Lapsettoman vanhuksen asema, kun dementia tulee?
Miten paljon rahaa olette laittaneet talteen, ja mihin? Mitä vakuutuksia, hautajaisjärjestelyjä yms olette tehneet? Tiedättekö, kuka asioitanne hoitaa sitten joskus? Ettei vain kävisi niinkuin meidän suvun itsekkään, vanhan, ilkeän, aina lapsiperheitä mollaavan, paljon matkustelevan kitupiikkimiehen kanssa, että yhtäkkiä sisartani - hänkin jo 67 ja passelisti eläkeläinen - ehdotettiin lähempänä omaisena asioiden hoitajaksi, kun KETÄÄN MUUTA EI OLLUT. Kaikki ,,hienot,, sukulaiset vaimon puolelta olivat ottaneet joko etäisyyttä tai jo kuolleet. Meihin, sukulaisiinsa, oli ottanut yhteyttä vain jos oli jotain kehumista (ne matkat, se luksusmökki, se vene, se ura). Sisareni kieltäytyi ,,kunniasta,, olla asioiden hoitaja. Hänellä on itsellä 3 lasta ja 5 lastenlasta.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, moni vanhus jolla niitä lapsia on, joutuu sitten lastensa toiveiden ristituleen. Sanovat, että meidän äiti se aina sitä ja ei koskaan tätä. Tekevät päätöksiä puolesta. Itse lapsettomana ajattelen, että onneksi kukaan ei tule sanelemaan elämääni.
Mihin ajattelit sijoittaa itsesi asumaan, jos dementia iskee? Kuka huolehtii sinut sisälle pakkasesta ennen lopullisen diagnoosin saamista? Poliisi? Ei sekään partioi sun ovellasi 24/7.
Tuttu hoitaa dementoituneen puolisonsa asioita. Dementoituneen lapset eivät juuri ole tekemisissä.
Kuka hoitaa tämän tutun asioita jos hänellekin tulee dementia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, moni vanhus jolla niitä lapsia on, joutuu sitten lastensa toiveiden ristituleen. Sanovat, että meidän äiti se aina sitä ja ei koskaan tätä. Tekevät päätöksiä puolesta. Itse lapsettomana ajattelen, että onneksi kukaan ei tule sanelemaan elämääni.
Mihin ajattelit sijoittaa itsesi asumaan, jos dementia iskee? Kuka huolehtii sinut sisälle pakkasesta ennen lopullisen diagnoosin saamista? Poliisi? Ei sekään partioi sun ovellasi 24/7.
Tuttu hoitaa dementoituneen puolisonsa asioita. Dementoituneen lapset eivät juuri ole tekemisissä.
Kuka hoitaa tämän tutun asioita jos hänellekin tulee dementia
Ei välttämättä kukaan.
Nro 21: "En minäkään partioi, mutta aloin järjestellä kotihoitokäyntejä ja vaatia palveluasumista kun sen aika oli. Kuka järjestää lapsettomalle huolenpitoa, jos tämä ei halua kenenkään puuttua omiin asioihinsa."
Joissain tapauksissa vanhustyön sosiaalityöntekijät. Kun muistisairas vanhus löytyy ulkoa harhailemasta, yleensä vanhuksen löytänyt soittaa 112:een ja sieltä sitten tilanteen mukaan lähetetään joko lanssi tai poiliisi paikalle. Ja nämä sitten ottavat yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. Tai viimeistään sairaala, jos vanhus on kylmettynyt tai muuten siinä kunnossa, ettei voida sillä hetkellä kotiinkaan laittaa.
"En minäkään partioi, mutta aloin järjestellä kotihoitokäyntejä ja vaatia palveluasumista kun sen aika oli. Kuka järjestää lapsettomalle huolenpitoa, jos tämä ei halua kenenkään puuttua omiin asioihinsa."
