Onko mahdollista että ihminen ei itse käsitä että ei puhu totta?

Minun pointtini on, että valehtelemalla yleensä vahingoittaa itseään. Voi vahingoittaa myös muita, mutta itseään myös. Siksi ei kannattaisi valehdella. Ja monille se tuntuu olevan täällä ihan uusi asia?

Valehtelija usein ajattelee pääsevänsä helpommalla päämääräänsä valehtelemalla. Näin varmaan lyhyellä tähtäimellä voi käydäkin, mutta pitkällä tähtäimellä ei koskaan. Siksi, että valheet tulevat yleensä ilmi. Sitä suuremmalla todennäköisyydellä mitä enemmän ja mitä isommista asioista on kyse. Siksi - vaikka kyse olisi traumoista - olisi fiksumpaa etsiä rakentavampia keinoja kuin valehdella.

Patologinen valehtelija ei tietysti tuohon pysty. Ehkä siksi, ettei äo ole kovin korkea, on liian impulsiivinen tai on psykopaatti, joka hakee valehtelemalla jännitystä elämäänsä. Sekin on muuten yksi psykopatiapisteissä korkealla olevien piirre, että valheet oikeutetaan traumoilla. Nykyään kun jokaiseen asiaan selitykseksi käy trauma, rikoksiinkin. Vaikka mitään traumoja ei olisi tapahtunutkaan, ei ainakaan sellaisia, joilla valetta oikeutetaan.

Valehteleminen osoittaa mielestäni hieman infantiilia ja naiivia luonteenlaatua sikäli, että kuvitellaan muiden olevan tyhmiä. Se taas on narsistiselle tyypillistä eli kuvitellaan olevansa muita älykkäämpi, vaikka tosiasiassa ollaan tyhmempiä (sillä narsismihan on kaavamaisuudessaan tyhmyyden merkki, kyky tulkita muita on heikompi kuin muilla). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli ystävä, joka kertoi aivan villejä ja utopistisia juttuja elämästään. En tosiaan tiedä, uskoiko hän niihin itse vai luuliko huijaavansa muita. Joku sairaushan se on.

Joo mullakin on tuttu joka värittää ja dramatisoi juttujaan ihan liikaa. Olen miettinyt että miksi tekee niin ja eikö huomaa mitä tekee. 

Ei ne ihan utopistisia ole, mutta silleen että ei ole totta. Esim saattaa ihan raivona väittää että ex-mies ei ikinä hoida lapsia eikä ole ikinä hoitanut, mutta tiedän miehen olleen ihan vastuullinen isä, ja kohta itsekin mainitsee miten lapset ovat ensi viikon isällään, eikä näytä edes tajuavan puhuvansa itsensä kanssa ristiin.

Kaikki pienetkin asiat suurennellaan aivan suhteettomiksi. Kaukainen satavuotias sukulaistäti kuoli niin on kauhea kuolemantapaus lähipiirissä. Joku kaatui niin melkein kuoli (käveli omin jaloin terkkariin). Jne jne

Huomiotahan tuolla haetaan. Kuten sanot, niin uudet ihmiset jakavat hänelle noiden tarinoiden seurauksena empatiaa, ja kivaltahan se voi tuntua. Toki terveellä ihmisellä valheella saatu empatia ei tunnu hyvältä, vaan omatunto alkaa kolkuttamaan. Mutta joka tapauksessa sanoisin, että ylidramaattisten tarinoiden tarkoitus on saada huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli ystävä, joka kertoi aivan villejä ja utopistisia juttuja elämästään. En tosiaan tiedä, uskoiko hän niihin itse vai luuliko huijaavansa muita. Joku sairaushan se on.

Joo mullakin on tuttu joka värittää ja dramatisoi juttujaan ihan liikaa. Olen miettinyt että miksi tekee niin ja eikö huomaa mitä tekee. 

Ei ne ihan utopistisia ole, mutta silleen että ei ole totta. Esim saattaa ihan raivona väittää että ex-mies ei ikinä hoida lapsia eikä ole ikinä hoitanut, mutta tiedän miehen olleen ihan vastuullinen isä, ja kohta itsekin mainitsee miten lapset ovat ensi viikon isällään, eikä näytä edes tajuavan puhuvansa itsensä kanssa ristiin.

