Määrätäänkö rauhoittavia lääkkeitä enää nykyaikana ollenkaan?
Määrätäänkö rauhoittavia lääkkeitä enää nykyaikana ollenkaan?
Vaihtoehtona minulla on irtisanoutuminen ja pitkäaikaistyöttömyys, jos en saa toimivaa lääkitystä.
Mietin että onko turha edes koittaa kysyä lääkäriltä, jos niitä ei kumminkaan määrätä.
Kommentit (152)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri jouduin ottamaan kun ahdistaa. En enää tiedä mitä teen. Häätö uhkaa ja lapset joutuu kadulle. Itkettää.
Miten voi joku noin neuvoton tehdä lapsia kitumaan tähän maailmaan? Ei niin kuin mitään vastuuta omista teoista. Järkyttävää.
Kenelle tahansa voi käydä huonosti missä vaiheessa tahansa tätä elämää. Jopa sinä voit luhistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn Puolassa yksityislääkärillä jokusen kuukauden välein ja haen sieltä tarvitsemani lääkkeet. Lääkärini on ihan ihmeissään kun olen kertonut Suomen määräyskäytännöistä ja piti niitä epäinhimillisinä. Onneksi on Turusta halvat lennot Gdanskiin, niin ei käynnit maksa paljoakaan.
Tämä kuulostaa järkevältä ratkaisulta. Näistä käynneistä ei varmaan myöskään tule "rikosrekisteriä" Omakantaan?
Järkevältä ratkaisulta? Lentää puolaan?
Okei.
Toivotaan ettei sitten muodostu mitään ongelmaa kun et yhtäkkiä pääsekään puolaan tms.
Ihan älytöntä säännöstelyä. Meillä väsätään käyttöhuoneita, että ihmiset pääsevät säällisesti kiskomaan hihaan. Sitten ei määrätä paniikkihäiriöiselle xanoria, koska - voi kauhea sentään - voi tulla riippuvuus. Toivottavasti tämä touhu joskus vapautuu, ja jokainen vastaa itsestään parhaan taitonsa ja tietonsa mukaisesti,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri jouduin ottamaan kun ahdistaa. En enää tiedä mitä teen. Häätö uhkaa ja lapset joutuu kadulle. Itkettää.
Miten voi joku noin neuvoton tehdä lapsia kitumaan tähän maailmaan? Ei niin kuin mitään vastuuta omista teoista. Järkyttävää.
Kuin saatanan ilkeä ja tyhmä ihminen voi olla. Kai sulla sen verran älyä edes on, että ymmärrät että nämä sairaudet voivat kehittyä lasten saamisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri jouduin ottamaan kun ahdistaa. En enää tiedä mitä teen. Häätö uhkaa ja lapset joutuu kadulle. Itkettää.
Tässä tilanne,jojon mielestäni ei pitäisi määrätä mitään rauhoittavia. Wtf?
Toi vaatii konkreettisia toimia eikä mitään rauhoittavia.
Mutta jos nuppi on ahdistuksesta sekaisin, ei pysty toimimaan.
No silti toi vaatii konkreettisia toimia. Ei pillereitä.
Toki tuon kirjoittaja ei ole millään kommentoinut toiko rauhoittavat sitten tilanteeseen toimintakykyä. Jos edes oikea kommentoija. Tällä palstalla ei voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn Puolassa yksityislääkärillä jokusen kuukauden välein ja haen sieltä tarvitsemani lääkkeet. Lääkärini on ihan ihmeissään kun olen kertonut Suomen määräyskäytännöistä ja piti niitä epäinhimillisinä. Onneksi on Turusta halvat lennot Gdanskiin, niin ei käynnit maksa paljoakaan.
Tämä kuulostaa järkevältä ratkaisulta. Näistä käynneistä ei varmaan myöskään tule "rikosrekisteriä" Omakantaan?
Järkevältä ratkaisulta? Lentää puolaan?
Okei.
