Mitä asioita 80-luvulla oli huonosti?

Ei mikään verrattuna nykyhetkeen tai edes 2000-lukuun.

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään verrattuna nykyhetkeen tai edes 2000-lukuun.

Puppua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko tämä välttämättä huonommin, mutta jos joku sanoi vanhemmille lapsesta jotain negatiivista, sitä uskottiin. Nykyään ennemmin on se asenne, että ei meidän lapsi ole mitään tehnyt. Osittain tähän ja edellä jo mainittuihin kurituksiin liittyen muistan esimerkin, kun olin kouluikäisenä välillä hoidossa yhden hoitotädin luona, joka oli tosi kiva, eikä se ollut sitä, että ei oltaisi tykätty toisistamme. Minulla oli joku känkkäränkkä ollut ja minua haettessa hän kertoi äidille kuin normaalina kuullumisten vaihtona siitä, miten olin kiukutellut, ja että minulle pitäisi antaa remmiä, mikä myös tapahtui kotiin palattua. Voisitteko kuvitella, että nykyään otettaisiin vastaan mitään kasvatusohjeita ulkopuolisilta?

Siihen aikaan tosiaan lapsia piiskattiin, kun he osoittavat mitä tahansa tunteita. Todella vahingollista toimintaa.

Ei pidä paikkaansa. Jos joillain on noin ollut, ei sitä pidä yleistää koskemaan koko aikakautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissakin kirjeenvaihtoilmoituksissa luki "P.S. rillipäät ja läskit älkööt vaivautuko".

Hahahhaa en muistanutkaan! Kirjeenvaihtopalstat oli kyllä raadollisia.

Ei aina. Mä laitoin Alueuutisten kirjeenvaihtopalstaan myyvän ilmoituksen ja tuli monta vastausta ja niiden joukosta valikoitui mun nykyinen vaimoni.

MacGyver jakso peruttiin koska nauhat olivat myöhässä

Kyllä tuo lasten piiskaaminen on ollut kamalaa. Tavallaan hyvä tarkoitus ainakin osalla vanhemmista, mutta eivät ole ymmärtäneet, minkä vahingon saivat aikaan. Koulutus puuttui monelta vanhemmalta. Tuskin neuvoloissakaan vielä juurikaan puhuttiin lasten tunne-elämän kehityksestä tms.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo lasten piiskaaminen on ollut kamalaa. Tavallaan hyvä tarkoitus ainakin osalla vanhemmista, mutta eivät ole ymmärtäneet, minkä vahingon saivat aikaan. Koulutus puuttui monelta vanhemmalta. Tuskin neuvoloissakaan vielä juurikaan puhuttiin lasten tunne-elämän kehityksestä tms.

Jatkan vielä, että pikkulasten vanhemmat olivat itse sodan traumoista kärsivien vanhempien lapsia. Sotatraumat alkaa nyt 2020-luvulla olla ohi.

Hiukset oli huonosti. Kaameita kiharoita. Siinä kaikki. Muuten oli tosi helppoa ja rahaa oli ja tuli.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo lasten piiskaaminen on ollut kamalaa. Tavallaan hyvä tarkoitus ainakin osalla vanhemmista, mutta eivät ole ymmärtäneet, minkä vahingon saivat aikaan. Koulutus puuttui monelta vanhemmalta. Tuskin neuvoloissakaan vielä juurikaan puhuttiin lasten tunne-elämän kehityksestä tms.

Mun yksi kaveri (insinööri)  piiskasi vyöllä poikaansa vaikka ei ollut tehnyt mitään pahoja kolttosia. Kysyin onko tuo nyt ihan välttämätöntä. Laki joka kielsi lasten fyysisen kurittamisen tuli 1984 mutta kaikki eivät olleet tietoisia. 

80-luvulla miehet joi paljon. Kaljaa, viinaa ja tupakkaa kului. Moni sitten alkoholisoitui pahastikin ja lopulta heitti henkensä juomisen takia. En tiedä mitä loputonta pahaa oloa he näin hoitivat. Näin ainakin maaseudulla. Nykyään taitaa olla hyvin saatavilla muitakin päihteitä kuin alkoholi. 

Vierailija kirjoitti:

Hiukset oli huonosti. Kaameita kiharoita. Siinä kaikki. Muuten oli tosi helppoa ja rahaa oli ja tuli.

Mielummin kiharat kuin miesnuttura. :p

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo lasten piiskaaminen on ollut kamalaa. Tavallaan hyvä tarkoitus ainakin osalla vanhemmista, mutta eivät ole ymmärtäneet, minkä vahingon saivat aikaan. Koulutus puuttui monelta vanhemmalta. Tuskin neuvoloissakaan vielä juurikaan puhuttiin lasten tunne-elämän kehityksestä tms.