Kaikki pienetkin asiat suurennellaan aivan suhteettomiksi. Kaukainen satavuotias sukulaistäti kuoli niin on kauhea kuolemantapaus lähipiirissä. Joku kaatui niin melkein kuoli (käveli omin jaloin terkkariin). Jne jne

Tutullani kyse ei ole ylidramatisoinnista, vaan hän ihan räikeästi valehtelee päästäkseen uhriutumaan asiassa, jossa hän ei todellisuudessa ole uhri. Ja uudet tuttavuudet todellakin ovat kovin empaattisia, lohduttelevat, että voi rukkaa, ja vakuuttelevat hänelle miten hyvä hän on ja viaton uhri. Ja siitäkös tämä tuttuni nauttii.

Tietyn tyyppiset ihmiset uskovat kaiken mitä heille sanotaan.

Vierailija kirjoitti:

"Niin sanottu biologinen "isä" tappoi vaimonsa ja pikkusisarukseni kun olin nuori. Mielestäni hän menetti siinä kaikki oikeutensa tämän asian suhteen."

On eri asia valehdella vain yhdestä asiasta kuin että valehtelee kaikesta, teetkö sinä niin? Jos et, niin asiasi ei kuulu tähän ketjuun. 

 

Taidat itse olla se, joka voisi poistua tästä ketjusta

Vierailija kirjoitti:

Minun pointtini on, että valehtelemalla yleensä vahingoittaa itseään. Voi vahingoittaa myös muita, mutta itseään myös. Siksi ei kannattaisi valehdella. Ja monille se tuntuu olevan täällä ihan uusi asia?

Valehtelija usein ajattelee pääsevänsä helpommalla päämääräänsä valehtelemalla. Näin varmaan lyhyellä tähtäimellä voi käydäkin, mutta pitkällä tähtäimellä ei koskaan. Siksi, että valheet tulevat yleensä ilmi. Sitä suuremmalla todennäköisyydellä mitä enemmän ja mitä isommista asioista on kyse. Siksi - vaikka kyse olisi traumoista - olisi fiksumpaa etsiä rakentavampia keinoja kuin valehdella.

Patologinen valehtelija ei tietysti tuohon pysty. Ehkä siksi, ettei äo ole kovin korkea, on liian impulsiivinen tai on psykopaatti, joka hakee valehtelemalla jännitystä elämäänsä. Sekin on muuten yksi psykopatiapisteissä korkealla olevien piirre, että valheet oikeutetaan traumoilla. Nykyään kun jokaiseen asiaan selitykseks

Tämähän riippuu ihan tilanteesta. Olen lapsesta asti sanonut että isä on kuollut, jos on tarvinut täsmentää sitä että minulla ei ole isää. En tiedä onko kyseinen henkilö elossa vai ei. Kyllä, siinä pääsee itse helpommalla kun tarvittaessa sanoo olevan kuollut, eikä ala selittää arvaamattomasta ja epävakaasta ihmisestä joka on tehnyt kauheita asioita. Sinusta tämä ehkä on negatiivinen asia, mutta itse olen kokenut ihan toisin. Minulle asia on hyvin neutraali, kuollut. Elän mieluummin omaa elämääni kuin alan selvittää asiaa muille ihmisille. En oikeastaan edes ajattele asiaa sen kummemmin, se asia vaan on.

Yhdessä nettiryhmässä tuttuni kertoili halveksimastaan ihmisestä sangen väritetyn oloista juttua. Lopuksi hän ilmoitti että "eihän se ole enää elossakaan". 

Epäilin tuota tietoa niin paljon että otin asiasta selvää, ja kyllä tämä henkilö oli (ja on) vallan tukevasti elossa.

Eihän tuo ollut sen kummempaa kuin yksi verkossa käyty keskustelu, mutta ihmettelin mikä tarve hänellä oli vielä julistaa ihminen kuolleeksi. No syynä saattoi olla vain draaman tarve, onhan se hienoa jos tarinan pahis vielä kuoleekin ennen aikojaan. Aika hyytävältä se silti tuntui.

