Lapsettoman vanhuksen asema, kun dementia tulee?
Miten paljon rahaa olette laittaneet talteen, ja mihin? Mitä vakuutuksia, hautajaisjärjestelyjä yms olette tehneet? Tiedättekö, kuka asioitanne hoitaa sitten joskus? Ettei vain kävisi niinkuin meidän suvun itsekkään, vanhan, ilkeän, aina lapsiperheitä mollaavan, paljon matkustelevan kitupiikkimiehen kanssa, että yhtäkkiä sisartani - hänkin jo 67 ja passelisti eläkeläinen - ehdotettiin lähempänä omaisena asioiden hoitajaksi, kun KETÄÄN MUUTA EI OLLUT. Kaikki ,,hienot,, sukulaiset vaimon puolelta olivat ottaneet joko etäisyyttä tai jo kuolleet. Meihin, sukulaisiinsa, oli ottanut yhteyttä vain jos oli jotain kehumista (ne matkat, se luksusmökki, se vene, se ura). Sisareni kieltäytyi ,,kunniasta,, olla asioiden hoitaja. Hänellä on itsellä 3 lasta ja 5 lastenlasta.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo alkanut säästää rahaa, jotta ennen lopullista sekoamistani pääsen äkkiä Sveitsiin kuolemaan iloisena morfiinipäissäni unohtaen viime hetkilläni jopa sen, että Suomea ei hallitse kuningas kuten Ruotsia, vaan meitä hallitsee portailla istuskeleva populistinen prinsessa.
Olen kirjannut oma kantaan hoitotahtoni.
Jos olet kirjannut sinne hoitotahtoon ettei sinua saa syöttää, lääkitä, elvyttää yms. niin se lentää romukoppaan heti jos joudut laitokseen.
Miksi pitää maalata tällaisia piruja seinille ja puhua pahaa ihmisistä? Valtaosa vanhusten parissa työskentelevistä välittää niistä vanhuksista ja haluaa tehdä työnsä hyvin. Huonojakin laitoksia on, liikaakin, mutta valtaosalle sen paikan saaminen on helpotus.
Riistän itseltäni hengen ennen kuin täytän 50, eli ei tule tuollaista tilannetta.
En ole koskaan käynyt naisen kanssa treffeillä, en ole koskaan nukkunut naisen kanssa samassa sängyssä, vapaa-aikani kontaktini vastakkaiseen sukupuoleenon lähestulkoot 0.
Työelämässä pärjään insinöörinä ja tulot on yli suomalaisten keskiarvon.
Mutta muuten on kurjaa, kun ei ehkä saa kuin jotain vastenmielisiä spurgumummoja.
Salillakin tulee treenattua 5-10 tuntia viikossa ja lenkkeilyt päälle, joten ryhävalasnainen ei ole vaihtoehto.
M39
Vierailija kirjoitti:
Riistän itseltäni hengen ennen kuin täytän 50, eli ei tule tuollaista tilannetta.
En ole koskaan käynyt naisen kanssa treffeillä, en ole koskaan nukkunut naisen kanssa samassa sängyssä, vapaa-aikani kontaktini vastakkaiseen sukupuoleenon lähestulkoot 0.
Työelämässä pärjään insinöörinä ja tulot on yli suomalaisten keskiarvon.
Mutta muuten on kurjaa, kun ei ehkä saa kuin jotain vastenmielisiä spurgumummoja.
Salillakin tulee treenattua 5-10 tuntia viikossa ja lenkkeilyt päälle, joten ryhävalasnainen ei ole vaihtoehto.
M39
Höpsö! Jos elät tarpeeksi vanhaksi, joku sua vuosikymmeniä nuorempi nainen pesee sun pilisi. Hoivakotiin vaan nauttimaan nuoren naisen kosketuksesta.
