Lue keskustelun säännöt.
Lapsiperheiden siisteys/likaisuus, sokeutuvat omalle käytökselleen ja elämälleen
12.10.2024 |
Vähän provosoiva aloitus, mutta näitä asioita mietin aina kun käyn lapsiperheellä kylässä tai muuten näen heitä.
Lapsiperheen koti ei tietenkään voi olla koskaan putipuhdas. Osaako joku lapsensa jo aikuiseksi kasvattanut sanoa nyt jälkikäteen, että sokeuduitteko sille kotinne likaisuudelle lapsiarjessa?
Usein lasten tulon myötä koti on ollut likainen senkin jälkeen, kun se on heidän sanojensa mukaan vieraita varten jynssätty. En uskalla enää istahtaa huoletta heidän sohvalleen, kun olen muutaman kerran istunut ruoan tähteisiin tai pissaan/ulosteeseen. Tai kun lapsi syö tiputellen ruokaa maahan. Tippuneet muruset jätetään sinne maahan, "pianhan imuroidaan kuitenkin", ja sitten ne muruset kulkeutuvat jalkapohjien mukana ympäri kotia. Kun lapsiperhe tulee kylään, niin he tuovat mukanaan sen likaisuuden vaatteissaan. Ja sitten minä rapsuttelen kuivunutta pilttiä pois matostani, tai pyyhin likaisia kädenjälkiä ikkunoistani.
Enkä ole mikään siisteysfriikki, päinvastoin, kotini on aika siivoton. Erona, että täällä sotkuna on paksu pölykuorrutus sekä vaatteita ja tavaroita siellä täällä, ei räkää sohvassa tai epämääräisiä vesilammikoita maassa.
Kommentit (197)
Ei meillä ole ollut koskaan likaista, sotkut siivotaan samantien. Sekaista kylläkin aika usein. Joka päivä imuroidaan ja vähintää kerran viikossa pestään lattiat ja tampataan matot + pyyhitään pölyt. Käsiä pestään joka välissä, aina on puhtaat vaatteet ja ruoan valmistuksessa ja syödessä ollaan hygieenisiä. Ei se ole sen kummempaa lasten kanssa, kuin ilmankaan.
Pari kertaa olen törmännyt tällaiseen kuvailemaanne saastaisuuteen uusissa tuttavuuksissa, mutta tapaamiset ovatkin jääneet siihen yhteee. Ystäväpiirinsä voi nääs valita itse. Minun ystäväni ovat ihan normaaleja, siistejä ihmisiä, joidenka lapset osaavat käyttäytyä fiksusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä kahvipöydässä on ollut täysi-ikäinen lapseton pitkillä geeli/tekokynsillä varustettu naisihminen, joka ei pessyt käsiään käytyään ensin vessassa (veti vain vessan). Siirtyi siitä kahvipöytään valkkailemaan itselleen sopivaa korvapuustia, niitä lähmäisillä käsillään läppien ja pyöritellen pohjia tarkistaen.
Ei tehnyt mieli niitä siitä enää ottaa. Korvapuustit menivät jäteastiaan kahvihetken jälkeen.
Huonosti keksitty, tätiseni.
Lapset oli pieniä. Kaikki ruoka syötiin keittiössä. Ja taaperoita putsattiin ensimmäisenä naama ja kädet. Jos vaatteet olivat tahraantuneet se lähti samalla pyykkiin. Sen jälkeen vasta siistin keittiön.
Lelut iltatoimena laatikkoon. Mut ei meilläkään kaikki tiptop ollut järjestyksessä.
Kävin katsomassa asuntoa, jossa asui nuori pari pienen lapsen kanssa.
Kahdelle aikuiselle voi se siisteys tuottaa vaikeuksia. En kuitenkaan likaa pelännyt ja otin asunnon.
Pelkkiä ovia pestessä vaihdoin veden kolme kertaa. Siis ihan pikku juttu syödä keittiössä ja putsata ne kädet. Niin ei ole lattiasta metrin säteellä ruokavana.
Kaikki tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole ollut koskaan likaista, sotkut siivotaan samantien. Sekaista kylläkin aika usein. Joka päivä imuroidaan ja vähintää kerran viikossa pestään lattiat ja tampataan matot + pyyhitään pölyt. Käsiä pestään joka välissä, aina on puhtaat vaatteet ja ruoan valmistuksessa ja syödessä ollaan hygieenisiä. Ei se ole sen kummempaa lasten kanssa, kuin ilmankaan.
