyy erikseen sanoa, että vie mennessäs se roskapussi joka on siinä oven ed

"Mitkä halvatun luontaiset vahvuudet? Ei ne tavalliset kotityöt nyt niin haastavia ole, että niitä pitäisi alkaa miettimään luontaisten vahvuuksien kautta. Vai tarkoitatko, että jos toisen luontaiseen vahvuuteen kuuluu tehoton työskentely ja toisen taas tehokas, työmäärä jää pienimmäksi mahdolliseksi ainakin sille toiselle."

Luontainen vahvuus = se, mikä kullekin tuntuu helpoimmalta ja vaivattomimmalta tehdä. Toinen voi imuroida ihan mielellään, toiselle se on vastenmielisempää. Toiselle pyykkihuolto ei ole kovin iso juttu, kun toinen kokee sen vaivalloisena. Tai toinen hoitaa nuohoojan, putkimiehen, sähkärin ym. tilaamisen, kun tarvetta on, ja toinen pesee ikkunat. Se, jolle työ on vähemmän vaivalloista, tekee. Ja sitten ne loput työt jaetaan tasapuolisesti.

Ei ole vaikeaa päätellä, mitä tarkoittaa, kun puhutaan luontaisista vahvuuksista. Jokainen selviää kaikista kotitöistä, eivät ne ole ylivoimaisia kenellekään. Mutta toisille toiset kotityöt ovat helpompia ja vähemmän vaivalloisia, toisille toiset. Esim. minä tykkään tehdä ruokaa ja touhuta keittiössä, mies hoitaa mielellään vaatehuollon. Kyllä minäkin viikkaan vaatteet kaappiin, jos niinkseen tulee, mutta mies tekee sen helpommin, nopeammin ja nätimmin. Hän osaa esim. viikata t-paidat tosi siisteihin pinoihin, mistä olen lähes kateellinen.

Myöskin se tekee, joka siinä sillä hetkellä sattuu olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos arki toimii valmiiksi ihan hyvin niin olisi ihan kamalaa jos kumppani muistuttelisi kuin lasta, että ota nyt tuosta roskapussi kun lähdet lenkille tai vielä tuosta nuo pyykit koriin kun menet vessaan. 

Toki eri asia jos vaikka kotityöt kaatuvat pelkästään toisen niskaan, silloin saakin sanoa ja muistuttaa ja vaatia kunnon keskustelun, mutta joskus on myös hyvä muistaa, että koti on kaikkien siellä asuvien koti. Jos toinen tekee asiat omalla tavallaan niin sekin pitää sallia.

Eihän se arki toimi silloin hyvin jos toinen on kuin kakara jolle täytyy erikseen sanoa, että vie mennessäs se roskapussi joka on siinä oven ed

Mitkä halvatun luontaiset vahvuudet? Ei ne tavalliset kotityöt nyt niin haastavia ole, että niitä pitäisi alkaa miettimään luontaisten vahvuuksien kautta. Vai tarkoitatko, että jos toisen luontaiseen vahvuuteen kuuluu tehoton työskentely ja toisen taas tehokas, työmäärä jää pienimmäksi mahdolliseksi ainakin sille toiselle. 

Miehen vahvuudet ruoanlaitto, tiskit ja imurointi. Ei näe mitään likaa missään. Minä näen, joten puhdistan. Näen myös roskiksien täyttymisen, mies ei. Hoidan roskat.

Vierailija kirjoitti:

Ja jos joku haluaa käyttää enemmän aikaa, mitä se sinua vaivaa, vaikka siivoaisi koko päivän.

Silloin hän ei tee mtiään muuta, jolloin se kaikki muu jää sille toiselle. Miten vaikea tätä on ymmärtää?

Minä hoidan kotonani kaiken 100 %, vaikka inhoan tuota sanontaa,että ei nyt ihan osu ymmärrykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä yh:t pärjäävät yksin lasten kanssa, kun tämän ketjun mukaan koko perheyhteisö romahtaa ja nainen romahtaa täysin jos mies ei vie roskapussia?

Järkyttää ihan tämä miten huonosti ihmiset ymmärtävät lukemaansa. Tässä hyvä esimerkki siitä oikeastaan koko ketju on kuin lukihäiriöisten kokoontumisajot. Ei päätä eikä häntää.

