Miksi kaverini vastaa "ei jaksa keskustella" viestiin, missä kerron oman mielipiteeni asiaan?

Pitääkö valittaa jostain random äidistä jonka näkee bussissa? Ja vielä johonkin watsapp ryhmään :D Onko sulla ap ollenkaan elämää?? 

Haha. Onneksi olen karsinut kaikki kaverit minimiin. Täällä puolustellaan "ei ketään kiinnosta sun jutut" tyyppistä kommunikaatiota kaverille. Ja haukutaan sitä, että keskustellaan ylipäänsä asioista eikä vain sovita jotain tapaamisaikoja. Mistä sitä keskustellaan ellei mielipideasioista? Säästä? Ei tollasia kannata pitää WhatsAppissa tai kaveripiirissä.

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätään viestittely kommunikaatiomuotona on uuvuttava verrattuna kasvokkain keskusteluun tai edes puheluun. Whatsapp-ryhmä on hyvä käytännön asioiden sopimiseen ja satunnaisiin välikevennyksiin; aloituksen aiheen kaltaiset keskustelut kannattaa hoitaa kun nähdään, jos on tarpeellista edes silloin.

Miksi uuvutat itseäsi vauvassa, kun voisit olla jutustelemassa ihmisten kanssa kasvokkain tai puhumassa puhelimeen?

Vierailija kirjoitti:

Haha. Onneksi olen karsinut kaikki kaverit minimiin. Täällä puolustellaan "ei ketään kiinnosta sun jutut" tyyppistä kommunikaatiota kaverille. Ja haukutaan sitä, että keskustellaan ylipäänsä asioista eikä vain sovita jotain tapaamisaikoja. Mistä sitä keskustellaan ellei mielipideasioista? Säästä? Ei tollasia kannata pitää WhatsAppissa tai kaveripiirissä.

On olemassa hyvin monenlaisia mielipideasioita. Monista niistä on hyvinkin mielenkiintoista keskustella. Sen sijaan jostain random-äidin toiminnasta ulisemisesta hyvin harva jaksaa isommin keskustella. Siihen reaktio on yleensä vain "ok, mitä sitten" tms. Tuossa ei ole varsinaisesti edes kysymys mielipiteiden vaihdosta, vaan lähinnä toisten haukkumisesta. 

Mitä tyhmempi ja vahingollisempi mielipide, sitä useammin yritetään vaientaa järjen puhuminen.

Laita sille kaverillesi että noin empatiakyvytön tapaus on kyllä todella pahasti väärällä alalla kun lasten parissa työskentelee. Eihän hyvänen aika lapsen, varsinkaan vauvan, tarpeisiin vastaaminen ole mitään paapomista, mutta se ettei vastaa tai edes yritä vastata vauvan tarpeisiin on vauvan kiduttamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli tuossa tilanteessa törppö tuo kaverikin, jos ei jaksa keskustella niin ei olisi laittanut edes sitä ensimmäistäkään kommenttia. Esim. jos minulla ei ole energiaa pidempään viestinvaihtoon, niin en silloin laita sitä ensimmäistäkään reaktiota. Vai ovatko ihmiset nykyään niin älypuhelinmyrkyttyneitä, että joku, *mikä tahansa* reaktio on pakko *aina* puskea itsestä ulos, vaikka sitten se pelkkä peukku?

Lähinnä varmaan oletti, että ap toimii niin kuin normaali ihminen ja lopettaa jankutuksen, kun saa reaktion tunteenpurkaukseensa. Ei ole normaalia tehdä noin mitättömästä asiasta noin suurta numeroa. 

Tunteenpurkaukseen vastaaminenhan vain antaa aloittajalle syyn jatkaa. Tunnekuohun vallassa oleva ihminen näkee vastauksen "ahaa, nyt on kuuntelija linjoilla!", jonka jälkeen oksennetaan ulos jokainen ajatus aiheesta. Koska ap - ja muut kaltaisensa - haluavat vain päästä kertomaan aiheesta jollekulle. En sitten tiedä onko se nepsyyttä vai mitä, mutta joskus jos joku asia jää todella mielenpäälle (oli se lopulta kuinka mitätön tahansa), se on vain *saatava* ulos, vaikka sitten tuollaisena viestinä kavereiden WA-ryhmään.

