Mikä on se "paha päivä", jota varten säästöt ovat olemassa?
Ja jota jokaisen kunnon kansalaisen ja yhteiskuntaykän pitäisi pelätä kehdosta asti?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on oikeastaan hyviä päiviä varten säästöjä. Haaveilen jääväni vuosiksi pois töistä ja nauttimaan elämästä. Samalla säästöt toimivat myös pahaa päivää varten, jos tulee jotain yllättäviä menoja, menee työkyky tai muuta, niin ei jää ainakaan rahasta kiinni eläminen.
Mulla sama juttu. Haluan oppia laulamaan, ja ilman säästöjä se ei onnistuisi koska olen pienituloinen ja laadukas yksityisopetus on kallista. (Tai ehkä se onnistuisikin Youtube-videoiden yms. avulla, mutta kehitys olisi varmasti paljon hitaampaa kuin nyt kun saan rautaisen ammattilaisen apua.)
En minä ainakaan oppinut kotona laulamalla. Kehitys on ollut huimaa, kun olen käynyt yksityisellä laulutunnila. Vaan hintakin on 68€/h. Vaan haaveita ja niiden toteuttamista minä olen rahaa säästänyt.
Vierailija kirjoitti:
Se "paha päivä" on olemassa vain teoriassa ja periaatteellisella tasolla. Oikeasti se päivä ei konkreettisesti koskaan tule. Tämä ei ole säästämisvastainen kommentti, vaan enemmän vain realismia. Ihminen tuppaa kuolemaan vanhuuteen ennen tuota päivää. Perilliset sen sitten törsäilevät ja moni heistä itse säästää sitten yhtä lailla. Irwin Goodmanin sanoin: miksi turhaa mammonaa on koota päälle maan, kun joku toinen kuitenkin sen ryyppää aikanaan. Juodaan kaikki nyt ja juokoot toiset omiaan.
No ei kyllä ole mitenkään harvinaista että säästöjään tarvitsee jossain elämän vaiheessa.
Minulla on jo tili ulkomaalaiseen pankkiin, jonne minua ei helposti voi jäljitellä. Tätä en avaa sen kummemmin. Suoritin äsken Maisterin tutkinnon toki ei suomessa (mutta suomi kustansi opinnot, europpalaisessa yliopistossa). En ole käytettävisstä suomen työmarkkinoilla, koska sain jo hyvä palkkaisen työn täällä ulkomailla. Suosittelen KAIKILLE; hankkikaa koulutus ulkomailta ja JÄÄKÄÄ SINNE
Vierailija kirjoitti:
Mulla se paha päivä oli isän kuolema. Sen jälkeen olin täysin työkyvytön, enkä mitenkään olisi voinut saada kuukausia sairauslomaa. Onneksi oli säästöjä, joilla pystyin jäämään muutamaksi kuukaudeksi palkattomalle. Hoidin yksin koko asunnon tyhjennyksen ja kuolinpesän kaikki asiat myös suuren surun ja shokin vallassa. Onneksi oli rahaa, en olisi selvinnyt siitä muuten.
Minä jatkoin töitä ja siinä ohessa hoidin kaiken tuon muun. Juurikin tästä kysymys.
No vaikka syöpä, oma tai puolison (tai varmaan lapsenkin, en tiedä saako silloin jotain erityistä tukea). Vaikka hoidot ja lääkkeet ja esim. Kela-taksi ovat edullisia, niin kyllä niitä kuluja kertyy samaan aikaan kun palkkatuloista siirrytäänkin vain sairauspäivärahalle. Ja jos sairastut esim. syksyllä, niin uusi lääkkeiden ja taksien yms. korvauskausi alkaakin jo heti vuoden alusta, ts. syksyn maksat pitkälti omasta pussista ja tammikuusta eteenpäinkin taas aina maksukattojen täyttymiseen asti...
Vierailija kirjoitti:
Minulla on jo tili ulkomaalaiseen pankkiin, jonne minua ei helposti voi jäljitellä. Tätä en avaa sen kummemmin. Suoritin äsken Maisterin tutkinnon toki ei suomessa (mutta suomi kustansi opinnot, europpalaisessa yliopistossa). En ole käytettävisstä suomen työmarkkinoilla, koska sain jo hyvä palkkaisen työn täällä ulkomailla. Suosittelen KAIKILLE; hankkikaa koulutus ulkomailta ja JÄÄKÄÄ SINNE
Ja tulkaa sen jälkeen avautumaan vauvapalstalle. Niinkö?
Jos se olisi vaikka sellainen päivä jolloin tulot jostakin syystä loppuu.
Jos vaikka töitä ei saisi tai ei pystyisi tekemään niin mukavampi elellä kun on jotain säästössä. Toinen vaihtoehto on eläköityä ennen virallista eläkettä.