Täysin samaa mieltä! Ihmisistä on tullut väärinymmärtämisen ja vänkäämisen mestareita. Kaikki asiat pitää vääntää negatiivisiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos joku haluaa käyttää enemmän aikaa, mitä se sinua vaivaa, vaikka siivoaisi koko päivän.

Silloin hän ei tee mtiään muuta, jolloin se kaikki muu jää sille toiselle. Miten vaikea tätä on ymmärtää?

Minä hoidan kotonani kaiken 100 %, vaikka inhoan tuota sanontaa,että ei nyt ihan osu ymmärrykseen.

Eli mitä??? Mitä tässäkin nyt sössötetään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudestani ikävuoteen 40 asti toimin noin. Koko ajan toimin, tein asioita tehokkaasti ja olin toimelias. Aamuyöstä lähdin töihin, iltapäivästä jatkoin talon rakentamista, jäljelle jääneellä vapaa-ajalla opiskelin yliopistossa. Siinä sivussa syntyi kolme lastakin.

Sitten sain burnoutin, josta toipuminen on vienyt toista vuotta.

Sinä aikana tajusin, että on ihan ok että välillä istuu sohvalla tekemättä mitään. Vaikka se roskapussi odottaisi eteisessä tai tiskit pitäisi laittaa koneeseen.

M42

Älä viitsi. Eihän se että hoitaa kotityöt järkevästi tarkoita sitä, etteikö aikaa kotona jäisi myös istuskeluun.

Vaan tismalleen päinvastoin.

 

Siinä välissäkin kannattaa opetella vain istumaan ja lepäämään, kun taas on oikeasti energiaa tehdä jotain stn sijaan, että pakolla koittaa hoitaa kaiken tiptop. :) Asiat sujuu paljon järkevämmin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos arki toimii valmiiksi ihan hyvin niin olisi ihan kamalaa jos kumppani muistuttelisi kuin lasta, että ota nyt tuosta roskapussi kun lähdet lenkille tai vielä tuosta nuo pyykit koriin kun menet vessaan. 

Toki eri asia jos vaikka kotityöt kaatuvat pelkästään toisen niskaan, silloin saakin sanoa ja muistuttaa ja vaatia kunnon keskustelun, mutta joskus on myös hyvä muistaa, että koti on kaikkien siellä asuvien koti. Jos toinen tekee asiat omalla tavallaan niin sekin pitää sallia.

Eihän se arki toimi silloin hyvin jos toinen on kuin kakara jolle täytyy erikseen sanoa, että

Luontainen vahvuus = se, mikä kullekin tuntuu helpoimmalta ja vaivattomimmalta tehdä. Toinen voi imuroida ihan mielellään, toiselle se on vastenmielisempää. Toiselle pyykkihuolto ei ole kovin iso juttu, kun toinen kokee sen vaivalloisena. Tai toinen hoitaa nuohoojan, putkimiehen, sähkärin ym. tilaamisen, kun tarvetta on, ja toinen pesee ikkunat. Se, jolle työ on vähemmän vaivalloista, tekee. Ja sitten ne loput työt jaetaan tasapuolisesti.

Ei ole vaikeaa päätellä, mitä tarkoittaa, kun puhutaan luontaisista vahvuuksista. Jokainen selviää kaikista kotitöistä, eivät ne ole ylivoimaisia kenellekään. Mutta toisille toiset kotityöt ovat helpompia ja vähemmän vaivalloisia, toisille toiset. Esim. minä tykkään tehdä ruokaa ja touhuta keittiössä, mies hoitaa mielellään vaatehuollon. Kyllä minäkin viikkaan vaatteet kaappiin, jos niinkseen tulee, mutta mies tekee sen helpommin, nopeammin ja nätimmin. Hän osaa esim. viikata t-paidat tosi siisteihin pinoihin, mistä olen lähes kateellinen.

Myöskin se tekee, joka siinä sillä hetkellä sattuu olemaan.

No, kun tämä ei ole edelleenkään ketjun aihe. Ei nyt puhuta mistään kotitöiden jakamisesta, vaan tuon vie mennessäs, tuo tullessas -sanon mukaisesta toiminnasta.