Pari kertaa olen törmännyt tällaiseen kuvailemaanne saastaisuuteen uusissa tuttavuuksissa, mutta tapaamiset ovatkin jääneet siihen yhteee. Ystäväpiirinsä voi nääs valita itse. Minun ystäväni ovat ihan normaaleja, siistejä ihmisiä, joidenka lapset osaavat käyttäytyä fiksusti.
Ei ole normaalia imuroida joka päivä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs kun kaveri lapsineen kyläilee sun luona, ja lapselle tulee ripulit housuun. Ei muuta kuin suihkuun persettä pesemään. Kiva sotkea mun suihkun lattia, oikein kiva mennä sinne aamulla suihkuun seisomaan.
Olishan tuossa ollut sekin mahdollisuus, että olisit pessyt sen lattian välissä.
Ihanaa, ensin tulee joku sotkuinen ja meluisa lapsiperhe kylään ja sen jälkeen saat viettää illan pesemässä kylpyhuonetta ripulista.
Vähän liioittelun makua sanon ma. Siellä viemärissähän ne ripulit on eikä lattialla. Sen lattian saa putsattua, kun suihkuttaa siihen lattialle jotain desinfioivaa pesuainetta ja antaa hetken vaikuttaa ennenkuin huuhtoo pois. Varmaan 5
No isompi sotkuhan siitä pöntöllä bideesuihkun kanssa ripulien pesutaistelussa olis tullu kuin suihkussa, missä on enemmän tilaa.
Tai toisaalta jos olis jollain kosteuspyyhkeillä alkanu sitä ripulipyllyä pyyhkimään, enemmän siitäkin olis sotkua tullu kuin suihkussa pesten.
Olisit vaan onnellinen että käyttivät nimenomaan suihkua eikä mitään muuta tapaa pyllyn putsaukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä häiritsee eniten se lasten osallistuminen ruuanlaittoon ja leipomiseen ja niitä sitten tarjoillaan vieraille, "yksi lipaisu vaan, eihä se nyt ketään haittaa". Juu ei kiitos en haluaisi kenenkään kuolaa leivonnaisiin..tai että siihen leivontaan on käytetty kapustoja ja kulhoja jotka pyörineet lattioilla lasten tahmakäsissä ja lattian muruissa, yök.
En nyt kyllä ymmärrä, miten ne leivontakulhot ja -lastat päätyisivät lattialle lasten kanssa leipoessa. Tai että lapset nuoleskelisivat mitään. (Muuten, mistä tiedät, etteivät aikuiset nuoleskele lastoja leipoessaan? Vai onko se ällöttävää vain, kun lapset nuolevat?)
Etkö ole koskaan nähnyt kun pikkulapset tyhjentää keittiön kaappeja lattialle? Sieltä lähtee kaikki mistä vaan saa otteen. Sitten lapsi saa "leikkiä" niillä sen aikaa että äiti
No se vaihe kestää muutaman kuukauden. Sen ikäiset lapset jotka osallistuu jo leivontaan, ei enää pyörittele kulhoja pitkin lattioita.
Vierailija kirjoitti:
"En uskalla enää istahtaa huoletta heidän sohvalleen, kun olen muutaman kerran istunut ruoan tähteisiin tai pissaan/ulosteeseen."
Luin vasta ensimmäisen sivun, ja olen pöyristynyt. Minä en ole koskaan oikein jaksanut siivota samalla tavalla kuin monet tutut joiden koti on tip top, mutta ei mun lapset ole koskaan kusseet ja paskoneet sohville tai pikkulapset sotkenneet sohvaa ruokaan. Ja lapsille oli oma laatikko, alimmainen, keittiössä jossa oli heitä varten muovikippoja jne. joilla oli lupa leikkiä ja levittää laatikosta lattialle, muihin laatikoihin eivät koskeneet koskaan. En ikinä kuuna kullan valkeana antaisi lasten levittää lattialle astioita joita käytän ruuan valmistuksessa. Eikä lapset ole olleet auttamassa minkään tekemisessä jota itse syödään tai tarjoillaan vieraille. Jos osallistuvat leivontaan, heidän tekeleensä syövät he itse, tai ei kukaan.