Pitäisikö säästämisellä olla joku selvä tarkoitus? Olen testamentannut omaisuuteni hyvään tarkoitukseen, joten en venytä senttiä turhaan vaikken koskaan tarvitsisi säästöjäni enkä pääsisi itse nauttimaan niistä muutenkaan.
Huomenna pomo tuumaa. Se ois pulju kiinni. Palkkaa ei ole maksettu ja joudut anomaan sitä palkkaturvasta. Jotain kämpästä hajoaa. Lämmityskaudella joudut laittamaan jotain tuhansien eurojen arvoista jotta koti lämpiää. Vastaavasti jollain hajoaa pesukone, auto ja luotot ovatkin tapissa. Yhtäkkiä normi 2000 euron kuukausi maksaakin 9000 euroa.
Mut no tuo vielä sähköisesti.
Muutama kaapeli merestä katki niin yhteydet pätkii ja jumiin. Et saa polttoainetta, et ruokaa. Ehkä huomenna, ehkä tänään. Kortilla maksaminen on tuurista kiinni kaksi viikkoa.
Köyhällä ei ole noita huolia, kun ei ole mistä moisia summia säästää. Jos tässä kuussa jää satanen yli, se menee seuraavassa. Luottopuolella aina pieni velka jota makselee jos ei muuta.
Sitten nämä "pahan päivän varalle" säästäneet vinkuu, kun eivät saa toimeentulotukea, kun jäävät työttömäksi. Eivät ymmärrä, että se on nyt se paha päivä, jonka varalle on säästetty.
Säästä hyvän päivän varalle, jossa sinulla on mahdollisuus tienata lisää rahaa. Rikkaalla ja fiksulla on vain hyviä päiviä.
Minulta pamahti tietokone. Ei kun vaan säästöistä rahaa tilille ja uutta ostamaan sen sijaan, että syön makaronia seuraavan pari kuukautta ollen ilman konetta.
Eli ihan arkipäivän yllättäviin rahanmenoihin.
Kun joutuu muuttamaan, tietty jouduin hakemaan lainaa, mutta se pienikin säästö helpotti.
Työkyvyttömyys. Eläkkeestä ei silti voi kuin haaveilla. Onneksi tiesin tämän päivän koittavan jo kauan sitten ja osasin varautua. En kadehdi niitä, jotka joutuvat samaan tilanteeseen varautumatta.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys, konkurssi, vakava sairaus, kuolema, vesivahinko jne. Pienessä mitassa auto, läppäri , puhelin, silmälasit tai pesukone hajoaa.
Saa säästää hyvänkin päivän varalle.
En nyt yritä sanoa, että säästäminen on huono asia. Aloitan itse kun pääsen hittoon tästä maakunnasta ja saan töitä. Mutta se mitä sanon on, että mielestäni normaalilla ihmisellä on varaa ostaa esim. pesukone. Minulla on monta kriteeriä pesukoneelle: pitää olla 1600 rpm, mutta jos ei muuta ole tarjolla niin 1400 menettelee myös. Pitää olla kuivausominaisuus, tyylikäs ulkonäkö, edestä täytettävä... mutta jos pesukoneeni hajoaisi yllättäen eikä olisi takuuta, niin ensinnäkin ottaisin tietysti yhteyden vakuutusyhtiöön. Sitten ostaisin jonkun parempi kuin ei mitään-pesukoneen ja jatkaisin elämää. Myöhemmin vaihtaisin siihen kriteereideni mukaiseen. Ihmettelen miten moni on unohtanut aivan totaalisesti kotivakuutuksen olemassaolon???? Ei se kata 100 % summasta eikä edes 90 %, mutta kyllä se jotain auttaa. Jatkan kohta.
Vierailija kirjoitti:
Se "paha päivä" on olemassa vain teoriassa ja periaatteellisella tasolla. Oikeasti se päivä ei konkreettisesti koskaan tule. Tämä ei ole säästämisvastainen kommentti, vaan enemmän vain realismia. Ihminen tuppaa kuolemaan vanhuuteen ennen tuota päivää. Perilliset sen sitten törsäilevät ja moni heistä itse säästää sitten yhtä lailla. Irwin Goodmanin sanoin: miksi turhaa mammonaa on koota päälle maan, kun joku toinen kuitenkin sen ryyppää aikanaan. Juodaan kaikki nyt ja juokoot toiset omiaan.
Melkoisen pieni on elämänkokemuksesi, jos ajattelet että paha päivä ei koskaan tule..
Vierailija kirjoitti:
Minulta pamahti tietokone. Ei kun vaan säästöistä rahaa tilille ja uutta ostamaan sen sijaan, että syön makaronia seuraavan pari kuukautta ollen ilman konetta.
Eli ihan arkipäivän yllättäviin rahanmenoihin.
Niin, tietysti olisit voinut ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön.
Työttömyys, vaikea sairastuminen varsinkin työikäisenä puolison kuolema yms. Meillä on osakesalkku ja rahaa säästössä.