Toki esim. itse olen niin onnellisessa asemassa, että omat kaverini ovat niinkin läheisiä, ettei ole oikeastaan mitään aihetta mistä toisille ei voisi laittaa viestiä. Siksi jotkut tämän keskustelun "siis kuka laittaa jostain tollasesta viestiä kavereille? :D" -kommentit tuntuvat taas minulle hyvin oudoilta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tyhmempi ja vahingollisempi mielipide, sitä useammin yritetään vaientaa järjen puhuminen.

Laita sille kaverillesi että noin empatiakyvytön tapaus on kyllä todella pahasti väärällä alalla kun lasten parissa työskentelee. Eihän hyvänen aika lapsen, varsinkaan vauvan, tarpeisiin vastaaminen ole mitään paapomista, mutta se ettei vastaa tai edes yritä vastata vauvan tarpeisiin on vauvan kiduttamista.

Sinulle ystävyys on sitä, että haukutaan toista, kun hän ei jaksa kuunnella valitusta jostain tuntemattomasta ihmisestä? Voin kertoa, ettei ole kovin tervettä tuollainen kiukuttelu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli tuossa tilanteessa törppö tuo kaverikin, jos ei jaksa keskustella niin ei olisi laittanut edes sitä ensimmäistäkään kommenttia. Esim. jos minulla ei ole energiaa pidempään viestinvaihtoon, niin en silloin laita sitä ensimmäistäkään reaktiota. Vai ovatko ihmiset nykyään niin älypuhelinmyrkyttyneitä, että joku, *mikä tahansa* reaktio on pakko *aina* puskea itsestä ulos, vaikka sitten se pelkkä peukku?

Lähinnä varmaan oletti, että ap toimii niin kuin normaali ihminen ja lopettaa jankutuksen, kun saa reaktion tunteenpurkaukseensa. Ei ole normaalia tehdä noin mitättömästä asiasta noin suurta numeroa. 

Tunteenpurkaukseen vastaaminenhan vain antaa aloittajalle syyn jatkaa. Tunnekuohun vallassa oleva ihminen näkee vastauksen "ahaa, nyt on kuuntelija linjoilla!", jonka jälkeen oksennetaan ulos jokain

Ei kyse ole läheisyyden puutteesta. Kyse on siitä, että suurinta osaa aikuisista ihmisistä ei yksinkertaisesti kiinnosta joidenkin satunnaisten bussimatkustajien tekemiset. Sattuu olemaan ihan omakin elämä niin ei tarvitse taivastella jokaista pikkujuttua bussissa. Vauvat nyt tuppaavat itkemään. Ei siinä ole mitään kerrottavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En siis vängännyt asiasta , mutta sanoin vain siihen kommenttiin missä kaveri sanoi että vauvaa ei pitäisi paapoa, että olen eri mieltä asiasta ja halusin toki perustella mielipiteeni. Kyse ei minun mielestäni ole vänkäämisestä. En ymmärrä yleisesti ihmisiä, jotka eivät ole valmiita ottamaan palautetta vastaan itse lähettämäänsä kommenttiin. Minusta asiat kannattaisi keskustella aina loppuun asti jos ne aloittaa. 

Pyysikö kaveri sinulta palautetta? Jos ei, kyse on vain ja ainoastaan lapsellisesta tarpeestasi nokitella. Se on rasittavaa ja ymmärettävästi kaveri sanoi, ettei jaksa jatkaa keskustelua (=vääntöä) sinun kanssasi

Kyllä ainakin mies porukoissa sanotaan suoraan että älä ny höpöjä puhu jos joku suoltaa virheellistä tai arvelluttavaa faktaa, ja siitä suuttuminen ja mykäksi vetäminen on lapsellista. Mitäs puhuu mitä sattuu, aina pitäisi mennä fakta pohjalla. Naisten maailmassa ei ilmeisesti saa kritisoida jos sitä ei pyydetä? What?😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En siis vängännyt asiasta , mutta sanoin vain siihen kommenttiin missä kaveri sanoi että vauvaa ei pitäisi paapoa, että olen eri mieltä asiasta ja halusin toki perustella mielipiteeni. Kyse ei minun mielestäni ole vänkäämisestä. En ymmärrä yleisesti ihmisiä, jotka eivät ole valmiita ottamaan palautetta vastaan itse lähettämäänsä kommenttiin. Minusta asiat kannattaisi keskustella aina loppuun asti jos ne aloittaa. 

