Mitä asioita 80-luvulla oli huonosti?
Olen syntynyt 80-90-luvun taitteessa, joten en oikeasti tiedä kasarin huonoja puolia, mutta minulle 80-luku esittäytyy vähän joka saralla huippuvuosikymmenenä. Mutta kai siinä jotain huonoa oli?
Kommentit (1082)
Mites lasketaan ku ajanlasku alkoi vuonna 0 ja eka 10 vuotta tuli täyteen kun alkoi vuosi 11,
ni kasari luku alkoi joko vuoden 1980 päättyessä tai sit jos alkoi vuodesta 1981 muuten tulee 11 vuotta täyteen..
Olinko sit liian nykyaikanen kun ajelin tyttiksen puskan pois? Posliini oli mukavampi.
luuleeko kaikki nykynuoret että keksivät pyörän uudelleen?
Asuntolainojen korot olivat nykyiseen verrattuna todella korkeita, olisiko ollut jotain 7-8 %. Mutta kun lama 90-luvulla iski päälle, niin korkoprosentit kipusivat toiselle kymmenelle. Silloin nuo 80-luvun prosentitkin tuntuivat alhaisilta!
Vierailija kirjoitti:
Mites lasketaan ku ajanlasku alkoi vuonna 0 ja eka 10 vuotta tuli täyteen kun alkoi vuosi 11,
ni kasari luku alkoi joko vuoden 1980 päättyessä tai sit jos alkoi vuodesta 1981 muuten tulee 11 vuotta täyteen..
Tämä kysymus taisi jäädä ratkaisemattomaksi viime vuosisadan (pitäisi kai lukea vuosituhannen) vaihteessa.
Vierailija kirjoitti:
21.11.2017
Turvapaiknhakija yhtyi 10-vuotiaaseen - kohutuomio pysyi hovissa: lapsen olisi pitänyt vastustella enemmän
Vuonna 1994 syntynyt mies harrasti kerrostalon pihassa sukupuoliyhdyntää 10-vuotiaan kanssa. Syyttäjän valitus tuomiosta ei mennyt läpi hovioikeudessa.
Harmi ettei tätä ilmiötä ollut 80-luvulla!
"Hyvä ja huono puoli oli se, että kaikki olivat yhtä köyhiä eikä tavallaan haikailtukaan parempaa. "
Kaikki eivät todellakaan olleet yhtä köyhiä, mistä ihmeestä moinen ajatus on edes tullut?! Minua haukuttiin rikkaaksi 60-luvulla koska asuimme (arava-)omakotitalossa. Jotkut koulukaverit viettivät vuoden vaihtoppilaina USA:ssa jo 70-luvulla, 80-luvulla se oli vielä yleisempää, vielä useampi kävi kuukauden kielikurssilla Englannissa siinä 15-16-vuotiaana. Kummitäti, englanninopettaja, lähetti lomamatkoiltaan kortteja Lontoosta ja Pariisista, se oli kivaa, tämä jo 60-luvun alkupuolella.
Apulaisemme siirtyi jossain 60-luvun loppupuolella töihin Helsinkiin apulaiseksi, ja oppi sieläl käsittelemään ostereita, toi niiden kuoria eksoottisina tuliaisina meille lapsille käydessään.
Yhtä köyhiä, my ass! :D
Ei mikään ollut huonosti. Ihanaa oli.
Vierailija kirjoitti:
Mites lasketaan ku ajanlasku alkoi vuonna 0 ja eka 10 vuotta tuli täyteen kun alkoi vuosi 11,
ni kasari luku alkoi joko vuoden 1980 päättyessä tai sit jos alkoi vuodesta 1981 muuten tulee 11 vuotta täyteen..
Olit varmaankin 31.12.2000 Senaatintorilla juhlimassa vuosituhannen vaihdetta parin muun avohoitopotilaan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Tupakoinnin yleisyys oli jotain käsittämätöntä. Varmaan kirkot, koulujen luokkahuoneet ja tassilavat oli ainoita savuttomia paikkoja. Jopa kirjaston lehtisalissa tia koulun opettajien huoneessa tupakka savusi, kuten myös sairaaloissa. Ai tsiisus miten karmeaa se oli. Tätä vasten tuntuu todella pahalta kun nykyään nassut vetää sähkötupakkaa ja nikotiinia ihan onnessaan.
Taas näitä tupakkavaleita. Tupakointi julkisissa tiloissa kiellettiin 1977, joten kirjastoissa, edes lukusaleissa, ei poltettu enää 80-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainojen korot oli huikeita. Eka asuntolaina oli 11 % vaikka oli omia ASP-säästöjä.
Mutta veroprosentti oli vastaavasti 10-15%
Eikä mennyt eläkemaksuja.
