Lue keskustelun säännöt.
Voiko suhde toimia jos ei halua tavata toisen lapsia?
16.10.2024 |
Miehelläni on kaksi lasta jotka tapaavat isäänsä epäsäännöllisesti, ovat silloin tällöin yökylässä ja tapaavat päiväseltään. Itselläni ei ole lapsia, olen vela.
Olemme olleet yhdessä reilun vuoden, emme asu yhdessä vaikka mies toivoisi. En ole tavannut lapsia koskaan, enkä halua. Minulla ei ole heitä mitään vastaan, eikä lapsia ylipäätään, mutta en ole itse koskaan halunnut mitään uusperhekuvioita ja ollut tästä miehelleni avoin. Työskentelen pienten lasten kanssa työkseni, mutta kouluikäistä lapsista minulla ei ole mitään kokemusta, saatikka lasten kanssa olemisesta jossei se ole ammatillista. Vapaa-ajallani en osaa edes kuvitella mitä ihmettä minä lasten kanssa tekisin, miten olisin ja koen ajatukseni todella vieraana.
Minua ei yhtään haittaa jos mies viettää lastensa kanssa aikaa, päinvastoin, toivoisin että tapaisi enemmän ja olisi heidän elämässään läsnä. En näe mitään syytä itseni olla, ja mies tästä on mielensä pahoittanut. Mies on itsekkin alkanut vieraantua lapsistaan, ja tämä on aiheuttanut riitoja välillämme. Sekä miehellä että lasten äidillä on eron jälkeen ollut useampia uusperhevirityksiä, enkä haluaisi olla osana tälläistä jatkumoa koska koen sen olevan lapsia kohtaan väärin että aikuiset ympärillä vaihtuvat jatkuvasti.
Kuinka tälläinen tilanne ratkeaa? En minä voi sormia napsauttamalla muuttua sellaiseksi ihmiseksi joka osaa olla luontevasti minulle epäluonnollisessa tilanteessa. Olen valmis pitämään oman asuntoni siihen asti että lapset ovat isoja ja tukemaan mieheni vanhemmuutta kaikilla tavoin paitsi olemalla läsnä.
Kommentit (78)
Tuohan on ihan ymmärrettävää ja on hienoa että ajattelet myös lapsia tässä.
Jos tänne laittaa avauksen, missä naisystävä haluaisi tutustua miehen lapsiin ja perustaa uusperheen, se lynkattaisi heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, joten en tiedä mitä kaikki muut on kirjoittaneet, mutta itse sanoisin, että tuo on mielestäni miestä kohtaan hiukan loukkaavaa, Tai ei ihan hiukankaan.
Se, että haluaa pysytellä kokonaan erossa miehen lapsista, ei edes naamaansa näytä, on kylmää käytöstä. Selittelet sitä nyt niin kovasti sillä, kuinka et osaa. Jos ihminen tahtoo, niin osaa kyllä. Lapset on ihan tavallisia ihmisiä.
Jos oikein perusteellisesti asiaa ajattelet, niin tiedät kyllä, mistä suhtautumisesi johtuu. Olet mustasukkainen miehesi menneisyydelle ja haluat osoittaa sen tällä tavalla pyyhkimällä sen pois omasta elämästäsi kokonaan. Mielenosoituksellisesti osoitat, kuinka sinä olet jotain omaa luokkaasi tässä asiassa, et halua olla osa kokoinaisuutta.
Mies kärsii asiasta. Aivan varmasti. Hänelle lapset ovat tärkeitä ja rakkaita, ja se, että sinä osoitat näin selkeästi, että et halua heitä nähdäkään, syö suhdettanne. Miehen on nyt elettävä kuin kahden tulen välissä. Mitä luulet lasten sinusta ajattelevan? Että sinä halveksit heidän olemassaoloanne? Luultavasti he kasvavat tähän mielikuvaan, ja sehän on aivan oikea. Hehän tietävät ihan varmasti, että isällä on naisyhstävä, mutta tämä ei näytä naamaansa, koska ei ole heistä tippaakaan kiinnosunut. Oletpa esimerkillinen aikuinen.
Jos ne lapset olisivat tehneet sinulle jotain pahaa, sen voisi jotenkin käsittää, mutta eivät ne ole.