Pyysikö kaveri sinulta palautetta? Jos ei, kyse on vain ja ainoastaan lapsellisesta tarpeestasi nokitella. Se on rasittavaa ja ymmärettävästi kaveri sanoi, ettei jaksa jatkaa keskustelua (=vääntöä) sinun kanssasi

Kyllä ainakin mies porukoissa sanotaan suoraan että älä ny höpöjä puhu jos joku suoltaa virheellistä tai arvelluttavaa faktaa, ja siitä suuttuminen ja mykäksi vetämine

Se vaan ei ole mikään fakta, että vauvan ei saisi antaa sekuntiakaan huutaa itsekseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli tuossa tilanteessa törppö tuo kaverikin, jos ei jaksa keskustella niin ei olisi laittanut edes sitä ensimmäistäkään kommenttia. Esim. jos minulla ei ole energiaa pidempään viestinvaihtoon, niin en silloin laita sitä ensimmäistäkään reaktiota. Vai ovatko ihmiset nykyään niin älypuhelinmyrkyttyneitä, että joku, *mikä tahansa* reaktio on pakko *aina* puskea itsestä ulos, vaikka sitten se pelkkä peukku?

Mikä velvollisuus kenelläkään on jatkaa vääntämistä, kun on jo kertaalleen ilmaissut oman mielipiteensä? Ap kertoi, että häntä ärsytti, kaveri vastasi paapomis-kommentin ilmaistakeen, että ap tuli kuulluksi ja keskustelu on siinä. Ap ei osannut tulkita tätä, vaan jäi jankkaamaan, jolloin kaverin oli pakko sanoa, että nyt riittää. Täysin tervettä asettaa rajat, jos toinen ei osaa niitä omatoimisesti kunnioittaa. 

Mikä oikeus ap:n kaverilla on päättää "keskustelun olevan siinä", varsinkin, kun päätti sen sanomalla ettei ketään muutakaan kiinnosta? Kun tätä nimenomaista kaveria ei kiinnosta aihe, kukaan muukaan ei saa siitä jatkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En siis vängännyt asiasta , mutta sanoin vain siihen kommenttiin missä kaveri sanoi että vauvaa ei pitäisi paapoa, että olen eri mieltä asiasta ja halusin toki perustella mielipiteeni. Kyse ei minun mielestäni ole vänkäämisestä. En ymmärrä yleisesti ihmisiä, jotka eivät ole valmiita ottamaan palautetta vastaan itse lähettämäänsä kommenttiin. Minusta asiat kannattaisi keskustella aina loppuun asti jos ne aloittaa. 

Pyysikö kaveri sinulta palautetta? Jos ei, kyse on vain ja ainoastaan lapsellisesta tarpeestasi nokitella. Se on rasittavaa ja ymmärettävästi kaveri sanoi, ettei jaksa jatkaa keskustelua (=vääntöä) sinun kanssasi

Kyllä ainakin mies porukoissa sanotaan suoraan että älä ny höpöjä puhu jos joku suoltaa virheellistä tai arvelluttavaa faktaa, ja siitä suuttuminen ja mykäksi vetämine

Onko teillä miesporukassa useinkin tapana voivotella sitä, mitä tuntemattomat äidit bussissa tekevät tai jättävät tekemättä? :D

Vierailija kirjoitti:

Haha. Onneksi olen karsinut kaikki kaverit minimiin. Täällä puolustellaan "ei ketään kiinnosta sun jutut" tyyppistä kommunikaatiota kaverille. Ja haukutaan sitä, että keskustellaan ylipäänsä asioista eikä vain sovita jotain tapaamisaikoja. Mistä sitä keskustellaan ellei mielipideasioista? Säästä? Ei tollasia kannata pitää WhatsAppissa tai kaveripiirissä.