Kun mun lapset oli pieniä, niille syötettiin ruoka niin pitkään että oppi
No sama. Ja olen pitänyt itseäni melko sotkuisena ihmisenä, eikä meillä todellakaan ole tiptop siistiä juuri koskaan. Mutta ei meillä nyt herranen aika koskaan ole mitään ulostetta tai ruuantähteitä sohvalla, paitsi sen kerran kun lapsella oli yrjötauti ja oksensi siihen.. silloinkin säntäsin kyllä ostamaan tekstiilipesurin välittömästi, että saadaan sohva pelastettua. Sormiruokaa lapset söi aikanaan ja siitä tietysti tuli sotku, mutta se sitten siivottiin. Koira oli tehokas lattian kanssa, mutta pitihän se koirankin jälkeen pyyhkiä... Ikinä ei ole ollut niin puhdas keittiön lattia kuin silloin kun se pestiin päivittäin. Ja lapset levitteli just niitä ei käytössä olevia astioita, jotka kyllä pestiin sitten jos niille tulikin käyttöä. Ja vieraille ei todellakaan ole tarjottu lasten tekemiä leivonnaisia ennen kuin nyt, kun ovat jo kouluiässä ja osaavat pestä kätensä ja olla nuolematta taikinaa kesken kaiken.
Koirankarvat myönnän, niitä meillä on loputtomasti, ja lasten ja aikuistenkin tavarat siellä sun täällä ja tiskitkin kasautuu välillä vuoreksi. Robotti-imuri kuitenkin imuroi ja pyyhkii lattiat päivittäin ja pölytkin pyyhitään ihan säännöllisesti. Tuulikaappi on vähän murheenkryyni, siellä on aina hiekkaa lattialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vieraillut monissa lapsiperheissä, enkä ole kyllä koskaan törmännyt siihen että olisi ulostetta tai virtsaa pitkin poikin?!!!
Sekaista toki, mutta niin oli sitten meilläkin lasten hankinnan jälkeen. Kaksi kertaa muistan, että unohdin pissa vaipan lattialle. Keittiön pidin kuitenkin aina siistinä.
Usein sitten tehtiin muiden äiti ystävien kanssa niin, että kun mentiin kyläilemään puolin ja toisin viikattiin pyykkiä, tai muuta pientä arjen askaretta yhdessä. En olisi lähtenyt arvostelemaan ketään, ellei se sotkuisuus ja lika selkeästi johtunut jostain välinpitämöttömyydestä yms.
Joo en minäkään, kuulostaa todella kummalliselle.
Itse voin ihan myöntää että meillä oli ennen lapsia nuorina opiskelijoina suorastaan sotkuisempaa kuin lapsiperheenä, sitä ei vaan tullut välitettyä siitä siisteydestä niin. Lasten myötä se tuntuu tärkeämmälle, ja nyt varsinkin kun lapset on kasvanut sen sotkuisimman taaperoajan ohi ja koti on riittävän tilava ja järkevästi suunniteltu, meillä on siistimpää kuin ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap halusit tehdä tämän "vähän provosoivan" aloituksen?
Ihmetteletkö asiaa aivan tosissasi?
Olet aikatavalla elämästä vieraantunut, jos tosissasi kyselet tuollaista.
Tottakai huusholli on normaalisti siistimmässä kunnossa aikuistaloudessa kuin pikkulapsiperheessä.
Vaikka ei se aina näinkään ole. Olen työni puolesta vieraillut aikuistalouksissa, missä on todella likaista ja sotkusta, sängyt petaamattomina ja tiskipöytä täynnä astioita ja roskat haisevat nurkissa.
Itselläni ei koskaan ole ollut niin siivotonta, vaikka minullakin oli aikoinaan kolme pientä lasta ja lasten ikäerot olivat pienet. Lapsista tulee ääntä, sotkua ja epäjärjestystä, mutta ko aika menee nopeasti ohi.
Onko aloituksesi taustalla kuitenkin epävarmuus tästä "lapsettomuusvalinnastasi"?