Ap:lle vielä... mulla on kaksi lasta, mutta en ole koskaan edes ajatellut, että he aikanaan maksaisivat mun tarvitsemani vanhuspalvelut. Joten tottakai on pitänyt säästää ja sijoittaa rahaa niin, että mulla on sitten aikanaan itselläni varaa maksaa tarvitsemani palvelut. Vaikka en ole ihan vielä edes eläkkeellä, olen jo nyt katsonut kotiani sillä silmällä, miten pystyn täällä mahdollisimman pitkään selviämään. Siis miten täällä pystyy liikkumaan kyynärsauvojen tai vaikka rollaattorin kanss aja miten helposti pystyn kotini siivoamaan. Sitä varten olen jo tehnyt nk kuolinsiivousta eli kaikki ylimääräinen tavara pois. Isäni täyttää parin kuukauden päästä 95 vuotta ja koska pää toimii, pystyy hyvin asumaan kotonaan. Siivousfirma käy joka toinen viikko ja ostoksensa tilaa kotiinkuljetuksella. Niin ja hänellä on turvapalvelu (ranneke kädessä) siltä varalta, että kaatuu tms. Maksaa noin 60€/kk ja sitten erikseen veloitetaan, jos turvapalvelun pitää tulla paikan päälle esim nostamaan kaatunut vanhus lattialta ylös. Isä pystyy sisällä liikkumaan sauvojen kanssa, ulkona käyttää rollaattoria. Rappusiin (2-kerroksinen asunto) hankki jo muutama vuosi sitten porrashissin ja mä kuulemma perin sen, kun isä aikanaan kuolee. Vuosi sitten vaihdoin kaikki alakerran huonekalut kevyempirakenteisiin ja sellaisiin, että robotti-imuri mahtuu kaikkien huonekalujen alle.
Muistisairaudet eivät iske läheskään kaikkiin vanhuksiin, vaikka vanhaksi eläisivätkin. Fyysiset krempat on sitten yleisempää. Ja niihin fyysisiin kremppoihin ja niiden kanssa pärjäämiseen voi oikein hyvin varautua ilman lapsiakin.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Ap:lle vielä... mulla on kaksi lasta, mutta en ole koskaan edes ajatellut, että he aikanaan maksaisivat mun tarvitsemani vanhuspalvelut. Joten tottakai on pitänyt säästää ja sijoittaa rahaa niin, että mulla on sitten aikanaan itselläni varaa maksaa tarvitsemani palvelut. Vaikka en ole ihan vielä edes eläkkeellä, olen jo nyt katsonut kotiani sillä silmällä, miten pystyn täällä mahdollisimman pitkään selviämään. Siis miten täällä pystyy liikkumaan kyynärsauvojen tai vaikka rollaattorin kanss aja miten helposti pystyn kotini siivoamaan. Sitä varten olen jo tehnyt nk kuolinsiivousta eli kaikki ylimääräinen tavara pois. Isäni täyttää parin kuukauden päästä 95 vuotta ja koska pää toimii, pystyy hyvin asumaan kotonaan. Siivousfirma käy joka toinen viikko ja ostoksensa tilaa kotiinkuljetuksella. Niin ja hänellä on turvapalvelu (ranneke kädessä) siltä varalta, että kaatuu tms. Maksaa noin 60€/kk ja sitten erikseen veloitetaan, jos turvapalvelu
Muistisairaudet eivät ole ainoita terveysongelmia, jotka vaikuttavat toimintakykyyn ja päätöksentekokykyyn. Halvaukset, sydämen vajaatoiminta, kovat fyysiset kivut ja ihan vain vanheneminen voivat heikentää taitoja ja harkintakykyä. Jos ne ottaa huomioon, ongelmien ilmaantuminen on jo paljon todennäköisempää.
Minusta on aina ns kiva lukea, kun joku on taloudellisesti varautunut ikääntymiseen. Moni tuntuu sokeasti luottavan siihen, että kaikki hoituu, vaikka kehitys on ilman muuta menossa suuntaan, missä ison osan palveluista joutuu jossain määrin ainakin järjestämään itse, todennäköisesti myös rahoittamaan. Minä itse asiassa luulin, että äitini kuuluisi tuohon joukkoon koska ei koskaan tienannut paljon ja eli muutenkin vähän kyseenalaisesti, mutta sairastumisensa jälkeen selvisi että hänellä olikin säästöissä ja sijoituksissa aika paljon rahaa, ja pienet kulut.