Eivätkä nuo esimerkkisi liity mihinkään luontaisiin vahvuuksiin vaan eroihin siitä kuka minkäkin kotityön kokee vähemmän epämiellyttäväksi. Luontaiset vahvuudet tarkoittavat henkilön ominaisuuksia.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos joku haluaa käyttää enemmän aikaa, mitä se sinua vaivaa, vaikka siivoaisi koko päivän.

Silloin hän ei tee mtiään muuta, jolloin se kaikki muu jää sille toiselle. Miten vaikea tätä on ymmärtää?

Mitä mitään muuta? 

Sitä mitä siellä muutakin tehtävää on. Eli kun hän nyhjää jotain koko päivän, hän jättää sen oman osuutensa hyvin vajaaksi. Ja eismerkiksi lapsipehreessä se toinen joutuu sitten käytännössä tekemään sen oman huomattavasti isomman osuutensa niin, että samalla vielä vahtii ne lapsetkin.

Ja se on helvetin väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäni ei ole niin kireistä, että en ehtisi odotella veden kiehumista rauhassa. 

 

Pää tyhjänä tollotat kattilaa. Varmasti olet mies.

Minä näen aina jotain touhuttavaa keittiössä.

Juu. Sinä olet sinä ja hän on hän. Olen satavarma, että hän osaa tehdä loistavasti jotain, mistä sinä et tajua rahtuakaan.

Millaiset työt teillä viejö/tuojilla on?

Olen projekti-insinööri yhdellä Suomen tehottomimmalla (miesvaltaisella, toivottavasti ei liity asiaan) alalla, rakennusalalla. Ehkä voitaisiin nostaa sen tehokkuutta tuomalla mennessämme ja tekemällä ollessamme. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudestani ikävuoteen 40 asti toimin noin. Koko ajan toimin, tein asioita tehokkaasti ja olin toimelias. Aamuyöstä lähdin töihin, iltapäivästä jatkoin talon rakentamista, jäljelle jääneellä vapaa-ajalla opiskelin yliopistossa. Siinä sivussa syntyi kolme lastakin.

Sitten sain burnoutin, josta toipuminen on vienyt toista vuotta.

Sinä aikana tajusin, että on ihan ok että välillä istuu sohvalla tekemättä mitään. Vaikka se roskapussi odottaisi eteisessä tai tiskit pitäisi laittaa koneeseen.

M42

Älä viitsi. Eihän se että hoitaa kotityöt järkevästi tarkoita sitä, etteikö aikaa kotona jäisi myös istuskeluun.

Vaan tismalleen päinvastoin.

 

Siinä välissäkin kannattaa opetella vain istumaan ja lepäämään, kun taas on oikeasti energiaa tehdä jo

Jos viet roskapussin smaalla kun menet autollesi ja pyykit yläkertaan samalla kun menet sinne syömään, sinulle jää huomattavasti enemmän järkevää vapaa-aikaa lepäillä siistissä kodissa kuin jos ramppaat autolla, postilaatikolla, jäteastialla aina erikseen tai jos juokset portaita edestakaisin tavara kerrallaan. Tai jos istut sitten sotkun keskellä roskapoussivuori ovella haisten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäni ei ole niin kireistä, että en ehtisi odotella veden kiehumista rauhassa. 

 

Pää tyhjänä tollotat kattilaa. Varmasti olet mies.

Minä näen aina jotain touhuttavaa keittiössä.

Juu. Sinä olet sinä ja hän on hän. Olen satavarma, että hän osaa tehdä loistavasti jotain, mistä sinä et tajua rahtuakaan.

Millaiset työt teillä viejö/tuojilla on?

Olen projekti-insinööri yhdellä Suomen tehottomimmalla (miesvaltaisella, toivottavasti ei liity asiaan) alalla, rakennusalalla. Ehkä voitaisiin nostaa sen tehokkuutta tuomalla mennessämme ja tekemällä ollessamme. 

Hyvin todennäköisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos arki toimii valmiiksi ihan hyvin niin olisi ihan kamalaa jos kumppani muistuttelisi kuin lasta, että ota nyt tuosta roskapussi kun lähdet lenkille tai vielä tuosta nuo pyykit koriin kun menet vessaan. 