Vaikea sitä kotihoitoa on järjestää jos vanhus ei halua että hänen asioihinsa puututaan oli lapsia tai ei. Mutta periaatteessa sitä järjestää ihan sama taho riippumatta siitä onko niitä lapsia vai ei. Ilmoitus tai yhteydenotto palvelutarpeenkartoituksesta ei tietenkään voi tulla lapsettomalla lapsilta vaan sen tekee joku muu, mutta ei se yhteydenotto aina henkilöllä jolla on lapsia tule lapsilta vaan joltakin muulta.
Nuo hoitotahdot ei mitään merkitse jos ei ole omaisia jotka katsovat ja valvovat että ne toteutuu.
Vieraillessani omien vanhuksien luona kunnan ostamassa ostopalvelu yksityisvanhainkodissa niin näin myös niitä vanhuksia joilla ei ole omia lapsia.
Heillä on paskavaipat jalassa, eikä kukaan puutu. Heillä ei ole huoneissaan mitään omia huonekaluja, valokuvia, tekstiilejä eikä mitään mitään. Kun edunvalvojat eivät toimi. Tyhjyyden keskellä sairaalasängyssä, ikkunanäköala tiiliseinän makaavat paskanlemussa. Sitä se on.
Vierailija kirjoitti:
Nuo hoitotahdot ei mitään merkitse jos ei ole omaisia jotka katsovat ja valvovat että ne toteutuu.
Vieraillessani omien vanhuksien luona kunnan ostamassa ostopalvelu yksityisvanhainkodissa niin näin myös niitä vanhuksia joilla ei ole omia lapsia.
Heillä on paskavaipat jalassa, eikä kukaan puutu. Heillä ei ole huoneissaan mitään omia huonekaluja, valokuvia, tekstiilejä eikä mitään mitään. Kun edunvalvojat eivät toimi. Tyhjyyden keskellä sairaalasängyssä, ikkunanäköala tiiliseinän makaavat paskanlemussa. Sitä se on.
Heitä käy sääliksi!
Lehdessäkin oli joku juttu, että kun vanhainkoti tuli täyteen, niin näitä oli viety kellaritiloihin ja vaatekomeroihin!
Jokaisella pitäisi olla lapsia, jotka valittaisivat vanhuksiensa kohtelusta noissa laitoksissa!!!
Vierailija kirjoitti:
"En minäkään partioi, mutta aloin järjestellä kotihoitokäyntejä ja vaatia palveluasumista kun sen aika oli. Kuka järjestää lapsettomalle huolenpitoa, jos tämä ei halua kenenkään puuttua omiin asioihinsa."
Vaikea sitä kotihoitoa on järjestää jos vanhus ei halua että hänen asioihinsa puututaan oli lapsia tai ei. Mutta periaatteessa sitä järjestää ihan sama taho riippumatta siitä onko niitä lapsia vai ei. Ilmoitus tai yhteydenotto palvelutarpeenkartoituksesta ei tietenkään voi tulla lapsettomalla lapsilta vaan sen tekee joku muu, mutta ei se yhteydenotto aina henkilöllä jolla on lapsia tule lapsilta vaan joltakin muulta.
Näin juuri. Kun mun äitini ensimmäisen kerran lähti haahuilemaan eikä isä herännyt äidin lähtemiseen, ohikulkijat olivat pysäyttäneet äidin tossa kadulla ja soittaneet 112:een. Poliisi oli saapunut paikalle ja ilmoittanut äidistä samantien päivystävälle sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä oli sitten soittanut isälle ja sen jälkeen vielä soitti mulle, koska isä oli kehottanut soittamaan mulle. Jos äidilläni ei olisi ollut eviomiestä eikä lapsiakaan, niin sosiaalityöntekijä olisi sitten järjestänyt asian jotenkin muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, moni vanhus jolla niitä lapsia on, joutuu sitten lastensa toiveiden ristituleen. Sanovat, että meidän äiti se aina sitä ja ei koskaan tätä. Tekevät päätöksiä puolesta. Itse lapsettomana ajattelen, että onneksi kukaan ei tule sanelemaan elämääni.