Nro 66: Toimintakykyyn vaikuttaviin sairauksiin varaudutaankin nimenomaan sillä, että jo hyvissä ajoin arvioidaan, miten pärjää nykyisessä kodissaan ja jos vaikuttaa siltä, että ei edes erilaisten apuvälineiden avulla, niin sitten muutetaan sellaiseen asuntoon, jossa tulee pärjäämään. Rahaa säästetään sitä varten, että on sitten varaa ostaa palveluita asioihin, joita ei toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi itse pysty enää tekemään. Mun mielestä vain itsekäs ihminen on sitä mieltä, että omien lasten pitää sitten juosta siivoamassa, laittamassa ruokaa, pilkkomassa puita, lapioimassa lumia pihasta jne jne. Niillä lapsilla kun on se omakin elämänsä ja mahdollisesti vielä omat lapsensakin. Joten tässä suhteessa lapseton ei mielestäni poikkea sellaisesta, jolla on lapsia.
Päätöksenteko ja harkintakyky on sillä ihmisellä itsellään heikkenemisestä huolimatta siihen asti, että lääkäri ja viranomainen katsoo hänen tarvitsevan edunvalvojaa. Suomessa myös "hupsuilla ja höpsöilä" on itsemääräämisoikeus ja jos joku vanhus haluaa käyttää viimeiset rahansa vaikka viinaan ja naisiin, niin hänellä on oikeus tehdä se. Jos vanhus haluaa asua siivottomassa läävässä, niin ainoa, joka siihen voi puuttua, on taloyhtiö, terveysviranomaiset sekä paloviranomaiset. Omille lapsilleenkin vanhus voi halutessaan näyttää vaikka keskisormea, jos nämä jurputtavat likaisista vaatteista, pesemättömyydestä, huushollin likaisuudesta tms.
Jotkut eivät tosiaan ajattele asioita ollenkaan etukäteen, vaikka jokaisen pitäisi ajatella näitä etukäteen. Olipa sitten lapsia tai ei.
Tosiaan on niin, että jos vanhus näyttää keskisormea lapsille, nämä todennäköisesti kuitenkaan eivät jätä häntä täysin heitteille vaan kokeilevat jonkin ajan kuluttua uudelleen. Veri on sitten kuitenkin vettä sakeampaa. Näyttäkää minulle muu taho, joka tuossa tilanteessa tekee samoin keskisormesta saatuaan.
Lääkäri oli tehnyt huoli-ilmoituksen. Oma keskisormenheiluttaja oli runoillut asiaa selvittämään tulleille, ettei ole väleissä jälkipolven kanssa joten heille on turha ilmoittaa. Jos en olisi soittanut heille ja kysynyt, miksei lapsille ole ilmoitettu, isä olisi kuollut kämppäänsä hitaasti ja viluissaan.
Muistakaa nyt, että oli vaiva sitten muistisairaus tai joku muu päätä heikentävä olotila, aloitekyky ja järjestelmällisyys ovat ensimmäisiä menetettäviä taitoja. Siinähän lähdette Sveitsiin sitten, kun ette saa itsestänne irti järjestää itseänne edes maitokauppaan.
Ylipäätään ikääntymisestä pitäisi puhua enemmän tuo näkökulma mielessä. Että mikä on se oma vastuu ja miten kannattaa varautua. Monella on täysin epärealistinen kuva eliniänodotteestaan ja terveiden elinpäivien todennäköisestä määrästä.
En nyt tarkoita, että pitää alkaa odottaa lähtöä, mutta jotain voisi tehdä. Olin juuri keskustelutilaisuudessa, joka oli täynnä 60-vuotiaita, jotka eivät olleet ajatelleetkaan testamentin tekemistä, edunvalvontavaltuutusta tai hoitotahdon ilmaisemista. Kaiken huippu oli eräs 75-vuotias pariskunta, joille lääkäri oli ehdottanut syrjäseudulla sijaitsevan omakotitalon myymistä, parempien jakkaroiden hankkimista emännänjatkeiden tilalle ja senioiriystävällistä valaistusta. He eivät kuulemma ole senioreita.
Jotenkin vaikuttaa että tässä on menty huonompaan suuntaan. Kun isovanhemmillani 20 vuotta sitten ilmeni ensimmäisiä oireita sydämeen liittyen, he myivät talonsa koska ajattelivat etteivät välttämättä jaksa enää tehdä muun muassa lumitöitä. He alkoivat luopua ylimääräisestä tavarasta ja päättivät matkustella kun vielä voivat. Lähivuosina olen sen sijaan mm. lukenut lehtiartikkeleita, joissa vanhat ihmiset ylpeydellä kertovat, että jättävät kaikki tavarakasat ja kuolinsiivoukset lapsilleen.