Etkö kuitenkaan pysty täysin olemaan onnellinen omassa valinnassasi, kun sinun pitää ilkeillä niille, joilla
Sotkuisimmat näkemäni kodit on ollut lapsettomien parien koteja. Yhdessä todellakin mietin, uskaltaako sohvalle istua ja tarjottavista kieltäydyin kohteliaasti, kun tavaraa oli niin tolkuttomasti ja esim sohvapöytä pulloja ja likaisia astioita täysi. Vessan pyyhkeitä ei oltu vaihdettu ikuisuuksiin jne. Ja siis, ei ollut mikään narkki/juoppoläävä, ihan työssäkäyviä ihmisiä, toinen on nykyään aktiivinen kunnallispoliitikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eläimen omistavien kodit on vähän sama. Kuolaa ikkunoissa. Karvoja tekstiileissä ja pitkin lattioita. Kuivahtanut oksennus sohvan takana. Hiekkaa siellä täällä.
Huh, ei kyllä ole yhtään oksennusta missään. Karvoja on.
Kissakoti
Vierailija kirjoitti:
Kävelläänkö nykyään ruoka kädessä ympäri asuntoa ja vaippa vaihdetaan tv-tasolla ?
Muuten en ymmärrä tätä pilttiä sohvassa , ruokaa ympäri asuntoa ym.
Oma lapdeni söi ja syötettiin syöttötuolissa. Se mikä lusikasta tippui siivottiin pois. Myönnän, että nyt on siistimpää kun vähemmän tavaraa, mutta kyllä silloinkin kerran viikossa imuroin ja pesin kylppärin. Eteisen imuroin leikki-ikäisenä aikana useamminiin , koska tyyppi oli kuin Tenavien Rapa-ripa päiväkodista tultaessa ja varisti hiekkaa ympäriinsä. Vauva aikana vaunutkin oli eteisessä omalla matollaan.
No ei todellakaan toimita noin nykyään, joissain elämänhallintaongelmaisissa perheissä ehkä. Sotkuista tietysti voi olla, mutta vaipat ympäri kämppää ja ruokatahroja muualla kuin keittiössä ei kuulu enää normaalielämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole ollut koskaan likaista, sotkut siivotaan samantien. Sekaista kylläkin aika usein. Joka päivä imuroidaan ja vähintää kerran viikossa pestään lattiat ja tampataan matot + pyyhitään pölyt. Käsiä pestään joka välissä, aina on puhtaat vaatteet ja ruoan valmistuksessa ja syödessä ollaan hygieenisiä. Ei se ole sen kummempaa lasten kanssa, kuin ilmankaan.
Pari kertaa olen törmännyt tällaiseen kuvailemaanne saastaisuuteen uusissa tuttavuuksissa, mutta tapaamiset ovatkin jääneet siihen yhteee. Ystäväpiirinsä voi nääs valita itse. Minun ystäväni ovat ihan normaaleja, siistejä ihmisiä, joidenka lapset osaavat käyttäytyä fiksusti.
Ei ole normaalia imuroida joka päivä
Miksi ei olisi? Meillä on kaksi koiraa joten pakko imuroida joka päivä. Ei toki sohvia jne ihan joka päivä siirrellä tai joka nurkkaa myöten mutta suurin osa kuitenkin. Kunnolla imuroidaan 3-4 kertaa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En uskalla enää istahtaa huoletta heidän sohvalleen, kun olen muutaman kerran istunut ruoan tähteisiin tai pissaan/ulosteeseen."
Luin vasta ensimmäisen sivun, ja olen pöyristynyt. Minä en ole koskaan oikein jaksanut siivota samalla tavalla kuin monet tutut joiden koti on tip top, mutta ei mun lapset ole koskaan kusseet ja paskoneet sohville tai pikkulapset sotkenneet sohvaa ruokaan. Ja lapsille oli oma laatikko, alimmainen, keittiössä jossa oli heitä varten muovikippoja jne. joilla oli lupa leikkiä ja levittää laatikosta lattialle, muihin laatikoihin eivät koskeneet koskaan. En ikinä kuuna kullan valkeana antaisi lasten levittää lattialle astioita joita käytän ruuan valmistuksessa. Eikä lapset ole olleet auttamassa minkään tekemisessä jota itse syödään tai tarjoillaan vieraille. Jos osallistuvat leivontaan, heidän tekeleensä syövät he itse, tai ei kukaan.