Mihin ajattelit sijoittaa itsesi asumaan, jos dementia iskee? Kuka huolehtii sinut sisälle pakkasesta ennen lopullisen diagnoosin saamista? Poliisi? Ei sekään partioi sun ovellasi 24/7.
Kuten eivät partioi ne satojen kilometrien päässä asuvat lapset tai lapsenlapsetkaan.
Kunnan sossun maksamana laitokseen.
Vierailija kirjoitti:
"En minäkään partioi, mutta aloin järjestellä kotihoitokäyntejä ja vaatia palveluasumista kun sen aika oli. Kuka järjestää lapsettomalle huolenpitoa, jos tämä ei halua kenenkään puuttua omiin asioihinsa."
Vaikea sitä kotihoitoa on järjestää jos vanhus ei halua että hänen asioihinsa puututaan oli lapsia tai ei. Mutta periaatteessa sitä järjestää ihan sama taho riippumatta siitä onko niitä lapsia vai ei. Ilmoitus tai yhteydenotto palvelutarpeenkartoituksesta ei tietenkään voi tulla lapsettomalla lapsilta vaan sen tekee joku muu, mutta ei se yhteydenotto aina henkilöllä jolla on lapsia tule lapsilta vaan joltakin muulta.
Se yhteydenotto kannattaa tehdä säännöllisesti. eli yksi ei riitä. Käyvät yhden kerran ja jos vanhus skarpoaa silloin, niin unohtavat koko tapauksen.
Kokemusta on.
Mutta asia ei ole minun. En mieti sitä vanhusta enää. Vaikka muumioitukoon omaan asuntoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen jo alkanut säästää rahaa, jotta ennen lopullista sekoamistani pääsen äkkiä Sveitsiin kuolemaan iloisena morfiinipäissäni unohtaen viime hetkilläni jopa sen, että Suomea ei hallitse kuningas kuten Ruotsia, vaan meitä hallitsee portailla istuskeleva populistinen prinsessa.
Olen kirjannut oma kantaan hoitotahtoni.
No ei siellä Sveitsissäkään ketä tahansa päästetä päiviltä, vaikka mitä maksaisit.
Maksaa noin 15 000-30 000e teettää eutanasia. Ne lopettaa vaikka pariskuntia yhtä aikaa jos on tarve. Etenevä muistisairaus on esimerkiksi niille täysin kelvollinen syy.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nro 21: "En minäkään partioi, mutta aloin järjestellä kotihoitokäyntejä ja vaatia palveluasumista kun sen aika oli. Kuka järjestää lapsettomalle huolenpitoa, jos tämä ei halua kenenkään puuttua omiin asioihinsa."
Joissain tapauksissa vanhustyön sosiaalityöntekijät. Kun muistisairas vanhus löytyy ulkoa harhailemasta, yleensä vanhuksen löytänyt soittaa 112:een ja sieltä sitten tilanteen mukaan lähetetään joko lanssi tai poiliisi paikalle. Ja nämä sitten ottavat yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. Tai viimeistään sairaala, jos vanhus on kylmettynyt tai muuten siinä kunnossa, ettei voida sillä hetkellä kotiinkaan laittaa.
Tuo ketju ei toimi. Siinä vaiheessa kun vanhus selittää ja skarppaa ja sanoo ettei apua tarvitse ketju katkeaa ja vanhus saa kuolla ja mädäntyä asuntoonsa.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En minäkään partioi, mutta aloin järjestellä kotihoitokäyntejä ja vaatia palveluasumista kun sen aika oli. Kuka järjestää lapsettomalle huolenpitoa, jos tämä ei halua kenenkään puuttua omiin asioihinsa."
