Lapsiperheiden siisteys/likaisuus, sokeutuvat omalle käytökselleen ja elämälleen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ole ollut koskaan likaista, sotkut siivotaan samantien. Sekaista kylläkin aika usein. Joka päivä imuroidaan ja vähintää kerran viikossa pestään lattiat ja tampataan matot + pyyhitään pölyt. Käsiä pestään joka välissä, aina on puhtaat vaatteet ja ruoan valmistuksessa ja syödessä ollaan hygieenisiä. Ei se ole sen kummempaa lasten kanssa, kuin ilmankaan. 

Pari kertaa olen törmännyt tällaiseen kuvailemaanne saastaisuuteen uusissa tuttavuuksissa, mutta tapaamiset ovatkin jääneet siihen yhteee. Ystäväpiirinsä voi nääs valita itse. Minun ystäväni ovat ihan normaaleja, siistejä ihmisiä, joidenka lapset osaavat käyttäytyä fiksusti.

Ei ole normaalia imuroida joka päivä 

On. Ei toki imuroida nurkasta nurkkaanjoka kerta, mutta eteinen, keittiö, käytävä jne leivänmurut ja koirankarvat niin, ettei pääse kertymään. 

Lapsiperhe tekee asiat omaa itseään varten. Sen tehtävänä ei ole järjestää esityksiä ulkopuolisille.

 

Ei ole mikään ideaali tai elämän tarkoitus olla steriili vanhapiika. Elämä tapahtuu ainostaan elämällä.

Jos kotona on liian puhdasta, lapsen vastustuskyky eri pöpöille ei pääse kasvamaan? 

Päivittäinen imurointi tosiaan pitää kodin siistinä.

Mutta kun muistelen omaakin lapsuuttani 70-luvulla, niin kerran viikossa imuroitiin, vaikka meillä oli kissa, joka levitti kissankarvoja. Lattiat pestiin ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Sama kissa, joka samosi ulkona itsekseen, tuli illalla sänkyyn nukkumaan eikä silloin ajateltu sen olevan epähygienistä. (Nyt jälkeenpäin kyllä.)

Tuttavaperheen äiti, joka oli kotiäiti, imuroi asunnon päivittäin. Hänellä oli siihen aikaa ja energiaa.

Vierailija kirjoitti:

Itseä häiritsee eniten se lasten osallistuminen ruuanlaittoon ja leipomiseen ja niitä sitten tarjoillaan vieraille, "yksi lipaisu vaan, eihä se nyt ketään haittaa". Juu ei kiitos en haluaisi kenenkään kuolaa leivonnaisiin..tai että siihen leivontaan on käytetty kapustoja ja kulhoja jotka pyörineet lattioilla lasten tahmakäsissä ja lattian muruissa, yök.

Oletko kenties vieraana ollut kyyläämässä kun noin hyvin tiedät? Ei meillä ikinä kokattu likaisilla astioilla, nuoleskeltu ja kädet pestiin. Silloin ei härvätty mitään  muuta jos halusi osallistua. Yhtään räkäisenä tai muuten kipeänä en päästänyt mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kaverin luona lapsi ottaa kahvipöydästä keksin, maistaa, laittaa takaisin, ottaa toisen, haukkaa palan, laittaa takaisin, nuolee sormiaan, pyörittelee niitä seuraavaksi karkkikulhossa, ottaa muutaman, laittaa suuhun, ottaa lisää jne. Äitinsä myhäilee vieressä kun onhan lapsi niin kertakaikkisen vekkuli, eikö olekin.

Toisaalta tässä pysyy aika hoikkana, kun jää herkut kyläilyillä maistamatta.

Tämäkin kertoo enemmän äidistä kuin lapsesta. Kyllä lasta pitää opettaa käyttäytymään eri tilanteissa. Joskus on ollut vieraana samantyyppinen lapsi, mutta hän on kyllä heti saanut minulta ohjeet, miten käyttäydytään. Ei kaikenlaista käyttäytymistä tarvitse sallia. 

Meillä on ollut aina siistiä ja tavarat järjestyksessä. Mulle puhdas koti tarkoittaa sekä pintojen puhtautta että tavarat omille paikoillaan. Ennen lasta puhtaan kodin ylläpito oli helpompaa ja ehdin mm. mankeloida aina lakanat. Kun lapsi syntyi ja sormiruokaili, availi kaikki laatikot ja kiipeili kaikkialle, iltaisin oli työläämpää laittaa koti kuntoon, mutta joka ilta niin silti tehtiin. 

Nyt suurinta sotkua aiheuttaa koiran j lapsen kengistä tuleva hiekka eteisessä (imuroidana joka päivä) ja lapsen askartelusta tulevat glitter, paperiroska ja kynäsilppujätteet pöydän alla. 