Mutta jatka tavallasi. Asia tulee joka tapauksessa hiertämään välejänne aina vain enemmän sitä mukaa kun ne lapset kasvavat. Nyt ne on vielä helppo sinunkin sivuuttaa, mutta aika kuluu. Ennustan vaikeuksia, koska olen jo maailmaa nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, joten en tiedä mitä kaikki muut on kirjoittaneet, mutta itse sanoisin, että tuo on mielestäni miestä kohtaan hiukan loukkaavaa, Tai ei ihan hiukankaan.
Se, että haluaa pysytellä kokonaan erossa miehen lapsista, ei edes naamaansa näytä, on kylmää käytöstä. Selittelet sitä nyt niin kovasti sillä, kuinka et osaa. Jos ihminen tahtoo, niin osaa kyllä. Lapset on ihan tavallisia ihmisiä.
Jos oikein perusteellisesti asiaa ajattelet, niin tiedät kyllä, mistä suhtautumisesi johtuu. Olet mustasukkainen miehesi menneisyydelle ja haluat osoittaa sen tällä tavalla pyyhkimällä sen pois omasta elämästäsi kokonaan. Mielenosoituksellisesti osoitat, kuinka sinä olet jotain omaa luokkaasi tässä asiassa, et halua olla osa kokoinaisuutta.
Mies kärsii asiasta. Aivan varmasti. Hänelle lapset ovat tärkeitä ja rakkaita, ja se, että sinä oso
Voisin tavata lapsia kyllä, mutta en usko että osaisin viettää aikaa heidän kanssaan, tai että se olisi lapsille hyväksi. Heidän tulisi saada mielestäni viettää vähät aikansa isänsä kanssa keskenään.
En ole mustasukkainen mieheni entisestä elämästä, jos olisin niin olisin kai jotenkin sitä vastaan että mies viettää lastensa kanssa aikaa? En ole, toivoisin että viettäisi enemmänkin. Eikä mies todellakaan ole missään kahden tulen välissä, en vaadi häneltä mitään, en aikaa, sitoumuksia enkä ikinä laittamaan minua lasten edelle.
En ajattele lasten ajattelevan minusta yhtään mitään, eivät kai edes tiedä että olen olemassa? En todellakaan halveksi pieniä lapsia ja toivoisin heille tottakai kaikkea hyvää ja turvallista kasvuympäristöä.
Eivät lapset ole tehneet minulle tietenkään mitään pahaa, koen että isänsä on kun ei ota heistä mitään oikeaa vastuuta ja en halua olla sellaisessa kuviossa osallisena jossa lapsia ei kohdella oikein. Pystyn kuitenkin kumppanina hyväksymään miehen virheineen päivineen.
Miksi ihmeessä valitsit ylipäätään miehen jolla on pieniä huollettavia lapsia? Minä löysin miehen jonka tytär oli jo täys ikäinen ja muuttanut pois kotoa. Mitä sitten jos lasten äiti vaikka sairastuu ja lapset muuttavat kokonaan isälleen?
Ja edelliseen lisään vielä sen, että lasten molemmat vanhemmat ovat vaihtaneet kumppaneita kuin sukkia eronsa jälkeen, ja tästä syystä en koe että lapsille kannattaisi nyt esitellä yhtään ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä valitsit ylipäätään miehen jolla on pieniä huollettavia lapsia? Minä löysin miehen jonka tytär oli jo täys ikäinen ja muuttanut pois kotoa. Mitä sitten jos lasten äiti vaikka sairastuu ja lapset muuttavat kokonaan isälleen?
Tottakai sitten muuttavat. Sitten meidän suhde toimii niin että mies käy luonani kun ehtii, tottakai lapset menevät edellä.
Ei ihminen valitse kehen rakastuu.
-ap
Mä niin laittaisin sut ulkoruokintaan. Yksikään viritelmä ei ikinä menisi lasteni edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä niin laittaisin sut ulkoruokintaan. Yksikään viritelmä ei ikinä menisi lasteni edelle.
Ei minua tarvitse laittaa mihinkään, ihan itse osaan lähteä omaan asuntooni. Ja nimenomaan, ei minkään pitäisi mennä lasten edelle. Haluaisin että mies nimenomaan laittaa lapset etusijalle eikä laita heitä katselemaan enää yhtään uutta aikuista johon pitäisi tutustua.
Tån takia olen tyrmännyt kaikkien isukkien lähestymisyritykset. En halua olla muiden jälkikasvun kanssa tekemisissä. Nuo isukit unohtavat valitettavan usein mainita lapsistaan esim Tinder-profiilissaan. Muutenkin suorastaan tyrkyttävät itseään. En lämpene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne lapset on ihan ihmisiä siinä missä muutkin sukulaiset. Todella outoa käytöstä ap:lta.