Mun yksi kaveri (insinööri)  piiskasi vyöllä poikaansa vaikka ei ollut tehnyt mitään pahoja kolttosia. Kysyin onko tuo nyt ihan välttämätöntä. Laki joka kielsi lasten fyysisen kurittamisen tuli 1984 mutta kaikki eivät olleet tietoisia. 

Kyllä minäkin sain piiskaa, mutta eiköhän se loppunut ainakin joskus 87 tai 88. Hyvin ikävää. Isät purki siinä omaa kohtaloaan, kun heidän isänsä olivat eläneet sotatraumoissa eivätkä olleet osaittaneet rakkautta.

Monella on jostain syystä todella lämmin kuva 1980-luvusta. Itse ihmettelen. Suomi oli suljettu, ja Itänaapuria pelättiin. Ihmisillä oli paljon pahaa oloa ja turvattomuutta kaikilla tasoilla (perhe, parisuhde, kaverisuhteet, liikenne, koulu yms). 

Tehtaat saastutti todella paljon. Vesistöt pilaantuivat jne.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo lasten piiskaaminen on ollut kamalaa. Tavallaan hyvä tarkoitus ainakin osalla vanhemmista, mutta eivät ole ymmärtäneet, minkä vahingon saivat aikaan. Koulutus puuttui monelta vanhemmalta. Tuskin neuvoloissakaan vielä juurikaan puhuttiin lasten tunne-elämän kehityksestä tms.

Mitenköhän kukaan voi alapeukuttaa tätä? Kysyn vaan.

Olin 80-luvulla nuori aikuinen. Kurjaa oli kun piti odottaa ihastuksen puhelua sisällä lankapuhelimen vierellä. Toista ei voinut itse tavoittaa kun se soitti jostain puhelunkopista. Ja tietoa asioista piti etsiä kirjoista ja oli jo vanhentunutta usein. Kaikki tupakoi sisällä ja juotiin vahvaa olutta baareissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo lasten piiskaaminen on ollut kamalaa. Tavallaan hyvä tarkoitus ainakin osalla vanhemmista, mutta eivät ole ymmärtäneet, minkä vahingon saivat aikaan. Koulutus puuttui monelta vanhemmalta. Tuskin neuvoloissakaan vielä juurikaan puhuttiin lasten tunne-elämän kehityksestä tms.

Mitenköhän kukaan voi alapeukuttaa tätä? Kysyn vaan.

Joku ehkä eri mieltä hyvästä tarkoituksesta tai koulutuksen puutteesta?

Minusta sen sijaan, että kaivataan tiettyä aikakautta, voisi ajatella sitä, mitkä asiat silloin todella olivat paremmin ja pyrkiä tekemään sellaisia valintoja nykypäivässä, että meidän olisi nyt parempi olla. Esimerkiksi enemmän kävelyä, helpompi työ, ei netissä roikkumista, ruoan valmistamista itse, kyläilyä, jne.

Vierailija kirjoitti:

Minusta sen sijaan, että kaivataan tiettyä aikakautta, voisi ajatella sitä, mitkä asiat silloin todella olivat paremmin ja pyrkiä tekemään sellaisia valintoja nykypäivässä, että meidän olisi nyt parempi olla. Esimerkiksi enemmän kävelyä, helpompi työ, ei netissä roikkumista, ruoan valmistamista itse, kyläilyä, jne.

Työelämä oli silloin todella paljon yksinkertaisempaa. Samoin vielä 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Tehostaminen, tietoistuminen ja digitalisaatio on kuitenkin syventyneet vasta nyt viimeisen 15 vuoden aikana.

Olen kirjoittanut monta kriittistä kommenttia. Pakko vielä kirjoittaa, että 80-luvulla syntyi todella hyvää musiikkia (kansainvälisesti). Nykymusiikki jää taakse. 

Muistan että meidän perheen automatkoilla roskat vaan heitettiin auton ikkunasta ulos. Se oli aivan älytöntä. Ensin oli kerätty roskat muovipussiin ja sitten se heitettiin ikkunasta ulos, tähtäimessä oli että se lentäisi metsään eikä jäisi tielle. Vai muistanko väärin, että vain oksennuspussi heitettiin ulos? Joka tapauksessa todella törkeää toimintaa, mutta silloin normaalia.

Erityisen törkeää tuo oli siksi, että vielä tuolloin maanteiden varsilla oli levähdyspaikkoja, joissa oli roskikset ja pöydät ja penkit. Vai oliko niillä joku muu nimi? Nykyään noita on vähemmän, kun yritetään ohjata ihmisiä kaupallisiin palveluihin eli ABC:lle. Mutta silloin elintaso oli vaatimattomampi, ja pitkille automatkoille tehtiin eväät ja pysähdyttiin ilmaisilla levikkeillä. Niissä taisi olla vessatkin, tai hyyskät? Kuka muistaa näitä? Oi niitä aurinkoisia kesiä, kun juotiin karmeaa Trippi-mehua noilla levähdyspaikoilla ja syötiin hapankorppuja.