Totta kai on mahdollista. Ehkä ei enää muista miten asia on tai luulee muuten vain jotain mikä ei pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttu siis väittää että isänsä on kuollut jo hänen ollessaan lapsi vaikka hänen isä on edelleen elossa. ap

Narsisti on tehnyt isälleen näkymättömät ninnit. Hyvin yleistä narsistin keskuudessa väittää että ei hoviin kuuluva henkilö on kuollut.

Sinähän et voi tietää mitä tuossa on taustalla joten ihan turha syytellä ketään narsistiksi.

Jotkut sanoo olevansa isättömiä ihan hyvistäkin syistä.

Olen eri, mutta kysyisin mistä syystä mielestäsi on järkevää valehdella? Valehtelija varmasti näkee hyviä syitä valehtelemiselle, mutta kovin fiksua se ei ole. Koska totuus tuppaa jossain vaiheessa aina tulemaan esille, mistä seuraa hankaluuksia valehtelijalle. Ja onhan asiassa ajateltava myös muita kuin itseää

Ihan mielenkiinnosta, millä tavalla, kun sanotaan että pitäisi toimia jollain muulla tavalla kuin sanomalla että on kuollut? Kukaan tai lähes kukaan tuskin ihan vaan huvikseen kertoo että isä on kuollut, kyllä siellä taustalla on jotain, esimerkiksi jotain uhkaa tai kaltoinkohtelua, minkä seurauksena on turvallisempaa pysyä etäällä ja mitätöidä se vanhemmuus.

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä nettiryhmässä tuttuni kertoili halveksimastaan ihmisestä sangen väritetyn oloista juttua. Lopuksi hän ilmoitti että "eihän se ole enää elossakaan". 

Epäilin tuota tietoa niin paljon että otin asiasta selvää, ja kyllä tämä henkilö oli (ja on) vallan tukevasti elossa.

Eihän tuo ollut sen kummempaa kuin yksi verkossa käyty keskustelu, mutta ihmettelin mikä tarve hänellä oli vielä julistaa ihminen kuolleeksi. No syynä saattoi olla vain draaman tarve, onhan se hienoa jos tarinan pahis vielä kuoleekin ennen aikojaan. Aika hyytävältä se silti tuntui.

Mitä tässä siis oli taustalla?

Hän saattaa olla kohteena eräässä jutussa. Joko niin, että luulee asioiden olevan paremmin kuin oikeasti, tai toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä nettiryhmässä tuttuni kertoili halveksimastaan ihmisestä sangen väritetyn oloista juttua. Lopuksi hän ilmoitti että "eihän se ole enää elossakaan". 

Epäilin tuota tietoa niin paljon että otin asiasta selvää, ja kyllä tämä henkilö oli (ja on) vallan tukevasti elossa.

Eihän tuo ollut sen kummempaa kuin yksi verkossa käyty keskustelu, mutta ihmettelin mikä tarve hänellä oli vielä julistaa ihminen kuolleeksi. No syynä saattoi olla vain draaman tarve, onhan se hienoa jos tarinan pahis vielä kuoleekin ennen aikojaan. Aika hyytävältä se silti tuntui.

Mitä tässä siis oli taustalla?

Kyseinen nainen oli lyhyesti seurustellut hänen isänsä kanssa, kun vanhemmat olivat eronneet. Eli monen mielestä varmaan aivan ymmärrettävä syy kaikkeen, vaikka liitto ei tästä syystä rikkoutunutkaan. 

Itse reagoin tuohon asiaan tunteella ehkä siksi, että tiesin tämän ex-tyttiksen jo pitkältä ajalta, ja hän oli mielestäni harmiton ja hiukan reppana. Siksi myötätunto oli hänen puolellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä nettiryhmässä tuttuni kertoili halveksimastaan ihmisestä sangen väritetyn oloista juttua. Lopuksi hän ilmoitti että "eihän se ole enää elossakaan". 

Epäilin tuota tietoa niin paljon että otin asiasta selvää, ja kyllä tämä henkilö oli (ja on) vallan tukevasti elossa.