Toki eri asia jos vaikka kotityöt kaatuvat pelkästään toisen niskaan, silloin saakin sanoa ja muistuttaa ja vaatia kunnon keskustelun, mutta joskus on myös hyvä muistaa, että koti on kaikkien siellä asuvien koti. Jos toinen tekee asiat omalla tavallaan niin sekin pitää sallia.

Eihän se arki toimi silloin hyvin jos toine

No, kun tämä ei ole edelleenkään ketjun aihe. Ei nyt puhuta mistään kotitöiden jakamisesta, vaan tuon vie mennessäs, tuo tullessas -sanon mukaisesta toiminnasta.

Eivätkä nuo esimerkkisi liity mihinkään luontaisiin vahvuuksiin vaan eroihin siitä kuka minkäkin kotityön kokee vähemmän epämiellyttäväksi. Luontaiset vahvuudet tarkoittavat henkilön ominaisuuksia.  

Kotityöt kannattaa jakaa luontaisten vahvuuksien mukaan, jolloin ne tulevat vaivattomimmin ja vähimmällä kuormituksella hoidetuiksi ja jättää toisen kyttääminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä yh:t pärjäävät yksin lasten kanssa, kun tämän ketjun mukaan koko perheyhteisö romahtaa ja nainen romahtaa täysin jos mies ei vie roskapussia?

Tää on muuten jännä juttu. Puolisoni tekee paljon matkatyötä. Kun hän on poissa, minua ei stressaa kotitöiden hoito yhtään. Kaikki sujuu helposti. Kun mies on kotona stressitasoni nousevat jatkuvasti ja olen kauhean ärsyyntynyt.

Esimerkki eiliseltä illalta. Katsomme leffaa olkkarissa. Mies menee keittiöön hakeakseen lisää limsaa itselleen. Kun hän nousee sohvalta, ajattelen, että voisi ottaa samalla toiseen käteensä pöydälle jääneen roskan, mutta eipä ota. Mietin, että sanoisinko, että ota samalla se roska mukaan, mutta koska en halua olla nalkuttava nipo, en sano mitään. Olen leffaa katsoessa huomannut, että tiskikone piippasi (kova ääni!), että ohjelma on valmis. Tiskikoneen luukku pitää avata, jot

Ja sitten mies valittaa, kun vaimo ei ole sillä tuulella.

Kotityöt kannattaa jakaa luontaisten vahvuuksien mukaan, jolloin ne tulevat vaivattomimmin ja vähimmällä kuormituksella hoidetuiksi ja jättää toisen kyttääminen.

Ongelmahan tässä on se, että sillä toisella ei ole mitään luontaisia vahvuuksia, jolloin sille toiselle jää koko lailla kaikki ja sen lisäksi vielä pitää ohjeistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos arki toimii valmiiksi ihan hyvin niin olisi ihan kamalaa jos kumppani muistuttelisi kuin lasta, että ota nyt tuosta roskapussi kun lähdet lenkille tai vielä tuosta nuo pyykit koriin kun menet vessaan. 

Toki eri asia jos vaikka kotityöt kaatuvat pelkästään toisen niskaan, silloin saakin sanoa ja muistuttaa ja vaatia kunnon keskustelun, mutta joskus on myös hyvä muistaa, että koti on kaikkien siellä asuvien koti. Jos toinen tekee asiat omalla tavallaan niin sekin pitää sallia.

Eihän se arki toimi silloin hyvin jos toinen on kuin kakara jolle täytyy erikseen sanoa, että vie mennessäs se roskapussi joka on siinä oven ed

Mitkä halvatun luontaiset vahvuudet? Ei ne tavalliset kotityöt nyt niin haastavia ole, että niitä pitäisi alkaa miettimään luontaisten vahvuuksien kautta. Vai tarkoitatko, että jos toisen luontaiseen vahvuuteen kuuluu tehoton työskentely ja toisen taas tehokas, työmäärä jää pienimmäksi mahdolliseksi ainakin sille toiselle. 

Jotenkin jännä, että olen tienannut ylimmillään ylimmässä desiilissä, ollut suuryrityksessä esimies, pikkuyrityksen toimitusjohtaja jne. Silti en noudata tuota sanontaa enkä ole koskaan vaatinut sitä myöskään yhdeltäkään muulta. Homma hoituu parhaiten, kun sen tekee niin kuin luontaisesti tekee, ei yrittämällä tehdä toisen toivomalla tavalla.