Kun mun lapset oli pieniä
Tiedän millaisia lapsiperheitä ap tarkoittaa! Tunnen nimittäin muutaman mutta pahin on se perhe jossa pienet lapset pyörivät alasti kotona ja kuseksivat mihin sattuu. Siihen sitten heitetään pyyhe tai kasa paperia joka nostetaan pois kun muistetaan. Pottia seilaa pitkin taloa ja kovasti kehuvat kun lapset niitä käyttää mutta lasta ei sen jälkeen putsata ja tämä kiipeää sohvalle sillä p*skaperseellään istumaan. Pottakin jää sisältöineen siihen odottamaan jos joku jossain vaiheessa tyhjentäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on koira, minulla ja kouluikäiselle tyttärellä adhd (joten tavarat unohtuu helposti hujanhajan), sekä minulla että lapsella aikaa vievät harrastukset ja puoliso vielä reissutyössä. Koti on melkoinen kaaos usein. Robotti-imuri kuitenkin pyörii kahden-kolmen päivän välein. Keittiössä on välillä kaaos, jos lapsi ei ehdi tyhjentää tiskikonetta. En jousta yhtään siitä, että lapsella on tietyt velvollisuudet, jotka hän hoitaa. Meidän aikatauluilla ei tekisi muuten melkein koskaan mitään kotihommia. Olkkarin ikkunassa on koiran kuonon jäljet, kun katselee takapihalle. Aina välillä pyyhin ne pois, mutta parissa oli ässä ikkuna on taas saman näköinen.
En jaksa stressata tai kantaa huonoa omaatuntoa sotkusta. Meillä on kuitenkin perushygienia kunnossa. Vaihdetaan pyyhkeet ja lakanat kerran viikossa. Käydään päivittäin suihkussa ja meillä on aina puhtaat vaatteet päällä. Koirankin pesen parin viikon välein (on rotua, jota kuuluu pestä) eikä tästä lähde karvaa. Meidän kaaos on lähinnä erinäisiä kasoja tavaraa väärissä paikoissa ja silloin tällöin räjähtänyt keittiö.
Yksi lapseton kaverini uskaltautui hankkimaan jälkikasvua kun tutustui minuun; huushollaan niin että koti pysyy perussiistinä arkisinkin enkä ole antanut lasten piirrellä seiniin tai olla epähygieenisiä muutenkaan. "Onko ok rajoittaa leikit tiettyihin tiloihin?", kaveri kysyi. Oli nähnyt vain sotkemista ympäri kämppää, jota siistinä ihmisenä inhosi ylikaiken.
En nyt oleta mitään täydellistä siisteystasoa, mutta kyllä minua on hirvittänyt vierailla monissa lapsiperheissä (ja kissaperheissä...). On ollut myös karseaa lukea juttuja väsyneistä vanhemmista, joilla ei ole sen vertaa kunnioituksen rippeitä jäljellä, että edes lapsensa takia siivoisivat ne kaatuneet maitopurkit ja likaiset lautaset lojuamasta. Itse siivosin myös masentuneena (jota kesti vuosia), koska en halunnut nolata lasta, jolla kävi kavereita kylässä, ja lapseni ansaitsi mielestäni puhtaan ympäristön jossa asua.
Vierailija kirjoitti:
Eläimen omistavien kodit on vähän sama. Kuolaa ikkunoissa. Karvoja tekstiileissä ja pitkin lattioita. Kuivahtanut oksennus sohvan takana. Hiekkaa siellä täällä.
Tämä on kyllä maailman väsynein kommentti. Normaali ihminen osaa poistaa karvat (jos sellaisia edes on. Sellainen kuin karvaton kissa on myös olemassa, on nimeltään sfinx.)
Normaali ihminen pesee koiransa, putsaa JA PESEE kissansa hiekkalaatikon säännöllisesti ja siivoaa oksennukset ja kakat + pissat. Kissahan oksentaa joko sänkyyn tai lattialle, mieluiten matolle. Se ei mene vessaan ja oksenna pönttöön. Voipa käydä niinkin ikävästi, että se oksennus menee sohvaan. Normaali ihminen puhdistaa sen heti, mutta jos jotain tahroja jää, ei se tarkoita että koti on törkyinen eikä ihminen huomaa tahraa. Normaali koti ei myöskään haise yhtään miltään, oli siellä eläin tai ei. En tiedä miksei tämä mene ihmisten jakeluun. Ihminenkin haisee, jos ei peseydy pitkään aikaan. T ä y s i n p ä i v ä n s e l v ä ä e t t ä k o t o n a h a i s e e k u s i ja p a s k a j o s k i s s a n j ä t ö k s i ä ei siivota normaalisti.