Toivotaan ettei sitten muodostu mitään ongelmaa kun et yhtäkkiä pääsekään puolaan tms.
Eikö tämä ole todellinen win-win tilanne? Puolanmatkaaja saa haluamansa palvelun Puolassa, maksaa sen kokonaan itse, eikä ole rasittamassa Suomessa jotain julkista terveyskeskusta.
Mulla menee opamox ja propral. Niistäkään ei juuri ole apua. Mulla kokeilussa ollut monta muutakin.
Kokeile saada edes propral. Se auttaa useammalla fyysisiin oireisiin kuten sydämentykytys ja tärinät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn Puolassa yksityislääkärillä jokusen kuukauden välein ja haen sieltä tarvitsemani lääkkeet. Lääkärini on ihan ihmeissään kun olen kertonut Suomen määräyskäytännöistä ja piti niitä epäinhimillisinä. Onneksi on Turusta halvat lennot Gdanskiin, niin ei käynnit maksa paljoakaan.
Tämä kuulostaa järkevältä ratkaisulta. Näistä käynneistä ei varmaan myöskään tule "rikosrekisteriä" Omakantaan?
Järkevältä ratkaisulta? Lentää puolaan?
Okei.
Toivotaan ettei sitten muodostu mitään ongelmaa kun et yhtäkkiä pääsekään puolaan tms.
Eikö tämä ole todellinen win-win tilanne? Puolanmatkaaja saa haluamansa palvelun Puolassa, maksaa sen kokonaan itse, eikä ole rasittamass
Lähinnä ajattelin, että sitten joutuu salaamaan Suomessa terveydenhuollossa asian. Tai uskotaanko. En tiedä millaista käyttöä,mutta jos päivittäistä eikä lue missään niin vaikka onnettomuudessa ei ne sitten niitä välttämättä sairaalassa anna. Siinä voi sitten olle mukavat viekkarit.
Jos taas käyttää silloin tällöin niin ehkä toimii.
No itse pääsen just ja just lähikauppaan kerran viikossa niin katselen ehkä asiaa eri kantilta.
Hmmm
Eiköhän ne ennemmin määrää rauhoittavia kokeiluun kuin tk -eläkkeelle.
Mutta sitten toinen asia on syökö mieluummin rauhoittavia että pystyy töihin vai ?
Nämä ovat yksilöllisiä tilanteita. Riippuu mikä sen ahdistuksenkin aiheuttaa. Tai tarpeen rauhoittaville.
Toivon, että itsellä olisi kellot soinut siinä vaiheessa kun tarvitsin rauhoittavia,että selvisin työpäivästä.
Ihminen on niin paljon laajempi kokonaisuus kuin pari lausetta nettiin kirjoitettuna.
Sain diapamia keväällä, kun todettiin rintasyöpä, vieläkin saan pieniä määriä. Kohta varmaan lopettavat reseptin. Tuli vasta jälkeenpäin stressireaktio, itkettää tosi helposti.
Vierailija kirjoitti:
Sain diapamia keväällä, kun todettiin rintasyöpä, vieläkin saan pieniä määriä. Kohta varmaan lopettavat reseptin. Tuli vasta jälkeenpäin stressireaktio, itkettää tosi helposti.
Mikä sinua itkettää? Kuolenmanpelko? (En kettuile, ihan uteliaisuudesta kysyn. Sairastan itsekin, tosin en syöpää, enkä parane.)
Mulla on paniikkihäiriö ja ahdistus häiriö ja pyysin uusintaa, ei uusittu opamoxeja.
Soitin sinne itkien kohtauksen aikana niin sattui mukava hoitaja vastaamaan puhelimeen ja sanoi, että menee heti katsomaan onko lääkäri vielä paikalla. Sitten tuli 10 min päästä viesti että opamox resepti uusittu . Kiitos tuon hoitajan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on paniikkihäiriö ja ahdistus häiriö ja pyysin uusintaa, ei uusittu opamoxeja.