Valtion elokuvatarkastamo, joka oli täytetty tamperelaisilla kommunisteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites lasketaan ku ajanlasku alkoi vuonna 0 ja eka 10 vuotta tuli täyteen kun alkoi vuosi 11,
ni kasari luku alkoi joko vuoden 1980 päättyessä tai sit jos alkoi vuodesta 1981 muuten tulee 11 vuotta täyteen..
Olit varmaankin 31.12.2000 Senaatintorilla juhlimassa vuosituhannen vaihdetta parin muun avohoitopotilaan kanssa?
Olin kyllä, mutta en nähnyt mitään avohoitopotilaita. Olivat varmaan täällä kirjoittelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Oliko vielä 80-l pitkäripaisessa pulloista näkyvillä vaan pohja? Lapsena se oli jännittävä liike asioida isän kanssa, tuntui tosi salamyhkäiseltä.
Ei ollut. Oli jopa pari itsepalvelualkoa Suomessa.Yksi oli Espoon Leppävaaran Maximarketissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainojen korot oli huikeita. Eka asuntolaina oli 11 % vaikka oli omia ASP-säästöjä.
Mutta veroprosentti oli vastaavasti 10-15%
Eikä mennyt eläkemaksuja.
Ei mennyt, mutta veroprosentti oli kyllä paljon korkeampi. Se oli suunnilleen samaa luokkaa kuin nykyään eläkemaksujen kanssa eli tuo 10 - 15 % ei pidä paikkaansa. Ja veroa perittiin paljon pienemmistä summista kuin nykyään.
Tupakan haju oli joka paikassa. Vuonna 1989 käytiin luokkaretkellä Tukholmassa Viking Mariellalla, ja tupakan haju oli yksi mikä sieltä piintyi muistin syövereihin. Hytissä oli pöydällä tuhkakuppi sekä pieni lappu "Kiitos että et polta hytissä", mutta kyllähän me poltettiin eikä perästä kuulunut mitään.
Seuraavan kerran menin Tukholman risteilylle vasta vuonna 2015, ja Mariellalla silläkin kertaa. Koin vahvoja deja vu -elämyksiä kokolattiamatoista, portaikon messinkikaiteista, hytin sängystä, vessan vetämisen äänestä, buffetista, tax free -myymälästä jne... Mutta: yksi asia oli poissa: tupakan haju! Ei ollut hytissäkään tuhkakuppia, ja vartijat olisi varmaan olleet ovella aika nopeasti jos olisin pistänyt röökin palamaan hytissä.
Kouluruoka oli paikkakunnallamme lievästi sanottuna heikko esitys.
Joskus sitä vaan ihmettelee, että kai sekin on taito, että osaa keittää pahanmakuista ruokaa.
Ja meidänkin koulussa oli niitä täällä jo mainittuja kumiperunoita, eli niissä oli tosi omituinen kimmoisa rakenne.
Useimmilla oli 80-luvulla kotonaan lankapuhelin. En muista, ettei kellään olisi ollut, muuta kuin väliaikaisesti kun oli juuri muuttanut tms.
Sen sijaan 70-luvulla tunsin useitakin perheitä, keillä ei ollut puhelinta. Minulla oli hyvä kaveri, joka asui noin kilometrin päässä. Piti vaan mennä käymään ja kokeilemaan voiko sinne juuri sillä hetkellä mennä kylään tai pääseekö kaveri ulos. Hän sentään soitti minulle joskus jonkun naapurin puhelimesta, mutta eihän koko ajan voinut naapuriin turvautua ja siellä juosta häiritsemässä.
Ihan liian vähän oli erilaisuutta, moninaisuutta ja monikulttuuria meillä tuolloin. N-liiton hajoamisen jälkeen alkoi kansainvälistyminen (vihdoinkin!) 90-luvun alussa varsinkin pääkaupunkiseudulla, leviten sieltä mallikkaasti muihin isompiin kaupunkeihin ja lopulta pikkukaupunkeihinkin kunnolla 2010-luvulla.
Olin silloin lapsi, ja huonoimpana asiana muistan lasten onnettomuudet. Ne oli selvästi vakavampia silloin. Hukkumisia, liikenneonnettomuuksia, puista tippumisia, sukellusonnettomuuksia, katolta tippumisia, kiviä päähän.... niitä tapahtui paljon ja lapsia kuoli ja vammautui enemmän kuin nykyään. Se oli osa sitä vapautta. Myöhemmin tajusin että 80-luku oli silti turvallisempaa kuin 60 ja 70 luvut. Aikaisemmista en tiedä tarpeeksi.
Vuosikymmenen lopulla muistan ettei mihinkään uskaltanut mennä, kun vanhemmat nuoret uhkaili kaikkia vähän nuorempia. Olivat vuorollaan kukkulan kuninkaita.
Naisia ja lapsia sai ahdistella ihan vapaasti. Olen syntynyt 1980 ja olin 9v kun se taputtelu alkoi, jos sanoit vastaan niin naurettiin röhöttäen ja puhallettiin röökisavut naamalle.