Se, ei, tarkoita, että, eläintalous, haisee, se , tarkoittaa, että, likainen, asunto, haisee, asunto, josta, ei, pidetä, huolta, ja, jossa, sattuu, olemaan, myös, lemmikkejä. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläimen omistavien kodit on vähän sama. Kuolaa ikkunoissa. Karvoja tekstiileissä ja pitkin lattioita. Kuivahtanut oksennus sohvan takana. Hiekkaa siellä täällä.
Tämä on kyllä maailman väsynein kommentti. Normaali ihminen osaa poistaa karvat (jos sellaisia edes on. Sellainen kuin karvaton kissa on myös olemassa, on nimeltään sfinx.)
Normaali ihminen pesee koiransa, putsaa JA PESEE kissansa hiekkalaatikon säännöllisesti ja siivoaa oksennukset ja kakat + pissat. Kissahan oksentaa joko sänkyyn tai lattialle, mieluiten matolle. Se ei mene vessaan ja oksenna pönttöön. Voipa käydä niinkin ikävästi, että se oksennus menee sohvaan. Normaali ihminen puhdistaa sen heti, mutta jos jotain tahroja jää, ei se tarkoita että koti on törkyinen eikä ihminen huomaa tahraa. Normaali koti ei myöskään haise yhtään miltään, oli siellä eläin tai ei. En tiedä miksei tämä mene ihm
Ihmisille jakeluun*
Ihan suoraan voin myöntää, että meillä on pikkulapsiperheessä usein sotkuista. Mutta sotku ei ole mitään ruoantähteitä lattialla (ne pyyhitään heti, on helpompi puhdistaa niin) ja vaipat vaihdetaan vain kylppärissä. Sen sijaan meillä pyörii leluja ja kirjakasoja siellä sun täällä. Vaatteita on tuolien selkänojilla, pyykit on kylppärissä kuivumassa ja nyt eteiskäytävällä on isot vaatelaatikot, kun pakataan kesävaatteet säilöön ja otetaan talvivaatteet esiin.
Meillä kädet pestään aina sisälle tullessa ja ennen ruoan laittamista/syömistä. Siivotaan kyllä mielestäni säännöllisesti: vessa kerran viikossa, käsipyyhkeet vaihdan parin päivän välein, lakanat vaihdetaan 1,5 viikon välein ja imuroidaan n. 4-5 päivän välein sen mukaan, miten pölyä näyttää ilmestyvän. En tykkää tahroista ja liasta yhtään, joten siivoan mielellään. Se on kuitenkin arjen realiteetti, että fyysisesti sairaana äitinä en jaksa jatkuvasti olla laittamassa tavaroita paikoilleen. Illalla lapsen mentyä nukkumaan mieluummin lepään kuin siivoan.
Ja on sitä epäsiisteyttä myös lapsettomilla. Tuntemani sotkuisimmat ihmiset ovat lapseton pariskunta. Kumpikin on yliopiston käynyt, mutta kotonaan on mahdottoman sotkuista, kissanhiekkaa on joka paikassa ja lattia on täynnä tavaraa. Ei se sotkuisuus siis sitä katso, onko lapsia vai ei.
Meillä on sotkuista, koirat tuo pihalta ja metsästä sotkua joka päivä, toinen kuolaa todella paljon, hiekkaa on lattialla jne.
En todellakaan pese joka päivä koiran kuolaa pois, robotti imuri imuroi pahimmat joka päivä kylläkin.
Mulle on aivan sama mitä joku muu ajattelee, tämä on meidän koti, ja me asumme täällä, ei voisi vähempää kiinnostaa jonkun random ihmisen ajatukset.
Lapset on isoja, eivätkä ikinä ole sotanneet ap :n kuvaamalla tavalla.
Meillä kahvipöydässä on ollut täysi-ikäinen lapseton pitkillä geeli/tekokynsillä varustettu naisihminen, joka ei pessyt käsiään käytyään ensin vessassa (veti vain vessan). Siirtyi siitä kahvipöytään valkkailemaan itselleen sopivaa korvapuustia, niitä lähmäisillä käsillään läppien ja pyöritellen pohjia tarkistaen.
Ei tehnyt mieli niitä siitä enää ottaa. Korvapuustit menivät jäteastiaan kahvihetken jälkeen.