En ole ap, mutta olen itse saanut usein palautetta siitä, että jään jankkaamaan asioita (ja josta kovasti yritän oppia pois). Kun mietin, niin valitettavan paljon olen aikoinaan lapsena ja nuorena saanut ilkeää kommenttia silloisilta "kavereilta", kuinka asiani ovat typeriä eivätkä kiinnosta ketään. Jolla otaksuttavasti ollut osuutta siihen, miten sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet 

Niin en tiedä, ehkä se jankkaaminen on itselleni tullut tarpeesta tulla kuulluksi.

Mikä oikeus ap:n kaverilla on päättää "keskustelun olevan siinä", varsinkin, kun päätti sen sanomalla ettei ketään muutakaan kiinnosta? Kun tätä nimenomaista kaveria ei kiinnosta aihe, kukaan muukaan ei saa siitä jatkaa?

Sellainen kuin itsemääräämisoikeus. Suomessa ihan laki takaa jokaiselle sellaisen. Puhtaasti sen nojalla saa itse valita, milloin haluaa lopettaa keskustelun. Muita oikeuksia ovat muun muassa oikeus omiin rajoihin sekä oikeus valita, mihin aikansa käyttää. Jos sinä haluat aiheesta jatkaa, sinun pitää löytää joku muu keskustelukumppani. Ei kukaan ole velvollinen roikkumaan keskustelussa vain siksi, että sinä et osaa päästää irti. 

Ap:lla ei ole nyt normaalit vuorovaikutustavat ihan hanskassa. Totta kai saat perustella oman mielipiteesi, eikä sinun tarvitse kysyä siihen lupaa. Sen kun kirjoitat perustelusi sinne ryhmään. Mutta mielipiteesi perusteleminen ei velvoita ketään muuta kiinnostumaan asiasta, osallistumaan keskusteluun tai perustelemaan omia kantojaan.

Ihmisellä, kuten kaverillasi, on myös oikeus sanoa oma mielipiteensä siinä laajuudessa kuin itse haluaa ja kokee tarpeelliseksi. Jos kaverisi on ilmaissut mielipiteensä eikä koe tarvetta jatkaa aiheesta enempää vaikka sinä olisit eri mieltä, hänellä on täysi oikeus jättää keskustelu osaltaan siihen. Sinä voit toki jatkaa yksinpuhelua, mutta koko vuorovaikutuksen ydin on siinä, että sinä et voi pakottaa toisia toimimaan sinun tavoillasi. Eihän kukaan voisi sanoa maailmassa mitään, jos se sitten velvoittaisi vääntämään asiasta niin kauan että toinen on saanut tarvitsemansa annoksen vääntämistä.

"Ei kyse ole läheisyyden puutteesta. Kyse on siitä, että suurinta osaa aikuisista ihmisistä ei yksinkertaisesti kiinnosta joidenkin satunnaisten bussimatkustajien tekemiset. Sattuu olemaan ihan omakin elämä niin ei tarvitse taivastella jokaista pikkujuttua bussissa. Vauvat nyt tuppaavat itkemään. Ei siinä ole mitään kerrottavaa."

Toisille tuollaisessa on paljonkin kerrottavaa! Omassa WA-kaveriryhmässäni on jaettu niin naapurin koiran haukkumiset, tympeät kassahenkilöt, vuodenaikojen vaihtumiset kuin parvekkeella nähdyt pikkulinnutkin. Kaikki AikuisetTM kun eivät ole samanlaisia ja keskustele samoista asioista. Kaikkia ei tietenkään tarvitse kiinnostaa kaikki, mutta tärkeintä onkin, että pääsee niistä edes omille läheisilleen kertomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En siis vängännyt asiasta , mutta sanoin vain siihen kommenttiin missä kaveri sanoi että vauvaa ei pitäisi paapoa, että olen eri mieltä asiasta ja halusin toki perustella mielipiteeni. Kyse ei minun mielestäni ole vänkäämisestä. En ymmärrä yleisesti ihmisiä, jotka eivät ole valmiita ottamaan palautetta vastaan itse lähettämäänsä kommenttiin. Minusta asiat kannattaisi keskustella aina loppuun asti jos ne aloittaa. 