Miehen kanssa siivotaan vuoroiltoina 40 min (toinen lenkillä koiran kanssa) ja joka lauantai 2 tuntia. Illalla ehtii siivota keittiön, imuroida eteisen,  tyhjätä ja täyttää astianpesukoneen, viikata koneellisen pyykkiä, pestä vessan ja tehdä jonkun muun pikkuhomman. Tällä tavalla jo pysyy normaali siivoustaso yllä. 

Tosi monessa kaveriperheessä on sotkuista enkä voisi koskaan asua sellaisessa sotkussa ja laissa, mutta mua ei haittaa yhtään vierailla heillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Osaan, mutta pointti oli se, ettei kauheasti innosta siivota toisten jätöksiä oman kylpyhuoneen lattialta. Enää en ole kyseistä perhettä kutsunutkaan vaan ollaan ystävän kanssa nähty muualla".

 

Tietääkö "ystäväsi", että inhoat hänen lapsiaan. Aika kummallinen ystävyys.

Sinulla on mennyt nyt tunteisiin. Inhoan sotkua enkä todellakaan halua siistiin kylpyhuoneeseeni ripuliroiskeita seinille ja pitkin lattioita.

Miten se oikein pesi jos roiskui seinille ja pitkin lattiaa? Kovalla paineella pyydystäen karkailevaa taaperoa?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina kun menee kaverilla käymään, ei tarvitse ottaa kuin muutama askel niin sukat ovat jo ihan tahmaiset. Siitä melusta puhumattakaan. Kaveri on vaan että ihanaa, kun meidän lapsista lähtee ääntä, ovat niin voimakastahtoisia persoonia! Ja minulla soi korvat koko loppuillan. Ei tee kovin usein siellä mieli vierailla. Luojan kiitos olen lapseton.

 

Lapset ovat pieniä vain hetken.

Lapsettomuus on loppuiän ratkaisu.

 

Niin onkin. Siksi olenkin pysynyt lapsettomana.

Niin, jokaisen oma valinta.. Meillä on neljä lasta (olen siis myös ollut lapseton aikanani) ja olihan se kivaa lapsettomana keskittyä vain itseensä. Nyt lapsellisena minusta on ihanaa seurata lasten kasvua ja kehitystä; olen kehittynyt ihmis

Surullista, että et kyennyt ihmisenä kehittymään muuten, kuin tekemällä lapsia ja heidän kauttaan. Normaalit ihmiset kehittyvät elämänsä aikana muutenkin, mutta he eivät keskitykään vain itseensä, niinkuin sinä kerroit tehneesi.

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperhe tekee asiat omaa itseään varten. Sen tehtävänä ei ole järjestää esityksiä ulkopuolisille.

 

Ei ole mikään ideaali tai elämän tarkoitus olla steriili vanhapiika. Elämä tapahtuu ainostaan elämällä.

Steriili vanhapiika?

Mitä sinulla on sotkua ihmetteleviä ihmisiä vastaan, oli näillä lapsia tai ei?

Lapsia tai ei, muiden sotkut ällöttää aina. Ei siis päde pelkästään lapsiperheisiin.

Meillä on lapsiperhe- ja lemmikkikoti. Molemmat teemme miehen kanssa vuorotöitä ja sen lisäksi lapsilla on paljon harrastuksia ja meillä paljon kuskaamista. Kotona oloaika on minimaalista ja senkin ajan käyttää ruoanlaittoon, tiskeihin ja pyykinpesuun. Imuroin alakerran 3 kertaa viikossa, vaatisi päivittäisen imuroinnin että olisi siistiä ja yläkerran kerran viikossa, sen voisi tuplata niin siistiä olisi.

Pöytätasot ovat jatkuvasti täynnä tavaraa. Kissanhiekkaa on pitkin eteisen lattioita sekä tietysti vessan. Lapsilla on omituinen tyyli, että reput ja takit ja kaikki heitetään pitkin lattioita kun koulusta tullaan ja laitetaan paikalleen vasta kun me aikuiset huomaamme ja käskemme. Lapset osallistuvat kotitöihin, mutta silti kotimme ei vaan pysy niin siistinä kun haluaisin. Teini huone on aina kuin pommin jäljiltä, olen alkanut välttelemään sitä kun en jaksa jatkuvasti olla kiukkuinen.

Yllätysvieraita en meille ota, mutta jos tiedän jonkun tulevan kylään, huolehdin aina että keittiöt ja vessat on siistejä ja raikkaan tuoksuisia. Ikkunat jäävät kyllä pesemättä kyläilyjen takia, joten sormen-ja kuononjälkiä niissä riittää. Tähän omaan sotkuun todellakin tottuu ja varmasti tulevaisuudessa kun lapset on isompia tai muuttaneet pois, mietin kauhulla miten kehtasin ikinä kutsua ketään meille kylään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut aina siistiä ja tavarat järjestyksessä. Mulle puhdas koti tarkoittaa sekä pintojen puhtautta että tavarat omille paikoillaan. Ennen lasta puhtaan kodin ylläpito oli helpompaa ja ehdin mm. mankeloida aina lakanat. Kun lapsi syntyi ja sormiruokaili, availi kaikki laatikot ja kiipeili kaikkialle, iltaisin oli työläämpää laittaa koti kuntoon, mutta joka ilta niin silti tehtiin. 