Vierailija kirjoitti:
Ne lapset on ihan ihmisiä siinä missä muutkin sukulaiset. Todella outoa käytöstä ap:lta.
Eivät todellakaan ole. Miehen vanhemmat ja sisarukset ovat aikuisia ihmisiä joiden hyvinvoinnista mies ei ole vastuussa. Ja mieheni kohtelee vanhempiaan hyvin. Isänä hän sen sijaan on vastuussa lastensa hyvinvoinnista eikä hoida vastuutaan kovin hyvin. Se on minusta väärin, ja vielä enemmän olisi väärin jotain nuivia tätejä tutustuttaa lapsiin jotka hyvä kun tuntevat isäänsäkkään.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos koette, että miehen lapset ovat vain "yökylässä" teillä, on ongelma vakava. Miehesi asunto on hänen ja lasten koti. Siis isän ja lasten yhteinen koti. Ei siellä käydä missään yökylissä. Yökylässä käydään kavereilla ja isovanhemmilla.
Vierailija kirjoitti:
Jos koette, että miehen lapset ovat vain "yökylässä" teillä, on ongelma vakava. Miehesi asunto on hänen ja lasten koti. Siis isän ja lasten yhteinen koti. Ei siellä käydä missään yökylissä. Yökylässä käydään kavereilla ja isovanhemmilla.
Ei aavistustakaan miten mies asian kokee, tai lapset, mutta jos lapset viettävät miehellä kolme yötä vuodessa niin itselle se on kyläilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä miehen asunnossa ole lapsilla mitään omaisuutta, ei leluja eikä mitään tavaroita, niin paha sitä on kodiksi kutsua. Minä olen ostanut jotain kyniä ja pelejä.
-ap
Pysy ap kannassasi ja pidä pitkää etäisyyttä lapsiin. Avioeron kokeneet lapset voivat oirehtia monella tavalla ja miehen uudesta kumppanista tulee herkästi sylkykuppi, jota syytellään asioista. Siihen ei tarvitse suostua
Entä sitten jos lasten äiti vaikka alkoholisoituu, kuolee tai muuttaa ulkomaille uuden elämän perässä? Sinun on henkisesti varauduttava siihen että lapset saattavat muuttaa pysyvästi isälleen. Milloin sitten tapaatte? Pikaisesti miehen ruokatunnillako?
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten jos lasten äiti vaikka alkoholisoituu, kuolee tai muuttaa ulkomaille uuden elämän perässä? Sinun on henkisesti varauduttava siihen että lapset saattavat muuttaa pysyvästi isälleen. Milloin sitten tapaatte? Pikaisesti miehen ruokatunnillako?
Tämä nyt jo käytiin läpi, minulle olisi tottakai ihan ok jos lapset muuttaisivat isälleen. Tapailtaisiin silloin kun miehelle käy. Mutta jos mies ottaisi lapsista oikeasti vastuuta ja olisi isä heille, uskoisin että tilanne olisi minullekin helpompi lähestyä kun tälläinen epämääräisyys jossa nyt elämme.
Riippuu tästä lapsellisesta osapuolesta. Jos hänelle on etäisyys ok tai on itsekin etäinen lastensa kanssa, niin varmasti on toimii. Jos hän taas haluaisi lapset edes jossain määrin osaksi yhteistä eloanne ja on heidän kanssa muutenkin läheinen, niin haasteita voi suhteeseen tulla.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tästä lapsellisesta osapuolesta. Jos hänelle on etäisyys ok tai on itsekin etäinen lastensa kanssa, niin varmasti on toimii. Jos hän taas haluaisi lapset edes jossain määrin osaksi yhteistä eloanne ja on heidän kanssa muutenkin läheinen, niin haasteita voi suhteeseen tulla.
Nokun ei ole läheinen, tapaa harvakseltaan mutta silti olettaa että minä olisin noissa vähissäkin mukana.
Se on ihan ok jos ei halua. Käyttämämme termit kuitenkin paljastavat mistä on kyse.
Sinä käytit termejä mies ja poikaystävä. Minä käytin termiä kumppani. Eli joku kevyt tapailusuhde varmasti onnistuu, mutta kumppanuus ei. Ei vain ole mahdollista olla kumppani olematta kiinteä osa toisen elämää.