Soitin sinne itkien kohtauksen aikana niin sattui mukava hoitaja vastaamaan puhelimeen ja sanoi, että menee heti katsomaan onko lääkäri vielä paikalla. Sitten tuli 10 min päästä viesti että opamox resepti uusittu . Kiitos tuon hoitajan.
Jaa että itkemällä saa reseptin. Ehkei ihan voi yleistää.
Ainakin isojen ketjujen nettiajanvaraustiedoissa on usein tieto, että psykiatri ei ensikäynnillä määrää eikä uusi muiden lääkäreiden kirjoittamia PKV-lääkkeitä. Tämä on hieman vaikea asetelma. Se on ilmoitettu näin luultavasti pääasiassa siksi, että päihdekäyttöön tai myyntiin lääkitystä kaipaavat, eivät suotta varaisi aikaa ja sitten pettyisi, kun juuri omaa lääketoivetta ei toteutetakaan. En tietenkään voi tietää, mitä kenenkin vastaanotolla tapahtuu, mutta luulisin, että perustellussa tilanteessa myös ensikäynnillä esimerkiksi bentsodiatsepiinilääkitystä voidaan ainakin pieni määrä, lyhytaikaiseen käyttöön reseptoida.
Vierailija kirjoitti:
Sain diapamia keväällä, kun todettiin rintasyöpä, vieläkin saan pieniä määriä. Kohta varmaan lopettavat reseptin. Tuli vasta jälkeenpäin stressireaktio, itkettää tosi helposti.
Niin, eiväthän juuri kuolemassa olevatkaan saa morfiinia kipuihinsa. Ja sitten eräät vastustavat eutanasiaa.
Vai että Xanoria täällä monet kaipailee. Ei vıttu mitä vatıpäitä. Sehän on käytännössä huume, josta narkit maksaa katukaupassa. Sitä vetämällähän ihmisestä tulee nistin näköinen ja myös äärimmäisen riippuvainen.
Tämän palstan aloituksista ja kommenteista päätellen ei määrätä.
Hmm jos on mitään merkintöjä päihteiden väärinkäytöstä, niin ei määrätä kyllä ikinä. Mulla esim psykiatrian polille oli pitkä traumapotilaan hoitosuhde ja lääkkeitä kyllä sain lähes pyytämällä. Olin tosi lääkevastainen, niin olivat aina extrainnoissaan jakamassa mulle lääkkeitä. Mutta rauhoittavia ei koskaan ehdotettu edes.
Monihan ostaa nää nykyään kadulta :/
En tiedä lasketaanko näissä katukauppaehdotuksissa ketiapiini rauhoittavaksi, mutta ainakin minulla se on ollut ahdistuslääkkeenä jo vuosikymmenen ajan. Työkyvyttömyyseläkkeellä (muutakin kuin ahdistus, paremminkin ahdistus tuli sen toisen mukana) olen voinut laskea sen annostuksen 200 mg:sta päivässä 25 mg:aan. Se lähinnä auttaa nukkumaan, mikä puolestaan auttaa jaksamaan. Ahdistusta pystyn hoitamaan nyt paremmin muilla toimenpiteillä kuin lääkkeillä.
Kyllä tiedän mikä on xanor. Mutta sitä ei edes osastoilla määrätä. Ei ainakaan sillä missä itse olin. Eikö tuo ole merkkinimi?
Itselle tulee vaan jenkkiräppärit mieleen.
Kyllä siellä opamoxit, diapamit temestat menee. Ja hyvin harvoissa tapauksissa rivatril. En ikinä kuullut kenellekään xanoria määrättävän. Syynä kai juurikin sen lyhyt vaikutusaika ja vahvuus. Muistaakseni jopa kysyin asiaa, ja sanottiin ettei ole täällä käytössä. (En siis pyytänyt,olin vain todella kiinnostunut eri lääkkeistä, ja kyselin paljon, joidenkin mielestä liikaakin).
Samalla olin hämmentynyt miten moni ihminen ei edes tiennyt mitä lääkkeitä niille syötetään. Mutta se on eri tarina.