Nyt suurinta sotkua aiheuttaa koiran j lapsen kengistä tuleva hiekka eteisessä (imuroidana joka päivä) ja lapsen askartelusta tulevat glitter, paperiroska ja kynäsilppujätteet pöydän alla. 

Miehen kanssa siivotaan vuoroiltoina 40 min (toinen lenkillä koiran kanssa) ja joka lauantai 2 tuntia. Illalla ehtii siivota keittiön, imuroida eteisen,  tyhjätä ja täyttää astianpesukoneen, viikata koneellisen pyykkiä, pestä vessan ja tehdä jonkun muun pikkuhomman. Tällä tavalla jo pysyy normaali siivoustaso yllä. 

Tosi monessa

Ostakaa robotti-imuri! Säästätte paljon aikaa.

Oli meilläkin sekaista kun oli 4 lasta kotona, mutta likaista - ei ikinä!

Sen verran vain mitä viikon mittaan ehti tulemaan, lauantaisin siivottiin (ja siivotaan yhä kaksistaan) koko talo. Viikollakin keittiö päivittäin, vessat tarvittaessa jo ennen lauantaita. 

Emme viihdy liassa

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperhe tekee asiat omaa itseään varten. Sen tehtävänä ei ole järjestää esityksiä ulkopuolisille.

 

Ei ole mikään ideaali tai elämän tarkoitus olla steriili vanhapiika. Elämä tapahtuu ainostaan elämällä.

Kuka täällä on sanonut olevansa vanhapiika?

Nämä nimittelemäsi ihmiset voivat olla paljon onnellisempia puhtaassa kodissaan kuin sinä, joka arvostelet toisia sen perusteella, onko heillä lapsia tai puolisoa vaiko ei.

Vierailija kirjoitti:

Lapsiperhe tekee asiat omaa itseään varten. Sen tehtävänä ei ole järjestää esityksiä ulkopuolisille.

 

Ei ole mikään ideaali tai elämän tarkoitus olla steriili vanhapiika. Elämä tapahtuu ainostaan elämällä.

Elää voi myös ilman sotkua ja epäjärjestystä.

Ja oikein hyvin myös ilman lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun kaveri lapsineen kyläilee sun luona, ja lapselle tulee ripulit housuun. Ei muuta kuin suihkuun persettä pesemään. Kiva sotkea mun suihkun lattia, oikein kiva mennä sinne aamulla suihkuun seisomaan.

Olishan tuossa ollut sekin mahdollisuus, että olisit pessyt sen lattian välissä.

Eiköhän se pesu ja desinfiointi olisi ollut sen äiti-ihmisen tehtävä.

Heh. Just kun neuvolassa juttelivat, että ei haittaa vaikkei koti ole nyt aina putipuhdas, oma jaksaminen kannattaa kohdistaa niihin kahteen pieneen lapseen. Pieni sottaisuus ja kodin räjähdys vähän niinkuin kuuluu tähän elämänvaiheeseen. Täysi elämänhallinnan menetys ja epähygieenisyys (ulosteet sohvalla jne) on sitten asia erikseen. 

Semmoset kivat vanhempien syyllistykset taas tähän aamuun 😄 

Vierailija kirjoitti:

Heh. Just kun neuvolassa juttelivat, että ei haittaa vaikkei koti ole nyt aina putipuhdas, oma jaksaminen kannattaa kohdistaa niihin kahteen pieneen lapseen. Pieni sottaisuus ja kodin räjähdys vähän niinkuin kuuluu tähän elämänvaiheeseen. Täysi elämänhallinnan menetys ja epähygieenisyys (ulosteet sohvalla jne) on sitten asia erikseen. 

Semmoset kivat vanhempien syyllistykset taas tähän aamuun 😄 

Miten ne voi neuvolassa sanella, millainen ihmisen koti saa kussakin elämänvaiheessa olla ja millainen ei? Siistissä ja puhtaassa kodissa ei siis saa asua, koska neuvolantäti sanoo?

Meillä on välillä vähän kaoottista. Mutta ei koskaan niin sotkuista, etteikö sitä saisi 15-20min siivouksella hoidettua.

Mutta en mitenkään pysty ymmärtämään koululaisten tapaa jättää kengät suoraan kulkureitille, takki lattialle eteiseen ja reppu levälleen olkkariin. Pienestä asti on opetettu, miten tavarat laitetaan, kun tullaan kotiin. Jotenkin nyt kymmenen vuoden korvalla se on täysin unohtunut ja joka ikinen päivä joutuu huomattaamaam. Huoh.