Eihän tuo ollut sen kummempaa kuin yksi verkossa käyty keskustelu, mutta ihmettelin mikä tarve hänellä oli vielä julistaa ihminen kuolleeksi. No syynä saattoi olla vain draaman tarve, onhan se hienoa jos tarinan pahis vielä kuoleekin ennen aikojaan. Aika hyytävältä se silti tuntui.

Mitä tässä siis oli taustalla?

Kyseinen nainen oli lyhyesti seurustellut hänen isänsä kanssa, kun vanhemmat olivat eronneet. Eli monen mielestä varmaan aivan ymmärrettävä syy kaikkeen, vaikka liitto ei tästä syystä rik

Siis kuka oli seurustellut kenen kanssa ja kenen oli väitetty kuolleen?

Nainen, jonka väitettiin kuolleen, oli seurustellut kuolleeksi väittäjän isän kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli ystävä, joka kertoi aivan villejä ja utopistisia juttuja elämästään. En tosiaan tiedä, uskoiko hän niihin itse vai luuliko huijaavansa muita. Joku sairaushan se on.

Mun työkaverille oli tapahtunut paljon kaikenlaista ja näitä kertoi juttuja mukaansa tempaavasti. Tajusin jotakin, kun hän kerran alkoi selittää minulle tapahtunutta ja hänelle kertomaani tapausta omanaan. Eniten tässä vaivaa juuri tuo, että ymmärsikö hän itse väittävänsä toisen juttua omakseen, vai uskoiko aidosti että se oli tapahtunut hänelle itselleen.

Ei välttis oo sillä totuudella väliä. Tärkeintä voi olla saada ihmiset ympärillä viihtymään. 

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttu siis väittää että isänsä on kuollut jo hänen ollessaan lapsi vaikka hänen isä on edelleen elossa. ap

Onko tämä nyt se tapaus, jossa isä on kohdellut tuttua todella huonosti, eivät kumpikaan halua jatkossa pitää yhteyttä ja tuttu on sen jälkeen kuvannut isäänsä kuolleeksi ihmisille? Ja sinä kuljit "korjaamassa" näitä tutun kuvauksia, tai pistit hänet hankalaan tilanteeseen ystävien kanssa? Anna jo olla, ei teidän kannata olla tekemisissä enää.

Patologinen valehtelu

Jotkut taitavat omasta mielestään leikkiä viihdyttäjää, tyyliin "Ihan niinkuin tv:ssä", leikkivät sanoilla, " esiintyvät yleisölle" ja pitävät itseään erinomaisena, paljon parempana kuin ne, joita pystyvät huijaamaan. Ja samalla kerjäävät huomiota, varsinkin rahaa ja kaikenlaisia etuuksia ja palveluita, toimivat kuten muutkin huijarit. Onhan näistä tyypeistä tehty elokuviakin.

Niin, nythän alkaa olla patologisia valehtelijoita netti pullollaan, kun näillä väritetyillä jutuilla kerätään sääliä ja joululahjalahjoituksia. Auttamishaluisia vedätetään, ettei muka ole varaa lasten joululahjoihin. Ja aina löytyy ihmisiä, joiden säälintunne herää ja he lahjoittavat näille raasuille rahaa ja tavaroita.

Aiempina vuosina jo on todettu, että osa noista kerjäläisistä on huijareita. Mutta tarkoitushan on vain vähän värittää juttuja, jotta niillä on parempi viihdearvo.

Hyvää joulun odotusta kaikille!

Mulla on yksi kaveri joka tietosesti narraa omien sanojensa mukaisesti, kertoi itse, aattelin että muistaako aina narraamisensa. Kerran oikein kysyi miten saisi narrattua kun ei halunnut  pitää synttäreitä ja sit pitää kuitenkin. Joka vuosi jauhaa samaa ja kuitenkin onnessaan kun tuovat hyvät lahjat. Minusta haluaa huomiota  vouhkaamisellaan, aloittaa jo kk aiemmin.

Äät lahjat

On mahdollista. Luulevaiset ovat sitä sorttia.

Aivovammat, aivosairaudet ja mielisairaudet. Jotkut ei oikein tiedä mikä on totta, autismin tapainen häiriö. Sitten vielä pahat ja epärehelliset jotka tietää totuuden mutta haluavat toisille vahinkoa tai itselle etua.