Pyysikö kaveri sinulta palautetta? Jos ei, kyse on vain ja ainoastaan lapsellisesta tarpeestasi nokitella. Se on rasittavaa ja ymmärettävästi kaveri sanoi, ettei jaksa jatkaa keskustelua (=vääntöä) sinun kanssasi

Kyllä ainakin mies porukoissa sanotaan suoraan että älä ny höpöjä puhu jos joku suoltaa virheellistä tai arvelluttavaa

Ei miesporukassa, mutta mieskaverit voivottelee useinkin muiden ihmisten ärsyttävyyttä, so? Suurinosa vauvan keskustelualoituksia on johdettavissa toisten ihmisten tekemisten voivotteluun.

Mikä oikeus ap:n kaverilla on päättää "keskustelun olevan siinä", varsinkin, kun päätti sen sanomalla ettei ketään muutakaan kiinnosta? Kun tätä nimenomaista kaveria ei kiinnosta aihe, kukaan muukaan ei saa siitä jatkaa?

---

Juuri noin se menee. Sinä et voi päättää muiden puolesta asioita. Jos joku ei halua jatkaa keskustelua, hän saa sen lopettaa, vaikka sinulla olisi vielä haluja jatkaa. Vuorovaikutus on kahdensuuntaista ja siihen kuuluu myös sinun puoleltasi muiden ihmisten kuunteleminen ja heidän toiveidensa kunnioittaminen. Kaikki ei pyöri sinun  tahtosi mukaan. Sinä etsit toisen väylän jankutuksellesi, jos yksi väylä ilmaisee, ettei kiinnosta. Sinulla on vastuu omista tarpeistasi, ei muilla. 

Ap:n kaveri tietää lasten kanssa työskentelevänä, että kaikkia suosituksia on mahdotonta noudattaa pilkulleen, ja tilanteita pitää osata lukea ja toimia sen mukaan. Ap ei tunne kyseistä vauvaa eikä osaa lukea tilannetta, joten hän jankkaa yleistä sääntöä. Ap:n kaveri tuntee ap:n kyvyttömyyden sosiaalisissa tilanteissa, eikä jaksa alkaa selittämään asiaa ap:lle koska tietää ettei se vaan mene perille.

Me kaikki olemme parhaita kasvattajia, ennenkuin saamme oman lapsen.

Vierailija kirjoitti:

"Ei kyse ole läheisyyden puutteesta. Kyse on siitä, että suurinta osaa aikuisista ihmisistä ei yksinkertaisesti kiinnosta joidenkin satunnaisten bussimatkustajien tekemiset. Sattuu olemaan ihan omakin elämä niin ei tarvitse taivastella jokaista pikkujuttua bussissa. Vauvat nyt tuppaavat itkemään. Ei siinä ole mitään kerrottavaa."

Toisille tuollaisessa on paljonkin kerrottavaa! Omassa WA-kaveriryhmässäni on jaettu niin naapurin koiran haukkumiset, tympeät kassahenkilöt, vuodenaikojen vaihtumiset kuin parvekkeella nähdyt pikkulinnutkin. Kaikki AikuisetTM kun eivät ole samanlaisia ja keskustele samoista asioista. Kaikkia ei tietenkään tarvitse kiinnostaa kaikki, mutta tärkeintä onkin, että pääsee niistä edes omille läheisilleen kertomaan.

Juuri tuossa on ongelman ydin. Ap ei tajua, että tämä hänen kaverinsa ei ole samanlainen kuin hän. Siksi ap ei osaa kunnioittaa kaverin halua lopettaa keskustelu kaverin mielestä täysin turhasta aiheesta, vaan ap yritää pakottaa kaveria keskustelemaan, koska ap haluaa keskustella. Se on väärin. Vaikka itsellä olisi miten suuri tarve vatvoa bussimatkustajien tekemisiä, kenelläkään toisella ei ole velvoitetta osallistua siihen vatvomiseen. Saa sanoa, että ei halua jatkaa keskustelua ja sitä pitää kunniottaa.