Vaikea sitä kotihoitoa on järjestää jos vanhus ei halua että hänen asioihinsa puututaan oli lapsia tai ei. Mutta periaatteessa sitä järjestää ihan sama taho riippumatta siitä onko niitä lapsia vai ei. Ilmoitus tai yhteydenotto palvelutarpeenkartoituksesta ei tietenkään voi tulla lapsettomalla lapsilta vaan sen tekee joku muu, mutta ei se yhteydenotto aina henkilöllä jolla on lapsia tule lapsilta vaan joltakin muulta.
Näin juuri. Kun mun äitini ensimmäisen kerran lähti haahuilemaan eikä isä herännyt äidin lähtemiseen, ohikulkijat olivat pysäyttäneet äidin tossa kadulla ja soittaneet 112:een. Poliisi oli saapunut paikalle ja ilmoittanut äidistä samantienilmeisesti joku maalaiskunta.
Huoli ilmoituksen takia vanhukselle kävi hoitajia muutamia kertoja. Sitten vanhus pärjäsi omillaan. Taas on yksin siellä. Ei omaisia. Eristäytyneenä kotiinsa.
Sinne se mätänee jossain vaiheessa.
Hoitosuhde katkesi.
Kyllä niitä lapsia kannattaa kaikkien tehdä, että vanhuus on turvattu!
Ihan sama asema kuin lapsellisten dementikkojen asema niin että hoitolaitokseen vaan ammattihoitajien hoitamaksi.
Vaikka olisi kymmenen lasta niin kukaan ei niistä ala kotihoitajiksi.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nro 21: "En minäkään partioi, mutta aloin järjestellä kotihoitokäyntejä ja vaatia palveluasumista kun sen aika oli. Kuka järjestää lapsettomalle huolenpitoa, jos tämä ei halua kenenkään puuttua omiin asioihinsa."
Joissain tapauksissa vanhustyön sosiaalityöntekijät. Kun muistisairas vanhus löytyy ulkoa harhailemasta, yleensä vanhuksen löytänyt soittaa 112:een ja sieltä sitten tilanteen mukaan lähetetään joko lanssi tai poiliisi paikalle. Ja nämä sitten ottavat yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. Tai viimeistään sairaala, jos vanhus on kylmettynyt tai muuten siinä kunnossa, ettei voida sillä hetkellä kotiinkaan laittaa.Tuo ketju ei toimi. Siinä vaiheessa kun vanhus selittää ja skarppaa ja sanoo ettei apua tarvitse ketju katkeaa ja vanhus saa kuolla ja mädäntyä asuntoonsa.
Onko asia jotenkin eri jos on lapsia? Ei välttämättä. Vanhus voi silti skarpata ja vaikka eiskarppaisikaan kieltää tai estää kotipalvelua tai ketään muutakaan tulemasta kotiin. Dementia harvoin on peruste pakkohoitoon.
Tekisin edunvalvontavaltuutuksen. Jollain pätevällä tavalla ilmaisisin tahtoni kun vielä voin. Ja näin kannattaa siis tehdä, vaikka olisi kymmenen lasta. Tein vapaaehtoistöitä vanhusten parissa ja voin kertoa, että harvalle niistä jälkeläisistä on konkreettista hyötyä tai iloa siinä vaiheessa. Lapsia kannattaa hankkia, jos haluaa kasvattaa. Ei siksi että haluaisi vanhuudelleen jotain turvaa.
Jotenkin liikuttavaa tuo lapsellisten usko siihen, että lapset hoitavat heidät. Ja itsekästä. Onhan se aivan hirvittävä taakka alkaa huolehtia lapsen tasolle taantuneesta vanhemmasta oman perheen ja työn lisäksi mahdollisesti matkojen päästä.
Se vielä täytyy sanoa, että onpa AP todella kateellinen tuolle vanhukselle.
En minäkään partioi, mutta aloin järjestellä kotihoitokäyntejä ja vaatia palveluasumista kun sen aika oli. Kuka järjestää lapsettomalle huolenpitoa, jos tämä ei halua kenenkään puuttua omiin asioihinsa.